Podcast #29 Tietokirjojen maailma on avara

Tällä kertaa Kirsin Book Clubin podcastissa meitä oli mukana kolme, Kirsi, Minna ja Airi, ja kaikki koronaturvallisesti omissa kodeissamme keskustelemassa Teamsin välityksellä tietokirjoista. Toisin kuin sanonta ”tieto lisää tuskaa” väittää käsittelemämme kirjat lisäsivät tietoa ja ymmärrystä ja mahdollinen tuskakin oli korkeintaan halua tietää lisää.

Aloitimme tietokilpailukysymyksellä:

Missä kahdessa asiassa Suomi toimi 2. maailmansodassa toisin kuin mikään muu sotaa käynyt maa? Oikeat vastaukset voit kuunnella podcastista, johon linkki on tässä:

Näistä kirjoista keskustelimme

Marko Tikka & Seija-Leena Nevala: Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888-1948
Atena 2020
Myös äänikirjana, lukija Antti Jaakkola
260 s.
Tietokirjallisuuden Finlandia -voittaja 2020

Joulukuussa 1939 Suomessa tanssiminen kiellettiin kokonaan. Kieltoa perusteltiin mm. sillä, ettei ole oikein iloita samaan aikaan, kun rintamalla kuolee nuoria miehiä.  Välirauhan aikaan kielto kumottiin osaksi, ja sallittiin  tunti tanssia iltamien ohjelmaosuuden jälkeen. Kesäkuussa 1941 jatkosodan alettua täyskielto astui uudelleen voimaan ja kesti syyskuuhun 1944 asti. Lopullisesti rajoitukset poistuivat vasta 1948, kun ravintolaissakin sallittiin tanssiminen.  

Kieltoa kierrettiin monin tavoin. Tanssikursseista tuli yksi paikka tanssia ja niille osallistui myös tanssitaitoisia.  Syntymäpäivä- ja nimipäiväjuhlille ja muihin yksityisiin tilaisuuksiin keräännyttiin tanssimaan ja nurkkatansseja järjestettiin paljon.

Arviolta 15 000 tavallista suomalaista sai sotavuosina sakko- tai vankeustuomion tanssimisesta tai tanssien järjestämisestä. Suuri osa rangaistuista naisia ja hyvin nuoriakin naisia.

Historiatutkijoiden kirja Kielletyt leikit osoittaa, miten sota-ajan tanssikielto oli jatkoa pitkään jatkuneelle tanssin kokemiselle paheellisena ja moraalisena uhkana. Kielteisesti tanssimiseen suhtautuneet näkivät tanssin johtavan siveettömyyksiin, irtosuhteisiin ja aviottomiin lapsiin.

Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri
Teos 2021
Alkuteos Sammetdiktaturen
Suomennus Kaisa Sivenius
192 s.
Myös e-kirjana

Huvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän-kirjeenvaihtaja, Vuoden journalistina tänä keväänä palkittu suomenruotsalainen Anna-Lena Laurén lähtee kirjassaan usein yksityisestä, omista arjen kokemuksistaan, kohti yleistä ja kuvaa kiinnostavasti venäläistä yhteiskuntaa ja politiikkaa vaivaavia ongelmia.

Kirjan nimi viittaa ajatukseen rautanyrkistä silkkihansikkaissa, käsitteeseen, joka on syntynyt jo tsaariaikana, kun Aleksanteri II aikana vallankumousliikkeet yritettiin nujertaa tekemällä näennäisiä uudistuksia. Laurén toteaakin, että ”Venäjä ei ole puhdasverinen diktatuuri, mutta puhdasverinen autoritaarinen yhteiskunta se on”. Vaalit ohjaillaan, mutta ei koskaan sataprosenttisesti. Autoritaariset toimet, esim. kansanäänestys Krimin niemimaan kuulumisesta Venäjään, toteutetaan niin että voidaan osoittaa toimitun muodollisesti oikein.

Koronapandemia ja sen epäonnistunut hoitaminen Venäjällä erityisesti viime keväänä osoitti, miten autoritaarinen järjestelmä toimii vain tietyissä raameissa. Sillä on raakaa voimaa muttei valtioviisautta. Se selviytyy vain tietynlaisista ongelmista, joista on voitava syyttää ulkoista vihollista ja juonittelua Venäjää vastaan.


Lamppu Laamanen: Roudarit
Johnny Kniga 2018
333 s.
Myös e-kirjana

”Roudari on ihmiskunnan suomenhevonen.”, toteaa Lamppu Laamanen kirjansa esipuheessa. Ja totta tosiaan, monipuolisia ovat roudarit niin taidoiltaan, voimiltaan kuin nopeudeltaankin.  Kirjassa saa äänen yleisölle näkymätön ja artisteille ratkaisevan tärkeä ammattikunta, johon koronapandemia on iskenyt lujempaa kuin moneen muuhun.

Ihastuin Roudareihin juuri sen tuoreen näkökulman vuoksi. Ja tokihan se on mukava fiilistellä bändejä ja muistella musaa vuosikymmenten varrelta.

Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
Gaudeamus 2020
Myös e- ja äänikirjana, lukija Timo R. Stewart
390 s.
Tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokas 2020
Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinto 2021

110 vuotta sitten pääsiäisenä Jerusalemissa mellakoitiin. Syynä oli kansainvälisen retkikunnan tunkeutuminen Kalliomoskeijan alla oleviin käytäviin ja mediahuhujen mukaan Jesusalemin temppelin aarteen varastaminen. Saaliissa saattoi olla mukana pyhä liitonarkki. Retkikunnan alkuunpanijana oli suomalainen Valter Juvelius. Koko uskomaton, tosielämän seikkailu on tutkijan pieteetillä kuvattu Timo R. Stewartin Finlandia-ehdokkaana olleessa kirjassa Valter Juvelius ja kadonneen aarteen metsästys

Lue lisää tarinasta ja kirjasta Kirsin blogijutusta.

Anne Applebaum: Demokratian iltahämärä
Siltala, 2020
Myös äänikirjana, lukija Hannamaija Nikander
207 s.

Pulitzer-palkitun Anne Applebaumin kuvaus 2000-luvun demokratiakehityksestä. Miten hänen ystäväpiirinsä oikealle kallellaan olevat liberaalit ovat parissa vuosikymmenessä hypänneet ääriliikkeiden tukijoiksi ja vetäjiksi? Miten tämä on mahdollista juuri kun Itä-Eurooppa oli vapautunut Neuvostoliiton vaikutuspiiristä ja yhteiskunnat olivat demokratisoitumassa? Samassa sopassa käsitellään Puola, Unkari, Espanja, Trump ja Brexit. Tämän kirjan luettuasi huomaat uutisotsikot kirkastuneiden demokratialasien läpi ja seuraat aivan erilailla perussuomalaisten retoriikkaa.

Löydät kaikki 29 podcastiamme Soundcloudista, Apple Podcasteista ja Spotifysta. Laita hakusanaksi Kirsin Book Club ja klikkaa kuuntelemaan!

Kommentit
  1. Anne
    • Avatar photo Minna Väisälä
  2. Amma

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *