Christina Sweeney-Baird: Viimeiset miehet – kun pandemia tappaa vain miehiä

Christina Sweeney-Bairdin huhtikuun lopussa ilmestynyt kirja Viimeiset miehet on ajoitukseltaan aivan uskomaton! Siinä maailmaan iskee vuonna 2025 pandemia, joka tappaa flunssankaltaisilla oireilla tehokkaasti ja nopeasti. Naiset ovat oireettomia taudinkantajia, mutta miehet kuolevat.

Kun tietää, että Viimeiset miehet on suurimmaksi osaksi kirjoitettu ennen kuin kukaan oli kuullut Covid 19 -viruksesta, niin voi vain ihailla Christina Sweeney-Bairdin mielikuvitusta. Ei hän toki ole ensimmäinen, joka spekuloi pandemialla – voi vaikka katsoa Bill Gatesin TED Talkin vuodelta 2014 – mutta ajatus pandemian iskemisestä vain miehiin on kiinnostava.

Esikoisteos

Viimeiset miehet on Christina Sweeney-Bairdin esikoisteos. Varsinaiselta ammatiltaan Christina on yritysten riita-asioihin keskittynyt juristi, ja kirjoittamisen sisällyttäminen päivään on haasteellista. Silti hän haastattelussaan kertoo kirjoittavansa kahta uutta kirjaa. Hän myös kertoo, että kirjassa oli alunperin yli 40 kertojaa, mutta kustannustoimittajan ehdotuksesta määrä väheni kolmeen päähenkilöön ja kouralliseen sivuhenkilöitä.

Pandemia käynnistyy

Alussa elämme vuotta 2025. Amanda MacLean työskentelee ensiapupolin lääkärinä Gartnavelin sairaalassa Glasgowssa, Skotlannissa. Eräänä päivänä vastaanotolle tuodaan flunssaoireista kärsivä mies, joka kuolee muutamassa tunnissa käsiin. Iltaan mennessä kuolleita on jo kahdeksan, vanhin 62-vuotias ja nuorin sylivauva, kaikki miehiä. Amanda ymmärtää tapausten yhteyden toisiinsa ja vaatii Skotlannin terveysviranomaisia ryhtymään toimeen välittömästi. Mutta häntä pidetään vauhkona ja mitään ei tehdä, ennen kuin on myöhäistä. ”Miesten surma” leviää tehokkaasti ensin itsenäisessä Skotlannissa, sitten muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kansainvälinen lentoliikenne jatkuu ja kohta virus on levinnyt kaikkialle. Kuulostaako tutulta?

WHO on aivan pihalla. Skotlannin kansanterveyslaitos samaten. On valtava skandaali, miten pahasti ne ovat epäonnistuneet.”

Amanda MacLean -hahmo Viimeiset miehet -teoksessa

Amandasta tulee miesten surman kasvot, hän antaa suorasanaisia lausuntoja lehdistölle samaan aikaan kun yrittää pitää oman miehensä ja kaksi poikaansa turvassa.

90 % miehistä kuolee

Kirjassa seurataan lontoolaista Catherinea, pienen pojan äitiä, joka työskentelee sosiaaliantropologina ja vähitellen alkaa kerätä ja kirjoittaa ihmisten tarinoita talteen. Voisi jopa ajatella, että kirjassa olevat irralliset tarinat esimerkiksi Moskovasta ja Singaporesta ovat samankaltaisia kuin Catherinen projekti.

Christina Sweeney-Bairdin haastattelun mukaan kirjassa on siis kolme päähenkilöä, mutta minulle jäi hieman epäselväksi, kuka on se kolmas, sillä nostaisin ilman muuta vielä kaksi naista esiin. Toinen on kanadalainen virologi Lisa Michael, joka on varsin rempseä nainen. Hän tiimeineen työskentelee rokotekehityksen parissa. Jotta Lisan rokotustyö etenisi, toinen tiimi Lontoossa pyrkii pilkkomaan viruksen osiin ja selvittämään, miksi se tappaa vain miehiä. Kirjassa vilisee koronauutisista tuttuja lauseita tyyliin: ”Olemme sekvensoineet genomin ja luoneet testin.” Lontoon tiimille äänen antaa Elizabeth Cooper, nuori amerikkalainen tutkija, joka on päässyt mukaan saman sattuman oikusta kuin moni muukin nainen: enää ei ole miehiä. Ihan kaikki tosin eivät ole kuolleet, vaan noin 10 % miehistä on immuuneja virukselle.

Miten käy yhteiskunnan?

Taudin ja sen vaikutusten kuvaus on meille koronapandemian keskellä eläville liiankin tuttua. Ilman koronaa kirjan tekstillä olisi varmasti eri vaikutus. Nyt tautia mielenkiintoisemmaksi nousee yhteiskunnan toiminta, sillä kirjan tapahtumat jatkuvat aina vuoteen 2031. Miltä näyttää naisten johtama maailma?

Yhdessä kohdassa kuvataan eri valtionjohtajien kokoontumista tiedotustilaisuuteen. Jokaisen puhujapömpelin takana seisoo nainen. Lukijana mieleen nousee kuva Suomen hallituksen tiedotustilaisuuksista ennen Li Anderssonin vauvalomaa. Useat kuvatut muutokset ovat suoraan Carolinen Criado-Perezin loistavasta Näkymättömät naiset -teoksesta. Nyt autot suunnitellaan naisille, lääkkeitä testataan naisilla ja iPhone on mitoitettu naisten käden mukaan. Syntyy miesten ahdistelua vastustava liike, ja moni muukin ennen naisiin kohdistunut ilmiö on päälaellaan. Samoin koko parisuhdemaailma.

En ole ollut päivälliskutsuilla yli neljään vuoteen. Neljään vuoteen. Yritän vakuutella itselleni, että tuskin päivälliskutsut ovat siinä ajassa muuttuneet, mutta oikeastaan se ei auta, sillä en ollut niihin erityisen ihastunut alun perinkään.

Catherine-hahmo, pandemian 1699. päivä

Sujuvaa, kiinnostavaa ja viihdyttävää

Viimeiset miehet on tyyliltään sujuvaa fiktiota. Paikoin on kuin lukisi jännäriä, paikoin chick litiä. Ihmiset ovat moniuloitteisia ja heidän tunteitaan kriisin keskellä kuvataan hyvin. Yksi suree syvästi miestään ja poikiaan, toinen on katkera, kun oma mies osoittautuu immuuniksi. Kaiken kaikkiaan kirjasta jää hykerryttävä jälkimaku.

Tiedämme jo, että kaikki on mahdollista. Seuraava pandemia voi olla meidän koronamme kaltainen tai kirjan miesten surman kaltainen. Joka tapauksessa elämä pandemian jälkeen on erilaista. Arvot voivat muuttua ja politiikka voi muuttua, ehkä.

Pidin kirjasta paljon. Se nappasi heti alusta ja piti koukussaan loppuun asti. Aluksi oletin, että kirja kertoisi miehistä, mutta ei, miehille ei kirjassa anneta ääntä. Miehistä puhutaan ja miesten puuttumisella on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan. Mutta hyvin naiset pärjäävät.

Kuvassa Christina Sweeney-Baird on vasemmalla keskellä kustannustiiminsä kanssa:

Vielä jäi kysymys

Yhtä asiaa en kirjassa ymmärrä. Koko ajan valitetaan, että miten ihmeessä saadaan maailman väkiluku pandemiaa edeltävälle tasolle. Miksi pitäisi saada? Kun kerran pandemia on saanut ilmastonmuutoksenkin kuriin, niin miksi pitäisi pyrkiä takaisin vuoden 2025 tasolle? Miehiä ja spermapankkeja on edelleen riittävästi, jotta ihmiskunta ei tyystin katoa. Ajattelen, että miesten surman iskiessä Pentti Linkola varmaan hykertelisi pilven reunalla!

Kirjan tiedot

  • Christina Sweeney-Baird: Viimeiset miehet
  • LIKE, 2021
  • The End of Men (2021)
  • Suomennos: Kirsi Luoma
  • Kansi: Tuomo Parikka
  • Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn, 13 h 25 min

Rating: 4 out of 5.

Lue myös:

Albert Camus: Rutto – valitettavan ajankohtainen klassikko

Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa – näytelmäversio

Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin – sanansaattaja tulevaisuudesta

Maja Lunde: Mehiläisten historia – korkeaveisu pikku pölyttäjille

George Orwell: 1984 – dystopioiden klassikko

Viimeiset miehet -arvio Lukupino-blogissa

Kommentit
  1. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Kirsi Ranin
  2. Suketus

Kommentoi