Ritva Hellsten: Raija – Hienovireinen Finlandia-palkintoehdokas

Ritva Hellsten on kirjoittanut parhaassa luomisiässään tulipalossa menehtyneen sisarensa, kirjailija Raija Siekkisen (1953-2004) elämästä romaanin Raija. Romaani luotaa Raijan lapsuutta, ihmissuhteita ja elämänvalintoja hienovireisesti, tarkasti ja koskettavasti.

Raija kasvoi perheessä, johon kukaan ei halunnut sitoutua, eivät edes vanhemmat. Tyttäret etsivät kukin oman pakoreittinsä pois ahdistavasta kodin ilmapiiristä. Raija keskimmäisenä kolmesta tuntee jäävänsä perheen ulkopuolelle ja olevansa se johon negatiiviset tunteet kohdistuvat. Melko rujon kuvan Ritva Hellsten perheen äidistä piirtääkin, vasta vanhuudessa hänestä löytyy pehmeyttä jota tyttäret olisivat kasvuvuosinaan tarvinneet.

Raijan ja romaanin Tuulin, jonka yhteys isosiskoon Ritva Hellsteniin on ilmeinen, ikäero ei ole suuri mutta riittävä siihen että he lapsuuden tiiviin yhdessäolon jälkeen etääntyvät toisistaan. Uusi yhteys kuitenkin onneksi löytyy Raijan viimeisinä vuosina, ja he pääsevät purkamaan muistojaan ja tuntojaan lapsuudenkodista.

Raija alkaa kirjoittaa heti kun kynä pysyy kädessä. Se on hänen elämäntapansa ja intohimonsa. Ihailemaansa Doris Lessingiä lainaten hän kirjoittaa itsensä etäälle elämän huonoista kokemuksista. Huonoja kokemuksia riittää. Ensimmäiseen, onnettomaan ja eroon päätyneeseen avioliittoonsa Raija lähtee päästäkseen kotoa. Muutkaan parisuhteet eivät ole pelkkää onnen auvoa, vaikka siitäkin Raija Siekkinen saa osansa. Hän saa myös tunnustusta, mutta epävarmuus uuden kirjan vastaanotosta on aina sisuksia raastavaa.

Rakkauskin voi pettää, ja ne pettymykset vievät Raijan takaisin yksinäisyyteen ja epävarmuuteen. Hän on myös mustasukkainen, usein aiheesta, mutta myös toisen aviomiehensä lapsille. Näihin hän ei pysty suhtautumaan aikuisesti, vaan kokee heidät kilpailijoina ja tilanviejinä elämässään. 

”Mistä ihminen tietää, onko tehnyt oikean ratkaisun? Jos on tehnyt sen rakkaudesta, eikö se silloin ole oikein? Rakkaus tekee riippuvaiseksi ja sitä myötä heikoksi, mutta toisaalta: rakkaus suojelee sitä joka rakastaa. Joka rakastaa, saa rakkautta lisää, niin hän oli uskonut jo nuorena, ja niin se oli.”

Raija sivuaa myös naistaiteilijan osaa. Raijalle olisi ollut tarjolla paikka ensimmäisen aviomiehen, Runoilijan varjossa. Tämänkin sivujuonteen Ritva Hellsten kirjoittaa ilmavasti, alleviivaamatta ja jättäen lukijalle tilaa.

Kirjailijana Raija Siekkinen oli kunnianhimoinen, kirjoittaminen oli hänelle tärkeintä elämässä. Hänet mainitaan erityisesti novellien taitajana. Hän halusi julkaista vain tekstejä, jotka olivat suodattuneet hänen alitajuntajana kautta ja kypsyneet valmiiksi. Hän ehti pitkästä prosessoinnista huolimatta julkaista mittavan tuotannon novelleja, kolme romaania ja neljä lastenkirjaa. Lisäksi kaksi hänen näytelmäänsä julkaistu postuumisti (Seinät Illuusio, ntamo 2014).

Kuolema kulkee Raijan mukana koko hänen elämänsä. Hän on itsetuhoinen sekä itseään vahingoittamalla että elintapojensa kautta. Kun rahaa pitää säästää, säännöstelyyn kuuluu ”viiniä vain illalla”. Toisaalta hän on vielä viimeisinä aikoinaan, saatuaan 15-vuotisen taiteilija-apurahan, toiveikas tulevan suhteen. On vielä paljon kirjoitettavaa, mutta hänhän on vasta 50-vuotias, aikaa on.

”Poispääsyn ajatus oli hänelle tuttu lapsuudesta saakka. Poispääsyn mahdollisuus, houkutus, halu päästä pois. Kuolema oli aina lähellä, kuin verhon takana, henkäyksen päässä. Yhden kylmän hipaisun päässä.

Hän-kerronnasta huolimatta Raija Siekkisen ääni puhuu romaanissa vahvana. Kirja on romaani, fiktiota siis. Huomaan usein pohtivani, miten tällaista tekstiä tulee lukea. Tapahtumat ovat todennettavissa, kirjojen nimet ja elämän isot käänteet ovat tosielämästä. Miten irtautua käsityksestä, että myös Raijan ääni on ”totta”, onhan kirjailija ollut yksi läheisimmistä ja tuntee kohteensa. Tunnen liki jonkinlaista syyllisyyttä pitäessäni kaikkea totena, tapahtuneena ja ajateltuna. Miten turhaa! Kyse taitaa olla siitä, että kaiken uskottuani pelkään ryhtyväni toistamaan romaanin fiktiota ”totena”.

Annan lopulta itselleni luvan vain nauttia hienosta tekstistä ja siitä kokonaisen ihmisen kuvasta jonka Ritva Hellsten sisarestaan Raijasta piirtää sellaisena kuin hän on kokenut ja muistaa. 

Tällä kertaa kirjailija oman kirjansa lukijaksi on erittäin onnistunut valinta, Ritva Hellstenin Raija on nautinnollinen teos myös kuunneltuna.

• Raija Hellsten: Raija
• Aviador 2020
• Myös äänikirjana ja e-kirjana
• 5 t 37 min
• Lukija: Raija Hellsten
• Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2020