2 x Matti Nykänen: Matin maailma ja Elämä oli laiffii

Matti Ensio Nykänen syntyi 17.7.1963 Jyväskylässä ja kuoli 4.2.2019 Joutsenossa pitkäaikaiseen haimatulehdukseen ja keuhkokuumeeseen.

Minulle Matti Nykänen on aina ollut nimenomaan mäkihyppääjä, arvokisojen mitalien määrän perusteella maailman paras. Olen kertonut aiemmissakin jutuissa, että olen mäkihypyn maailmanmestarin tytär ja tunnen Lahden Hiihtoseuran vanhat mäkikotkat. Heidän kanssaan olen pikkutytöstä asti katsonut Salpausselän kisoja ja kuunnellut heidän arvioitaan.

En ole koskaan tavannut Matti Nykästä, mutta olen nähnyt Matin hyppäävän useita kertoja livenä Salpausselällä. Viimeinen muistikuva kuitenkaan ei ole hypystä, vaan siitä, kuinka hän lauloi mäkikisan tauolla hyppyrinnokalla. Silloin vanhat mäkikotkat katsomossa pyörittivät päätään.

Syksyllä 2020 ilmestyi kaksi kirjaa Matti Nykäsestä. Ylen kokeneet urheilutoimittajat ja tietokirjailijat Arto Teronen ja Jouko Vuolle ovat koonneet kirjan nimeltään Matin maailma – Äärimmäisyyksien ihminen ja urheilija Matti Nykänen ja urheilutoimittaja ja tietokirjailija Marko Lempinen ja muusikko Jussi Niemi puolestaan kirjan Elämä oli laiffii.

Luin molemmat kirjat. Kuvani Matti Nykäsestä laajeni suuresti, mutta en ole ihan varma, oliko se hyvä asia. Nyt minun on mahdotonta ajatella häntä vain mäkihyppääjänä.

Kysyin vuosia sitten eräältä mäkihyppyvaikuttajalta, onko hän nähnyt silloin tuoreen Matti-elokuvan. Hän totesi, että ei todellakaan: ”Kun on kokenut tapahtumat livenä, niin niitä ei halua enää toistaa.” Muistan hieman ihmetelleeni hänen kommenttiaan, mutta nyt ymmärrän hyvin.

Kaksi kirjaa, yksi Matti Nykänen

Matin maailma ja Elämä oli laiffii lähestyvät Matti Nykästä samalla taktiikalla. Molempien kirjojen tekijät ovat tavanneet Matin lukuisia kertoja, mutta kertovat kirjoissa Matista mieluummin toisten äänellä. Materiaalia on varmasti ollut kummassakin kirjaprojektissa runsaasti ja valintoja on täytynyt tehdä, mitä otetaan kirjaan ja kuinka paljon törkyä paljastetaan.

Arto Teronen ja Jouko Vuolle tekivät jakson Matti Nykäsestä suosittuun Kiveen hakatut -radio-ohjelmasarjaansa kesällä 2019. Ohjelma keskittyy Matin mäkihyppyuraan ja hänet tuodaan esiin nimenomaan maailman parhaana mäkihyppääjänä.

Matin maailma -kirjassa Matti-kuvaa laajennetaan. Tarina lähtee Matin poikavuosista Jyväskylän Halmekadulta. Kirjaan on löytynyt paljon halukkaita haastateltavia, joilla on joku muisto Matin kanssa touhuamisesta. Jää hieman epäselväksi, ketkä näistä tyypeistä oikeasti tunsivat Matin. Ihan lähelle ei olla päästy tai haluttu mennä, sillä Matin äidin tai siskon kommentteja ei kirjassa ole.

Kirja on toimitettu ammattitaidolla, ottamatta vahvasti kantaa, vaan Matin kaverien kommenttien annetaan puhua. Esimerkiksi Matin nuoruuden hyppykaveri Petteri Sveins pääsee monasti ääneen, sillä hän on nykyään psykoterapeutti. Kirjassa pohditaan, olisiko Matin yksityiselämän hurlumhei voitu välttää, jos ADHD olisi osattu diagnosoida ja hoitaa. Tai jos joku olisi pitänyt Matille jöötä, vaikka edes armeijassa. Tai jos kaiken maailman siipiveikot kuten Mikko Senilä alias Maick Sierra eivät olisi olleet ojentamassa pulloa. Tai jos lehdet eivät olisi maksaneet Matin jokaisesta tempauksesta ja kirjoittaneet niistä kaikista kohujuttuja.

