Pauliina Susi: Pulssi – trillerisarjan uutuudessa ollaan panttivankina tekoälyn kanssa
Pauliina Susi teki sen taas! Pulssi-trillerissä ollaan jumissa Lapin erämaamökissä, kun uhkana ovat universumin voimat ja ehkä myös FSB.
Pauliina Susi, suljetun paikan mestari, on kirjoittanut kolmannen osan sarjaan, jonka ensimmäinen osa nimeltään Takaikkuna palkittiin ansaitusti Vuoden johtolanka 2016 -palkinnolla. Minustakin Takaikkuna oli todella hyvä ja suosittelin sitä kaikille kiinnostavan tarinan, hyvän kerronnan ja vähäisen väkivallan ystäville. Se myös lisäsi tietämystäni kaikesta siitä, mitä tietotekniikalla voi yhteiskunnassa saada aikaan. En kuitenkaan teipannut tietokoneeni kameraa piiloon kuten Pauliina Susi itse oli kirjaa kirjoittaessaan tehnyt.
Lue palkintojenjakotilaisuudesta
Takaikkuna oli Hitchcockin Takaikkunan kaltaisesti suljetun paikan trilleri. Samoin sarjan kakkonen eli Seireeni, missä suljettu paikka oli laajentunut yhdestä asunnosta megaluokan risteilyalukseen. Uudessa Pulssissa ollaan paossa Lapin piilopirtissä.
Lue arvio Takaikkunasta
Lue arvio Seireenistä
Sarjan päähenkilönä voi pitää Leia Lainetta, yksinhuoltajaäitiä, jonka ainokainen Viivi on aikuistumisen kynnyksellä. Leia on sydämellinen, huolehtiva ja vähän naiivi. Tytär Viivi on omapäinen ja monella tapaa taitava. Kolminaisuuden täydentää tietokonenero Timo ”Land-O” Ratanen, joka on rakastunut Leiaan, vaikka varsinaisen suhteen tasolle he eivät olekaan päässeet, hädintuskin tavanneet. Land-O:lla on useimmiten hyvät mielessä, mutta hän liikkuu touhuineen bittimaailman harmaalla alueella.
Pulssi vie pakkaseen
Sarjan kolmonen, keväällä 2020 ilmestynyt Pulssi, jatkaa tarinaa noin puoli vuotta Seireenin tapahtumien jälkeen. Seireenissä elettiin kuumaa Välimeren kesää, nyt ollaan kahdenkymmenen asteen pakkasessa Suomen Lapissa.

Ilman suurempia juonipaljastuksia voi kertoa, että Pulssissa Leia Laine ja Timo Land-O päätyvät Leian täydelliseksi yllätykseksi Lapin mökkiin, josta lähimpään naapuriin on yli kymmenen kilometriä. Land-O:lla on syynsä pysytellä visusti piilossa. Tietenkin yllättäviä asioita tapahtuu ja yhtäkkiä Leia joutuu jäämään yksin mökille, joka ei minun mielikuvissani näytä ollenkaan niin tyylikkäältä kuin kirjan kansikuvassa.
Seurana tekoäly
Leia ei oikeastaan ole täysin yksin, sillä kuvioon liittyy myös tekoäly. Heidän keskustelunsa on mielenkiintoista luettavaa, jopa opettavaista. Mieleen tulee Piia Leinon Yliaika, jossa tekoäly ilmenee hologrammiystävän muodossa. Molemmissa kirjoissa tekoäly on ystävällinen keskustelukumppani tai tietenkin juuri niin ystävällinen kuin miksi se on ohjelmoitu. Tekoäly osaa monta asiaa, mutta kaikkeen sekään ei pysty – vai pystyykö sittenkin?
Pulssi-nimi viittaa auringon sähkömagneettiseen pulssiin
Kirjan nimi tulee auringon sähkömagneettisesta pulssista, joka maahan osuessaan tuhoaa kaikki sähkölaitteet. Samaa ilmiötä ovat myös revontulet, joista Leian tytär Viivi esittää kysymyksen entiselle astronautille. Pulssissa Viivi on päässyt huippuyliopisto MIT:iin opiskelemaan avaruuspsykologiaa ja on kurssimatkalla Cape Canaveralissa Floridassa.
Pauliina Susi on aina todella kiinni ajassa. Trillereiden aiheet ovat kiinnostavia ja ajankohtaisia. Aiemmin on käsitelty mm. tietoturvaa ja pakolaiskriisiä ja mukaan on mahtunut myös poliittista aspektia erään populistiipuolueen pariskunnan kannanottojen vuoksi. He pääsevät taas ääneen, mutta aivan sivuroolissa.
Pulssi on todella kompakti
Takaikkunaa kehuin jo, Seireeni oli mielestäni hieman liian pitkä, mutta Pulssi puolestaan liian lyhyt! Ehkä oikea termi on, että Pulssi on kompakti teos. Tekstiin tuodaan vihjauksina juonikuvioita aiemmista sarjan teoksista, mutta ne eivät liity mihinkään.
Pidän Pauliina Suden tyylistä rakentaa jännitystä ja nyt sitä olisi mahtunut kansien väliin enemmänkin. Tilanne ratkesi jotenkin liian helposti! Olisin myös todella mielelläni lukenut lisää Viivin kuvioista avaruusympyröissä. Varsinkin kun Tim Peaken Kysy astronautilta oli vielä tuoreessa muistissa.

Jatko-osa tulossa?
Aikoinaan Helsingin Sanomien haastattelussa Pauliina Susi totesi, että hänestä on kiva rakentaa uusia henkilöhahmoja, eikä usko, että Takaikkunan porukka seuraa seuraavaan teokseen. Toisin kävi, sillä nyt on kolme trilleriä kasassa ja Pulssi jäi sellaiseen cliffhangeriin, että todellakin ihmettelen, jos Leiaa, Land-O:ta ja Viiviä ei tavata pian uudelleen!
- Pauliina Susi: Pulssi
- Kustantaja: Tammi (2020)
- Kansi: Timo Numminen
- Äänikirjan kesto: 8 h 15 min
- Äänikirjan lukija: Anna Kuusamo
- Arvio ⭐️⭐️⭐️
Osan kirjaa luin Storytelin lukulaitteelta, osan kuuntelin.
En ole lukenut Pauliina Suden kirjoja, mutta tämä esittely vaikuttaa siltä, että jonakin päivänä saatan kirjasarjaan tarttua. Pidän siitä, että kotimaassakin löytyy hyviä dekkaristeja.
Pauliina Susi on ollut mielessäni Takaikkunan ilmestymisestä asti, mutta syystä tai toisesta en ole näihin tarttunut kiinnostuksesta huolimatta. Kiitos siis muistutuksesta, nyt olisikin kiva lukea nämä sarjana!
Kiva, jos juttu innostaa sinut lukemaan Leia-sarjaa. Minusta Pauliina Susi on ilman muuta käsittämättömän vähän esillä tai ihmisten tietoisuudessa siihen nähden, kuinka hyvin hän kirjoittaa!
Tunnistan kirjailijan nimen mutta en ollut ymmärtänyt minkä lajin kirjailijasta on kyse. Luen dekkareita aika valikoiden eivätkä ne saa olla liian ahdistavia (Agatha Christie on oikein passeli!) mutta tämä kuulosti kyllä erittäin houkuttelevalta. Mutta jos siis yhden kirjan lukisi Sudelta niin suosittelisit avausosaa eli Takaikkunaa?
Pauliina Susi on kirjoittanut myös kaunoa, esimerkiksi hänen esikoisensa Ruuhkavuosi oli Hesarin esikoiskirjaehdokkaanakin (vuosi 2005). Jos tästä kolmikosta lukee vain yhden, se on ehdottomasti Takaikkuna. Sitten saatat olle sen verran koukussa, että haluat lukea seireenin ja Pulssinkin.
Olen kuullut vain Pauliina Suden Takainnukasta ja aikanaan heräsi suuri kiinnostus se lukea. En silti ole saanut aikaiseksi sitä lukea. Moni suomalainen superkiinnostava kirja jää lukematta, kun en ehdi tai muista saada niitä käsiini Suomessa käydessäni. Minulta oli mennyt ihan ohi, että Susi on kirjoittanut lisääkin tätä sarjaa. Ehdottomasti täytyy ottaa ihan projektiksi saada nämä lukuun. Vaikuttaa piristän erilaisilta romaaneilta!
Pauliina Susi on nimenä tuttu, mutta en tiennyt että hän on kirjoittanut dekkareita ja vieläpä näin kiinnostavan kuuloisia dekkareita! Juuri tuollaiset psykologiset trillerit missä saa jännittää päähenkilön mukana mitä tapahtuu on mun juttu jännärigenressä. Laitanpa Takaikkunan suosikkeihin äänikirjasovelluksessa.