Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa – järjestelijätyyppien lukunautinto!

Kuuntelin Sitä saa mitä antaa -kirjaa mökillä, aurinkoisena heinäkuun viikonloppuna. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kyllä myöhäissyksyyn ja joulusesonkiin.

Olethan lukenut juttuni siitä, kun tapasin Sophie Kinsellan? Kuinka juttelimme kuin vanhat tutut tunnin ajan, vaikka emme tietenkään olleet koskaan tavanneet. Hän on kirjoittanut yli 30 kirjaa, joita on myyty yli 60 miljoonaa kappaletta eli ihan millä mittarilla tahansa mitattuna Sophie on menestyskirjailija. Tai eihän hän ole Sophie vaan Madeleine tai Maddie, jonka kanssa keskustelimme mm. iltasadun merkityksestä.

Sophie Kinsella sai Kirsin Book Clubin kirjanmerkin Göteborgissa 2017
Lue lisää: Teellä romanttisen komedian kuningattaren Sophie Kinsella kanssa

Ehkä Sophie Kinsella tuntui niin tutulta, sillä hän on kirjojensa päähenkilöiden kaltainen: mutkaton, huumorintajuinen ja fiksu. Hän on Oxfordin käynyt, mutta useimmiten hänen kirjojensa päähenkilöt ovat ahkeria, tavallisia nuoria naisia, joilla on joku heikkous. Tunnemme kaikki hänen kuuluisimman luomuksensa, Becky Bloomwoodin a.k.a. Shopaholicin.

Sophie Kinsellan uusin, suomeksi käännetty teoksensa on nimeltään Sitä saa jota antaa. Aiemmin olen lukenut/kuunnellut hänen teoksensa englanniksi, mutta valitettavasti ne ovat nyt poistuneet Storytelin valikoimasta.

Suomentaja Kaisa Kattelus on toki tehnyt hyvää työtä, mutta en voi olla kääntämättä mielessäni sanoja ja fraaseja englanniksi. Sienikakkua en tunne, mutta tiedän, mikä on sponge cake. Monasti mietin, mitenkähän tämä oli alkuperäisessä I Owe You -teoksessa, sillä Kinsellan dialogi on todella nokkelaa, witty, ja mielelläni verryttelisin omaa kielitaitoani sen tahdissa.

Päähenkilö on Fixie

Sitä saa mitä antaa -kirjan päähenkilö on Fixie Farr, joka nimensä mukaisesti järjestää kaiken. Tai paremminkin niin, että jos hänen tietoisuuteensa tulee ongelma, niin hän ei voi olla yrittämättä ratkaista sitä. Hän ei voi olla kysymättä, jos joku jää arkarruttamaan tai hän ei voi olla oikaisematta tavaroita, jos huomaa niiden olevan jotenkin väärässä järjestyksessä.

Kirjaa lukiessa jouduin kuvainnollisesti katsomaan peiliin, sillä tunnistan itsessäni tätä fiksaajaan vikaa. Minun oli kovin helppo ymmärtää, miksi Fixie tarjoutui hoitamaan erilaisia asioita.

Toisaalta Fixie on kuitenkin tyypillinen romanttisten komedioiden päähenkilö, sillä hän on alle kolmekymppinen, asuu kotona, vanhemmat ovat merkittävässä roolissa ja romanttinen haku on meneillään.

Juonen ainekset

Kirjan teema on parisuhde-etsintää laajempi. Keskiössä on perhe ja perheyritys. Farrin perheellä on kodintarvikekauppa, jossa on ainakin astioita, kodin tekstiilejä ja kodinkoneita. Isä on perustanut kaupan, mutta hän on jo aikaa sitten kuollut ja äiti pyörittää kauppaa. Äidin sairastuminen siirtää vastuun lapsille, Fixielle ja hänen joogaavalle Nicole-sisarelleen ja suuria diilejä havittelevalle Jake-veljelleen.

Sisarusten näkymät kaupan kehittämiselle eivät ole yhteneväisiä ja sukset ovat helposti ristissä. Businesspuoli oli jälleen kiinnostavaa, vaikkakin kevyttä, kuten monessa Sophien kirjassa. Kirjan lopputeksteissä kerrotaan, että Farrin kaupalla on esikuva, perheyhtiö Harts of Stur.

Myös juonen käynnistävällä tapahtumalla on esikuva. Kirjassa Fixie on kahvilassa ja symppiksen oloinen mies pyytää häntä vahtimaan hänen läppäriään sillä aikaa kun hän käy ulkona puhumassa puhelun. Tapahtuu onnettomuus ja Fixie pelastaa läppärin, jonka vuoksi mies – Seb – jää kiitollisuudenvelkaan. Oikeassa elämässä joku amerikkalainen mies oli pyytänyt Sophieta vahtimaan hänen tietokonettaan ja Sophien mielikuvitus oli lähtenyt laukalle.

Fixie ja Seb kirjoittavan vitsillä velkakirjan kahvikupin kääreeseen. Velkakirja otetaan tarinan aikana moneen kertaan esille, sillä tietenkin Fixien ja Sebin tiet vielä kohtaavat ja he jäävät toisilleen palveluksia velkaa.

Parasta kirjassa

  • Kirjan henkilöt ovat persoonallisia. Oikein nautin, kun Fixie pisti tuulemaan ja eräskin meikkitaiteilija sai kuulla kunniansa.
  • Tarinan problematiikka on aika syvällinen. Huomaako itsekään, että fiksailee vain muiden ongelmia, eikä pysähdy miettimään, mitä omalta elämältään haluaa ja mitä sen eteen tulisi tehdä. Kirjaa voisi kutsua Fixien kasvutarinaksi.
  • Teksti on sujuvaa ja kirjassa on juuri sopivasti henkilöitä ja mutkikkaita juonenkäänteitä.
  • Vaikka romantiikka ei ole pääroolissa, on sitäkin riittävästi mausteena. Siinäkin joutuu tunnustamaan haaveiden ja todellisuuden eron.
Sophie Kinsella, kuva John Swannell

Suosittelen Sitä saa mitä antaa -kirjaa…

Suosittelen Sitä saa mitä antaa -kirjaa hetkiin, jolloin sen voi ahmaista melkeinpä kerralla. Tämä on sinulle, joka pidät tyylikkäistä, hyvän mielen tarinoista. Sen seurassa saa myös nauraa ja ärtyä. Kirja saattaa pistää myös ajattelemaan perhesuhteita ja etenkin sitä, minkälaista käytöstä perheen nimissä tulee hyväksyä tai edellyttää.

  • Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa
  • Alkuperäisteos: I Owe You, 2019
  • Kustantaja: WSOY 2020
  • Suomentaja: Kaisa Kattelus
  • Äänikirjan lukija: Hanna Mönkäre, 14 h 47 min
  • Arvio:

Rating: 3.5 out of 5.
Lue myös: Sophie Kinsella: Kuka on pomo / My Not So Perfect Life – viihdyttävää Instagram-elämää
Lue myös: Surprise Me / Yllätä minut – vinkkejä pitkään liittoon

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *