Kaspar Colling Nielsen: Tanskan sisällissota 2018-24 – muistelijana 475-vuotias sotaveteraani

Sain Kaspar Colling Nielsenin kirjan Tanskan sisällissota 2018-24 kustantajalta. Vilkaisin kantta ja muistan ajatelleeni, että enpäs tiennytkään, että Tanskassakin on ollut sisällissota! No, katsoin kirjan nimeä hieman tarkempaa ja tajusin, että tässä sisällissodassa ollaankin liikkeellä sata vuotta myöhemmin kuin meillä ja onneksi vain fiktiivisesti, sillä kirja on kirjoitettu jo vuonna 2013.

Kaspar Colling Nielsen oli vierailemassa Helsingin Kirjamessuilla syksyllä 2019 ja nyt minua todella harmittaa, etten päässyt silloin kuuntelemaan häntä. Ehkäpä hän olisi voinut tuoda hieman valaistusta Tanskan sisällissotaan, joka on perin merkillinen teos.

Kirjan kertoja on osallistunut kantasoluohjelmaan, joka mahdollistaa hänelle ikuisen nuoruuden. Kirjan nykyisyydessä kertoja on jo 475-vuotias ja hän muistelee 450 vuotta sitten tapahtuneita rajuja sisällissodan aikoja ja sodan seurauksia.

Tanskan sisällissota 2018-24

on perin merkillinen teos.

Kertoja tapaa muita kantasoluohjelman ihmisiä, sillä seurustelu tavallisten kuolevaisten kanssa ei kiinnosta. Kertoja kokee olevansa täysin ulkopuolinen vuoden 2470-luvun maailmassa, eikä jaksa enää ottaa kantaa mihinkään ajankohtaiseen. Sen sijaan hän ja muut ohjelmassa olevat erittäin rikkaat ihmiset nautiskelevat elämästä, syövät ja juovat hyvin sekä tavatessaan järjestävät orgioita.

Kotona kertojalla on seuranaan 350-vuotias bordercollie Geoff. Tämä älykäs koira on vuosien myötä oppinut puhumaan, mutta omaa edelleen koiran vaistot. Eräänä päivänä Geoff kysyy isännältään, rakastaako tämä häntä. Se suistaa kertojan syvään tunnetilaan ja hän päättää alkaa kirjoittaa sota- ja muita muistojaan talteen lähinnä itselleen.

Karpar Colling Nielsen on kauppatieteilijä, elokuva- ja tv-käsikirjoittaja sekä palkittu kirjailija. Tanskan sisällissota 2018-24 on hänen toinen kirjansa. Hän toimii myös luennoitsijana Copenhagen Business Schoolissa ja puheenkirjoittanaja Tanskan viranomaisille ja hallitukselle.

Hänen taustansa huomioon ottaen, ei olekaan mikään ihme, että Tanskan sisällissota 2018-24 on ennen kaikkea yhteiskuntapoliittinen teos. Mutta samalla se on aivan hervoton tarinakokoelma, joka sisältää karmivaa julmuutta, symbolisia eläintarinoita ja lopulta söpön perhetapahtumankin.

Teos on sellainen ainesosien sekamelska, että olisin todellakin halunnut kuulla, mitä Kasparilla itsellään on siitä sanomista. Erään netistä löytämäni haastattelun perusteella hän halusi herättää teoksellaan ihmiset ajattelemaan kauaskantoisia ratkaisujamme, esimerkiksi

haluammeko olla kilpailukykyisiä Kiinan ja muiden halpatuotantomaiden kanssa vai haluammeko olla vastuullisia.

Sisällissodan syyt

Tanskan kuvitteellinen sisällissota on saanut alkunsa yhteiskunnan eriytymisestä vähätuloiseen kansanosaan ja pieneen huippurikkaiden joukkoon. Vuoden 2008 finanssikriisin tapahtumat käydään jälleen läpi ja se, kuinka kansalaisten syyttävä sormi taloudellisesta kurjimuksestaan osoittaa kohti pankkisektoria. Yhtäkkiä pelkkä loanheitto ei riitä, vaan kapinalliset tarttuvat järeämpiin aseisiin. Armeija on heitä ylivoimallaan vastassa, mutta kapinalliset hiipivät yössä murhaamassa rikkaita yksi perhekunta kerrallaan.

