Karo Hämäläinen: Kansalliskirjailija – juhlavuoden romaani Väinö Linnasta

Juhlavuosi, juhlakirjoja

Väinö Linna syntyi 20. joulukuuta 1920 eli jos hän olisi elossa viettäisimme tänä vuonna hänen 100-vuotissynttäreitään. Juhlapuheissa kiitettäisiin hänen merkittävää panostaan suomalaisen historian sanallistamisesta, nostettaisiin maljoja sekä Tuntemattomalle sotilaalle että Täällä Pohjantähden alla -trilogialle.

Toki juhlavuotta on juhlistettu jo erilaisilla Linnan juhlilla niin livenä kuin striimatenkin. Juhlakirjojakin on ainakin kolme:

  • Karo Hämäläinen: Kansalliskirjailija, romaani Väinö Linnasta
  • Panu Rajala: Päivä on tehnyt kierroksensa – Väinö Linna muistelee
  • Jyrki Nummi, Maria Laakso, Toni Lahtinen, Pertti Haapala: Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon, 25 esseetä

Näiden lisäksi on tulossa 6.12.2020 uusi äänikirjaversio Tuntemattomasta sotilaasta, jonka lukee Eero Aho. Hänhän esitti Aku Louhiniemen ohjaamssa Tuntemattomassa Rokkaa.

Väinö Linna 1920-1992

Romaani Väinö Linnasta

Minä olen Tuntemattoman ja Pohjantähdet lukenut sekä nähnyt leffat useaan kertaan. Väinö Linnasta en kuitenkaan henkilönä tiennyt paljon mitään, niinpä valitsin vetämäni Edita Publishingin yrityslukupiirin lokakuun kirjaksi Karo Hämäläisen Kansalliskirjailijan. Ennakkotietojen perusteella kuvittelin valinneeni Väinö Linnan elämäkerran, vaikka myönnettäköön, että jopa kirjan kannessa lukee ”romaani”.

Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija on romaani Väinö Linnasta, ja se on romaani myös Suomesta ja kirjailijuudesta. Romaani kuvaa Väinö Linnan elämää ja päivittää elämäkertaromaanin 2020-luvulle. Minäkertojan kautta Hämäläinen myös leikittelee sillä, miten erilainen on kirjailijan asema nykyisin kuin Linnan elinaikana

WSOY:n tiedotteesta

Kansalliskirjailija on siis fiktiivinen teos, jossa kuvataan kuvitteellisen Väinö Linna -dokumenttielokuvan tekemistä. Kirjan kertojana toimii elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja, joka on kovin Karo Hämäläisen oloinen mies.

Hämäläinen myöntää yhtäläisyydet kertojansa kanssa ja on kertonut, että sekä hänellä että kirjan kertojalla on samanlainen limenvihreä tuulitakki.

Kirjassa kertomusta kuljetetaan dokumenttielokuvan tekemisen ja tuotantopalaverien vuorovedolla. Kertoja kuvaa dokumenttiosuuksissa Väinö Linnan elämää eri lähdeaineistojen ja tapahtumapaikkojen kautta. Välillä hän käy kertomassa kuvausten edistymisestä tuotantoyhtiön palavereissa, jotka pidetään koronan vuonna 2020.

Kirjamessuhaastattelussa Karo Hämäläinen kertoi käyttäneensä lähteinä mm. Yrjö Varpion Väinö Linnan elämä -elämäkertaa (WSOY 2006), professori Pertti Virtarannan Väinö Linna -haastatteluiden filmimateriaalia, lehtiartikkeleita ja Väinö Linnan käsinkirjoitettua kirjeenvaihtoa kustantajansa WSOY:n kanssa.

Väistämättä se Väinö Linna, jota dokumentin tekijä kirjassa kuvaa, väistämättä siinä on aika paljon mun tulkintaa ja tottakai mä tulkitsen itseni läpi. Se on kaunokirjailijan metodi, kun tekee fiktiota henkilöstä.

Karo Hämäläinen Antti Majanderin haastattelussa Helsingin Kirjamessuilla 2020

Lukijana, etenkään kun Väinö Linnan elämäkerta ei ollut kovin tuttu, en tiennyt, milloin kirjassa kuvattu tapahtuma oli faktaa milloin fiktiota. Suuret linjat ovat varmaankin täysin oikein, mutta tapahtumia on väritetty ja käytetty mielikuvituskynää kunnon fiktion tapaan.

