Podcast #28 Märta Tikkanen – nainen joka ei vaiennut

Naistenpäivän ruusukimpun ojennamme Märta Tikkaselle ja Johanna Holmströmille. Uusimmassa podcastissamme keskustelemmme Märta Tikkasen kirjoista ja Johanna Holmströmin hänestä kirjoittamasta elämäkerrasta Märta Tikkanen – Tyttö joka halusi juosta vetten päällä (”Borde hålla käft.” En bok om Märta Tikkanen). Podcast on kotoisasti äänitetty keittiönpöydän ääressä, eikä keittiö ollut vieras Märtallekaan, vaikka mieluiten hän olisikin ollut kirjoituskoneen ääressä.

Me emme Märta Tikkasta ja Vuosisadan rakkaustarinaa lainaten sanoneet: ”Pidä ruususi!” Kirsi Ranin ja Airi Vilhunen maaliskuussa Kumpulassa.

Podcastimme voit kuunnella klikkaamalla alla olevaa punaista nuolta, Soundcloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta.

Johanna Holmström: Märtä Tikkanen – Tyttö joka halusi juosta vetten päällä

Johanna Holmströmin Märta Tikkasesta kirjoittaman elämäkerran yhteydessä syntynyttä kohua, myrskyä vesilasissa, ei kannata edes muistella. Holmström on kirjoittanut erinomaisen hyvän ja kiinnostavan kirjan tästä kirjailijasta ja naisesta, jonka elämästä suuri osa meistä lukijoista uskoo jo lukeneensa kaiken. Kun Holmströmiä pyydettiin kirjoittamaan Märtan elämäkerta, hän itsekin epäili, mitä voi kirjoittaa kirjailijasta, joka on jo itse kertonut kaiken. Turhaan epäili. Ulkopuoliset silmät tuovat uuden näkökulman.

Holmströmin kirja on kohdettaan kunnioittava mutta myös kriittinen. Kirjaa varten hän on monta kertaa haastatellut Märtaa, myös Märtan lapsia ja läheisiä ystäviä, tutustunut Märtan ja hänen ruotsalaisten kirjailijaystävättäriensä kirjeenvaihtoon, kolunnut arkistoista kirjojen aikalaiskritiikin ja tietysti – lukenut Märtan laajan kirjallisen tuotannon. Hän asettaa Märta Tikkasen kirjat ja yhteiskunnallisen merkityksen asiantuntevasti kontekstiin, kirjoittamisaikaan ja -ympäristöön. Erityisen mielenkiintoista oli lukea 70-luvusta ja Märtan merkityksestä osana pohjoismaista naisliikettä.

Johanna Holmström (taustalla) on itsekin suomenruotsalainen kirjailija. Suomenkielisille lukijoille hänen kirjoistaan tunnetuin on Seilin saarelle sijoittuva Sielujen saari /Själarnas ö, 2017. Kuva Niklas Sandström/Förlaget.

Holmström valottaa Märta Tikkasen kirjojen vastaanottoa monipuolisin esimerkein lehtikritiikeistä. Arviot ovat kirjasta riippuen olleet hyvinkin erilaisia suomenruotsalaisen ja suomenkielisten kriitikoiden keskuudessa, toki molemmin puolin on ollut sekä kiittäjiä että epäilijöitä. Ruotsissa Märtan teokset ovat aina saaneet varauksettomamman vastaanoton kuin kotimaassa.  Mielenkiintoista on katsella rinnan Holmströmin kirjoittaman elämäkerran ruotsinkielisen ja suomenkielisen version kansikuvia ja verrata kirjojen nimiä: Tyttö joka halusi juosta vetten päällä ja Borde hålla käft.

Holmström kirjoittaa mukaan elämäkertaan myös itsensä. Vaikka toisin oli suunnitellut, ilman Henrik Tikkasta Holmström ei ole pystynyt Märtan elämäkertaa kirjoittamaan. Kirjassa hän kysyy myös sen kysymyksen, joka alkoholistin vaimolle niin usein esitetään: Miksi et lähtenyt?

  • Johanna Holmström: Märta Tikkanen – Tyttö joka halusi juosta vetten päällä
  • Tammi 2020
  • ”Borde hålla käft” – en bok om Märta Tikkanen
  • Förlaget 2020
  • Suomentanut Maija Kauhanen
  • 432 s./17 t 40 min
  • Äänikirjan lukija Sara Paavolainen (suomi)/Ylva Ekblad (ruotsi)

Miestä ei voi raiskata (1975)

Miestä ei voi raiskata (Män kan inte våldtas) ilmestyi vuonna 1975. Voin vain kuvitella, kuinka rohkea teos se oli sinä aikana. Kirjan teemat ovat niin vahvoja, että se ei tunnu alkuunkaan vanhentuneelta, vaikka toki kuvaa ilmestymisaikansa maailmaa. Kyseessä ei ole vain raiskaus, vaan paljon laajempi analyysi naisen ja miehen parisuhteesta ja yhteiskunnallisista valtarakenteista.