Kirjassa on paljon hyvin mielikuvituksellista, mutta sisällissodan syyt ja seuraukset Euroopan tasolla ovat valitettavan uskottavia, eivätkä vaadi muuta kuin todellisen uutisvirran pikkuisen venyttämistä. Juuri näin voi tapahtua, kaikki kirjan tapahtumien ainekset ovat olemassa.

Uskon, että kirja olisi ollut tässä mielessä vaikuttavampi, jos sen olisi voinut lukea tuoreeltaan 2013, ennen monia Euroopan vaaleja, joissa äärioikeisto on menestynyt, tai Trumpin valtaannousua.

Inhimillinen aspekti

Koin, että kirjassa oli myös vahvaa filosofista pohdintaa, kuinka susia me ihmiset toisillemme olemmekaan. Monet kohtaukset olivat todella yököttäviä, mutta varmaan niilläkin oli metaforansa, jotka eivät kaikki minulle auenneet.

Kertoja haikailee myös sisällissodan aikaista rakastettuaan Leonoraa, mutta eipä se lukijalle kovin romanttisena suhteena näyttäydy. Silti suhteessa oli ollut aitoja tunteita, joita ei ikuisessa vapussa enää tunne. Kertoja voi panna upeita naisia ja miehiä kantasolukavereiden bileissä, mutta mitään tunteita niissä ei liiku.

Kirjan positiivisin tarina on ihan lopussa, ja se pisti pohtimaan, millaista olisi olla koira. Oma koirani tuhisee tuossa vieressä ja minä olen jo vuosia sanonut, että jonain päivänä hänkin oppii puhumaan kuten kirjan kertojan paras ystävä Geoff.

Taide ja kulttuuri ovat jokaisen maan paras pitkän tähtäyksen kasvustrategia; ilman niitä kaikki katoaa ajan myötä.

Minä pidän teoksista, jotka tuovat oivalluksia ja pohdittavaa. Tanskan sisällissota 2018-24 latasi sellaisen määrän sisältöä, että määrä söi jo laatua. Ihan jokainen juttu ei mielestäni palvellut kokonaisuutta, tai sitten minä en vain saanut ihan kaikesta kiinni. Tämä olisin erinomainen lukupiirikirja, sillä tulkintoja ja keskusteltavaa varmasti riittäisi!

Suositus lukupiirikirjaksi

Mainittakoon vielä, että kansi on mielestäni erittäin vaikuttava ja erottuva – hyvä! Sen sijaan en suosittele kirjan äänikirjaversiota. Lukija on hyvä, mutta on erittäin vaikea hahmottaa, mikä on kertojan osuutta, mikä muita tarinoita. Kirjassa tarinat on erotettu kursiivilla, mutta äänikirjassa ne on editoitu ilman henkäyksenkään taukoa suoraan putkeen ja se ei mielestäni toimi. Siis suosittelen tutustumaan Tanskan sisällissotaan kirjana.

  • Kaspar Colling Nielsen: Tanskan sisällissota 2018-24
  • Alkuperäisteos: Den Danske Borgerkrig 2018-24 (2013)
  • Suomentaja: Katriina Huttunen
  • Kustantaja: Aula & Co
  • Kansi: Perttu Lämsä
  • Äänikirjan lukija: Jari Nissinen 6 h 43 min
  • Arvio:

Rating: 3.5 out of 5.

Kirjaa on käsitelty ainakin seuraavissa kirjablogeissa: Kirjaluotsi, Tuijata ja Kulttuuri kukoistaa.

Kesällä 2019 Kirsin Book Club osallistui Tanskassa Louisiana Literature Festivalille (lue matkastamme). Kaikki festareilla esiintyneet tanskalaiset kirjailijat olivat meille tuntemattomia, sillä tanskalaista kirjallisuutta käännetään melko vähän suomeksi. Olenkin päättänyt nyt kartuttaa omaa tanskalaisen kirjallisuuden tuntemustani ainakin muutamalla teoksella.

Lue lisää: Anne Cathrine Bomann: Agathe

Kommentit
  1. Amma
  2. Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  3. Minna Vuo-Cho
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  4. Anu Hirsiaho
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  5. Marika Oksa (@MarikaOksa)
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  6. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin
  7. Elegia
    • Kirsi Ranin Kirsi Ranin

Vastaa