Ensin en saanut koko rakenteesta kiinni, ihmettelin, että miten tässä oikein edetään. Kun kuvio alkoi hahmottua, ihastuin ratkaisuun. Siinä kertojalla on mahdollisuus arvioida Linnan tunnetiloja, pohdiskella suurteosten syntyä ja synnyttämisen tuskaa sekä miettiä, minkälaisia kompromisseja Väinö Linna joutui tekemään tuotannossaan, rinnastaa kansalliskirjailijuus tämän päivän taiteen tekemiseen.

Totuus on yksi kirjan teemoista. Ketään kirjailijaa ei Suomessa ole luettu niin totuuden tai totuusvastaavuuden kautta kuin Väinö Linnaa.

Karo Hämäläinen Antti Majanderin haastattelussa Helsingin Kirjamessuilla 2020

Tämä Karo Hämäläisen lausahdus sopii muistutukseksi myös Kansalliskirjailijan lukijalle. Tätäkään kirjaa ei pidä lukea totuutena, vaikka siinä totuuden siemeniä runsaasti onkin.

Ja tuotantopalaverien ideaheitoille voi vapautuneesti nauraa! Esimerkiksi yhdessä palaverissa tuottaja ehdotti kahvisponsorin hankkimista dokumenttielokuvalle, sillä Väpi joi tolkuttomia määriä kahvia.

Karo Hämäläinen Antti Majanderin haastattelussa Helsingin Kirjamessuilla 2020

Lukupiirikeskustelu

Lukupiirissämme kaikki olivat tutustuneet Väinö Linnan tuotantoon. Linna kirjoitti kuusi romaania – Päämäärä (1947), Musta rakkaus (1948), Tuntematon sotilas (1954) – ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian (1959, 1960, 1962) sekä Oheisia– (1967) ja Murroksia– (1990) esseekokoelmat. Myös Sotaromaani eli Tuntemattoman sotilaan aiempi versio oli piirissä luettu.

Väinö Linnaan ei kukaan ollut aiemmin kirjailijana tai persoonana perehtynyt. Kansalliskirjailija toi Väinö Linnan henkilöä esille, mutta lukupiirissä koettiin, että kovin harmaaksi tyypiksi Linna vieläkin jäi. Vitsailimme, että ehkä se johtui siitä, että hän tuprutti tupakkaa koko ajan ja jäi siksi savuverhon taakse. Tai sitten hän antoi kynänsä puhua ja oli muutoin värittömämpi tyyppi. Yllättävää oli oivaltaa, että Linnan kaunokirjallisnen ura loppui Täällä Pohjantähden alla -trilogian kolmanteen osaan vuonna 1962, jolloin ”Väpi” oli vasta 41-vuotias.

Tämä on hämmentävää. Väinö Linna oikeasti ryhtyi kirjoittamaan saadakseen mainetta ja rahaa.

Karo Hämäläinen Antti Majanderin haastattelussa Helsingin Kirjamessuilla 2020

Me kaikki koimme, että tietämys Väinö Linnasta lisääntyi luettuamme Kansalliskirjailijan. Osan mielestä kirja hieman hyytyi loppupuolella samassa tahdissa kuin Linnan kirjailijaurakin.

Mietimme, olisimmeko päässeet syvemmälle, jos kirjassa olisi tehty dokumenttielokuvaa jostain rajatummasta Väinö Linnan elämänvaiheesta, vaikkapa Täällä Pohjantähden alla -trilogian kirjoittamisen ajasta tai Tampereella toimineesta Mäkelän piiristä.

Piiriläisten arviot kirjasta liikkuivat kahdesta tähdestä kolmeen ja puoleen.

Onnea Väinö Linna, onnea Kansalliskirjailija!

Kansalliskirjailija on hyvä kirja täydentämään Väinö Linna -kuvaa. Lukupiirissä mietimme, että se sopii isänpäiväkirjaksi Linnan tuotannon ystäville sekä kaikille suomalaisesta kirjallisuudesta ja historiasta kiinnostuneille. Emme suosittele Kansalliskirjailijaa heille, jotka eivät ole ollenkaan tutustuneet Väinö Linnan teoksiin.

Kotihyllyn Väinö Linnat
  • Karo Hämäläinen: Kansalliskirjailija
  • Kustantaja: WSOY, 2020
  • Kannen suunnittelija: Martti Ruokonen
  • Äänikirjan lukija: Aku Laitinen
  • Arvio:

Rating: 3.5 out of 5.
Karo Hämäläinen

Lue myös:

Kommentoi