Matilla oli monta eri maailmaa, joille kaikille oli ominaista liikkuminen laidasta toiseen, äärimmäisyydestä äärimmäisyyteen.” Matin maailma -kirjan kuvitusta

Matin urheiluansiot arvostetaan korkealle ja muu elämä tuodaan todeten ja kaunistelematta, mutta melko hienotunteisesti esiin. Avioliittoja käsitellään melko vähän. Ainoastaan viimeinen vaimo Pia Nykänen on ollut äänessä.

Matin maailma olisi antanut aivan riittävän kuvan Matti Nykäsestä sekä urheilijana että ihmisenä, mutta päätin lukea myös Elämä oli laiffii -teoksen, joka veikin katsauksen Matin laiffiin vieläkin diipimmäksi.

Elämä oli laiffii on kronologinen läpileikkaus Matti Nykäsen elämästä. Siihenkin on haastateltu iso liuta ihmisiä, jotka ovat antaneet nimensä kirjan käyttöön tai lausuneet muistonsa nimettöminä.

Kirjan on kirjoittanut Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempinen. Jussi Niemi on syöttänyt tarinoita, sillä hän oli vuosikausia Matin laulujen tekijä ja keikkapartneri ja tietää taatusti kaiken, mitä turneilla on tapahtunut. Hän on kirjassa hyvin vähän suoraan äänessä.

Marko Lempinen kirjoittaa sujuvasti ja sijoittaa kaverien lausunnot tarinoihin ennemmin kuin suoriin sitaatteihin. En olisi uskonut, että Elämä oli laiffii pystyi tarjoamaan minulle vielä niin paljon eri tarinoita kuin Matin maailma.

Koska Elämä oli laiffii eteni aikajärjestyksessä, pystyin saamaan selkeän kuvan Matin elämänvaiheista. Faktat ovat tietenkin molemmissa kirjoissa samat, mutta ne väritystarinat vaihtelevat. Elämä oli laiffii -kirjan ensimmäiset noin 150 sivua olivat mäkihyppyä ja sitten siirryttiin yli 300 sivuksi luottotoimittajien örvellysmaailmaan.

Matin huimasta mitaliarsenaalista kehkeytyi 1990-luvulla monivivahteinen ja paikoin dramaattinenkin saaga. Suomalaistähden arvokisamitalit kiinnostivat ulkomaalaisostajiakin.” Elämä oli laiffii -kirjan kuvitustakin.

Elämä oli laiffii lähestyy kohdettaan puolueellisemmin, jotenkin ymmärtäväisemmin kuin Matin maailma. Lukemattomia kertoja toistetaan, kuinka suloinen, söpö, kultainen, herrasmiesmäinen ja ties mitä ihanaa Matti oli ollessaan selvinpäin. Hänessä varmaan oli sekin puoli, mutta vähempi tavis-Matin ylistys olisi mielestäni riittänyt. Erilaisia julkkis-Matin toikkarointeja ymmärretään ja niille jopa hieman naureskellaan.

Matti esitellään myös suurena rakastajana. Hänen ei kuulemma tarvinnut edes puhua, kun kaikki naiset halusivat hänen kanssaan sänkyyn. Kai tämäkin on mahdollista, mutta minusta se on täysin käsittämätöntä. Tässä kohtaa viimeistään olisin toivonut hieman kriittisempää tarkasteluotetta, mutta teksti on kirjoitettu ihailevalla kynällä. Miten se puoli, että hän ei ollut lapsilleen oikein minkäänlainen isä? Tai se, että hän kihlaili suunnilleen kenet tahansa, joka tuli hänen kanssaan juttelemaan.