Suosittelen teosta kirjana tai äänikirjana. Suomeksi kirjan lukee Sara Paavolainen, ruotsiksi Sonja Ahlfors (ilmestyy 18.3.2021). Jörn Donnerin ohjaama Miestä ei voi raiskata -elokuva ei mielestäni ollut sama tarina, eikä tuonut päähenkilö Tova Randersin pään sisäistä maailmaa samanlailla esiin kuin kirja.

Vuosisadan rakkaustarina (1978)

Vuosisadan rakkaustarinalla (Århunradets kärlekssaga) Märta Tikkanen kirjoitti itsensä lukijoittensa, naisten, suosioon. 1978 kesällä Vuosisadan rakkaustarina oli Mitä Suomi lukee -listan kärjessä kaikkien aikojen ensimmäisenä runokirjana.

Kirja on yhä kestävää luettavaa, riipaisevan rehellistä kuvausta perhehelvetistä ja elämästä itsekeskeisen alkoholistin vaimona. Elämäkerrassa Holmström kuvaa, miten voimakkaasti hän itse koki kirjan ja miten hänen omat kokemuksensa väkivaltaisessa avioliitossa saivat ”posttraumaattisen stressin aallot” vyörymään lukemisen jälkeen hänen ylitseen. Vaikkeivat omat kokemukset näin voimakkaita olisikaan, kirja tuo lähelle tunnistettavan naisen elämän.

Vuosisadan rakkaustarinaa/Århundradets kärlekshistoria kannattaa kuunnella myös äänikirjana, Ruotsiksi sen lukee Märta Tikkanen itse ja suomeksi Sara Paavolainen.

Naistenpäivän ruusujen merkeissä pätkä Vuosisadan rakkaustarinasta, ensin alkukielellä ruotsiksi ja sitten Eila Pennasen suomentamana:

Behåll dina rosor
duka av bordet istället

Behåll dina rosor
ljug lite mindre istället

Behåll dina rosor
hör vad jag säger istället

älska mig mindre
tro på mig mer

Behåll dina rosor

Pidä ruususi
raivaa sen sijaan
ruokapöytä

pidä ruususi
valehtele sen sijaan
hiukan vähemmän

pidä ruususi
kuuntele sen sijaan
mitä minä sanon

rakasta minua vähemmän
usko minua enemmän

Pidä ruususi!

Punahilkka (1986)

Märta Tikkasen 8. kirja, vuonna 1986 ilmestynyt Punahilkka (Rödluvan) on säilyttänyt tuoreutensa. Se voisi yhtä hyvin olla tänä vuonna ilmestynyt. Märtan omintakeinen tyyli, jota hän käytti jo ylioppilasaineessaan, ei juurikaan isoja kirjaimia, ei pisteitä eikä pilkkuja, yhdistettynä selkeään ilmaisuun ja kauniiseen kieleen tekee lukemisesta nautinnon. Kerronta etenee tajunnanvirran kaltaisena tapahtumasta toiseen vapaasti assosioiden, ja silti kokonaisuus pysyy hallittuna ja koossa.

Punahilkka on tunnistettavasti Märtan tarina, varsinkin kun juuri sitä ennen luin hänen elämäkertansa. Se on pitkälti lapsuuskuvaus ja mukana on myös kohtaus, josta on lainattu elämäkerran suomenkielinen nimi Tyttö joka halusi juosta vetten päällä. Äidin, isän ja sisarusten lisäksi aikuisen Punahilkan tarinassa on mukana myös tunnistettava Susi ja sudenpennut, ne joita Punahilkka rakastaa yli kaiken.

Erittäin suositeltavaa luettavaa myös vuonna 2021.

Keskustelemme podcastissa Johanna Holmströmin kirjoittamasta Märta Tikkasen elämäkerrasta ja Tikkasen omista kirjoista Miestä ei voi raiskata, Vuosisadan rakkaustarina ja Punahilkka. Vuonna 2019 ilmestyi Märta Tikkasen itse kokoama valikoima hänen kirjeenvaihtoaan ruotsalaisten kirjailijaystävättäriensä Åsa Mobergin ja Birgitta Stenbergin kanssa Pakko yrittää kir- Elämä kirjeissä.
Kommentit
  1. Ulla Engman
    • Airi Vilhunen

Kommentoi