Kotimaan matkavinkki: Keisarillinen kalastusmaja Langinkoskella Kotkassa
Eläköön kotimaan matkailu! Keisarillinen kalastusmaja Langinkoskella on aivan huippukohde.
Tai ainakin oli meille, jotka olimme juuri viime syksynä olleet tutustumassa Pietariin ja saimme näin laajennusta historialliseen kuvaamme. Aleksanteri II:n poika, perintöruhtinas Aleksanteri III oli käynyt jo 1880-luvun alussa ihastelemassa Langinkosken hyviä lohisaaliita. Hän palasi keisarina 1887 ja määräsi rakennettavaksi kalastusmajan ja samalla Langinkosken kalastusoikeudet siirrettiin Suomen suurruhtinaskunnalta keisarille.
Kuuntele podcast Pietarin matkastamme: KLIK!
Keisarillisen kalastusmajan vihkiäisiä vietettiin 15. heinäkuuta 1889. Paikalla oli keisariperheen lisäksi esimerkiksi Kreikan kuningatar ja Edingburgin herttuatar. Helsingistä ja Viipurista lipui paikalle kaupunkien kermaa tervehtimään keisariparia.
Kalastusmajan suunnittelivat arkkitehdit Sebastian Gripenberg ja Magnus ”Helenen veli” Schjerfbeck ja sisustuksesta vastasi Jac Ahrenberg. Kalastusmaja on kansallisromanttinen kokonaisuus, jonka kaikki materiaalit ja kalusteet ovat suomalaisia. Esimerkiksi tuvan alkuperäiset huonekalut ovat suomalaista koivua ja mäntyä, Suomessa veistettyjä.
Minusta kalastusmaja oli aivan täydellinen kesämökki! Talo tuoksui siltä kuin hirsitalot tuoksuvat, tilaa oli ja vieressä pauhasi Langinkoski. Voin kuvitella kuinka rauhoittavaa siellä oli Pietarin hovielämän jälkeen. Paitsi, että keisarillinen seurue ei yöpynyt koskaan kalastusmajalla, vaan aina Kymijoen suulla ankkurissa olleella keisarillisella aluksella Tsarevnalla.
Kalastusmajan alakerrassa on korkeakattoinen tupa, jossa on aivan valtava takka. Alakerrassa ovat myös keisarin ja keisarinnan omat pukeutumishuoneet käymälöineen sekä keittiö.
Majalle saavuttiin vain viettämään päivää. Ehkä istuttiin terassilla ja katseltiin koskea. Ehkä Aleksanteri III istui isolla kivenlohkareella ja onki. Tarina kertoo, että hän myös hakkasi halkoja. Hänhän oli tunnettu voimiensa esittelemisestä. Kuulemma he kokkasivatkin itse keittiössä.
Aleksanteri III kävi majalla joka kesä viiden vuoden ajan. Hän kuoli munuaissairauteen vuonna 1894 Krimillä. Hän oli arvostanut Langinkosken rauhaa ja myös turvallisuutta, sillä hänen isänsä kuoli kahdeksanteen häntä kohtaan tehtyyn murhayritykseen.
Kalastusmajan tuntumassa on myös toinen mökki, jossa tietenkin pitäisi olla sauna. Mutta saunaa ei tontilla ole, vaan mökissä asui vuosittain muutama venäläinen kalastaja. He kalastivat koskesta keisarin luvalla lohta lähetettäväksi Pietariin. Suomalaisethan eivät saaneet kalastaa koskesta. Kymijoki oli aikoinaan erittäin kalaisa joki, mutta Kymijoen alkuperäinen lohikanta kuoli sukupuuttoon patojen ja teollisuuden saasteiden vuoksi. Nyt istutusten ansiosta Kymijoessa on jälleen lohta.
Kalastusmajan yläkerta suunniteltiin alunperin ihan vintiksi, mutta myöhemmin sinne rakennettiin makuuhuoneita. Keisaripari ei siellä yöpynyt, mutta yhdessä vaiheessa siellä toimi Punaisen Ristin toipilaskoti, jonne majoitettiin mieleltään järkkyneitä ensimmäisen maailmansodan veteraaneja toipumaan. Nyt siellä on huonekaluja, jotka on tuotu mm. Lappeenrannan keisarintalosta eli Fontellin talosta.
Aleksanteri III jälkeen keisariksi nousi Nikolai II. Hänkin purjehti kesäisin Suomenlahdella Standard-aluksellaan, mutta pistäytyi vain kerran Langinkoskella vuonna 1906. Silloin mukana oli myös keisarinna Aleksandra Feodorovna ja heidän viidestä lapsestaan neljä eli prinsessat Olga, Tatjana, Maria ja Anastasia. Tsarevits Aleksei oli silloin vasta 2-vuotias ja hänet oli jätetty Standardille.
Kalastusmajan mantereen puolella on myös vahtimestarin talo. Täytyy nostaa menneille vahtimestareille hattua, mikäli se on heidän ansiotaan, että kalastusmaja on edelleen moitteettomassa kunnossa. Kalastusmaja muutettiin jo 1930-luvulla museoksi. Nykyään kalastusmajaa hallinnoi Suomen kansallismuseo ja se on museokorttikohde.
Langinkoski kuuluu Kotkan kaupunkiin ja Keisarillisen kalastusmajan parkkipaikalta ajoi alle 10 minuutissa Kotkan keskustaan. Lippu- ja muuta tietoa Langinkoskesta löytyy Suomen kansallismuseon sivuilta www.kansallismuseo.fi
Suosittelen lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille matkaa Langinkoskelle!
Lue myös juttumme muista läheisistä päiväretkikohteista:
-
Tartto – Pohjolan ikuinen kaupunki valloittaa vierailijan
Kun seuraavan kerran matkustat Viroon, älä jää viralliseen pääkaupunkiin, jatka matkaa parin tunnin päähän -
Nyt Kotkaan: Oceanista – muoti ja meri -näyttely Suomen merimuseossa
Suomen merimuseon näyttely Oceanista - muoti ja meri on avoinna Kotkassa syyskuun 2024 loppuun
Tietoa kirjoittajasta
Voi, kuinka mielenkiintoinen matkaraportti! Kiitos paljon ????????
Suosittelen lämpimästi! Tänään sain vielä tietää 88-vuotiaalta tädiltäni eli isäni siskolta, että heidän lapsuudenperheensä asui lähellä Keisarillista kalastusmajaa, mutta toisella puolella Kymijokea. Tiesinhän toki, että isäni syntymäpaikka oli Kymi ja että he asuivat Langinkoskella, mutta en tiennyt silloin kalastusmajasta mitään.