Elämä oli laiffii kertoo tietenkin keikkakuviot tietävästi, onhan Jussi Niemi ollut Matin uran alusta asti mukana. Tämä puoli on minulle melko vierasta ja jaksoinkin lukiessani päivitellä Matin vetovoimaa. Eihän jengi tullut hänen keikoilleen musiikin vuoksi, vaan katsomaan, munaako Matti itsensä. Ja tätä noin 100 keikkaa vuodessa.

Kirjassa puidaan myös kaikki avioliitot ja pidemmät suhteet. Susanna Ruotsalainen -episodi oli kiinnostava, sillä hän kirjan mukaan todella yritti saada Matin maailman jopa raha-asioineen tolalleen. Hän ei sallinut Matin aamujen alkavan ”Santulla” kuten Pia Nykänen.

Suomalaiset mäkihypyn olympiakultamitalistit ja maailmanmestarit itsenäisyyspäivänä 2015 presidentinlinnassa. Ylhäällä Jari Puikkonen, Jani Soininen ja Matti Nykänen, alhaalla Veikko Kankkonen, Juhani Kärkinen ja Tapio Räisänen. Taustalla vasemmalla Anneli Kankkonen ja oikealla Matin viimeinen vaimo Pia Nykänen. (Kuva kaapattu Ilta-Sanomista)

Matin maailma ja Elämä oli laiffii antavat sekä erikseen että yhdessä kattavan kuvan Matti Nykäsestä.

Kumpikaan ei ratkaise kysymystä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Kirjojen mukaan niiden siipiveikkojen lisäksi Matin elämässä oli monia vastuuntuntoisia ja välittäviä aikuisia ihmisiä, jotka yrittivät asettaa rajoja ja auttaa. Karmeaa oli lukea, kuinka Matti kaiveli itse puukolla antabus-kapselinsa vatsastaan, jotta pystyisi juomaan.

Molemmissa kirjoissa on yritetty päästä Matin neurologisten ongelmien kautta ytimeen ja hakea selityksiä. Molemmissa annetaan tilaa uskomuksille, että Matti ei ollut puukottaja tapauksessa, josta hän meni ensimmäisen kerran vankilaan.

Matin mitalit olivat esillä Lahden Hiihtomuseossa helmikuussa 2019. Nyt mitalit ovat Urheilumuseossa Helsingissä.

Ehkä minua jää eniten lukukokemukseni jälkeen mietityttämään, mistä kirjoissa kuvattu Matti Nykäsen suoranainen palvonta kumpuaa. Miksi suomalaiset antavat anteeksi alkoholismin ja väkivallan, kun kyseessä on huippu-urheilija?

Matti Nykänen -kirjat tarjosivat minulle sellaisen lukukokemuksen, johon en voinut suhtautua neutraalisti. Olen asunut ison osan 1990- ja 2000-lukuja ulkomailla, joten Matin urheilu-uran jälkeiset tapahtumat eivät olleet kirkkaana selvillä. Tapahtumat osoittautuivat paljon karmeammiksi kuin olin kuvitellut. Nyt on yhä vaikeampaa suhtautua Matti Nykäseen vain maailman parhaana mäkihyppääjänä.

  • Arto Teronen, Jouko Vuolle: Matin maailma
  • Kustantaja: Kirjapaja (2020)
  • Äänikirjan lukija: Martti Ranin, 9 h 30 min

Rating: 3 out of 5.
  • Marko Lempinen, Jussi Niemi: Elämä oli laiffii
  • Kustantaja: Otava (2020)
  • Äänikirjan lukija: Petri Hanttu, 18 h 20 min

Rating: 3.5 out of 5.
Kirjoitimme isäni Juhani Kärkisen kanssa nimemme Hiihtomuseossa olleeseen Matti Nykäsen muistokirjaan Salpausselän kisoissa 2019. Tämä on viimeinen kuva isästäni ja minusta yhdessä.

Lue myös jutut Aino-Kaisa Saarisen Tahto-näytelmästä sekä Mona-Liisa Nousiaisen, Petter Northugin ja Kimi Räikkösen elämäkerroista.

Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Kirsi Ranin
  2. Reijo Moilanen
    • Kirsi Ranin
  3. vuocho
    • Kirsi Ranin
  4. Mari Säisä
    • Kirsi Ranin
  5. anukatri
    • Kirsi Ranin

Kommentoi