Ina Westman: Henkien saari – lumoava ja kirpaisevan ajankohtainen teos

Alkuperäinen juttu julkaistu 25.8.2018

Henkien saaren tunnelma on kuin muumitarinoista, taianomainen, kiehtova, hetkittäin pelottava, ja toisaalta täysin arkirealistinen, maito happanee helteellä ja ilmastomuutos näkyy lähirannassa.

Hellepäiviä saaressa

Ina Westmanin Henkien saaressa aurinko paahtaa kuumana, tuuli ei vilvoita ja meressä ei voi sinilevän vuoksi uida. Perhe on suvun saaressa pitkällä kesälomalla. Mökki on perusmökki, ei sähköjä eikä juoksevaa vettä, päivän ohjelma on kodin askareita ja luonnon tarkkailua. Käy niinkuin mökillä aina käy, ulkomaailma loittonee ja mieli rauhoittuu.

Tai ei sittenkään. Emmalla on arpi päässä. Rankka päänsärky pakottaa hänet useina päivinä mökin pimeyteen sänkyyn potemaan. Hyvinä päivinä hän näkee asioita, joita muut eivät tunnista, parhaina päivinä Emma on kuin ennenkin, iloinen vaimo ja rakastava äiti.

Lukija pohtii, mitä oikein on tapahtunut. Samaa pohtii Emma, sillä hän ei muista tarkalleen, miten arpi on hänen päähänsä tullut. Aviomies Joel ei voi kertoa, sillä hän ei ollut mukana. Emma oli työnsä puolesta pelastamassa maailmaa kaukana kotoota.

”Pinon paras!”

Luin Henkien saaren miehen suvun mökillä Äijänsaaressa helteisenä kesäpäivänä 2018. Mökillä oli myös kirjan Emman sukupolvitoveri, maailmalla perheensä kanssa asuva Laura Ranin, jonka kanssa vertailimme lukukokemuksiamme. Olin tuonut ison pinon uutuuskirjoja mökille ja Laura nopeana lukijana poimi pinosta uuden teoksen päivittäin. Hän totesi, että

Henkien saari oli ehdottomasti kesäpinon paras kirja!”

Myös minä ihastuin. Solahdin lukijna Henkien saaren maailmaan, eläydyin vahvoihin tunnelmakuvauksiin ja liikutuin pienen Fannin ja isoisän keskusteluista. Hämmästelin, miten Ina Westman on osannut olla niin ajassa, kuvaten ennätyksellisen hellekesän etukäteen, sillä kirjahan on ollut painossa jo ennen 62 kesän hellepäivää! Mutta eihän ilmastonmuutoksen oireet ole enää yllätys, näin maailmamme muuttuu, jos tekomme eivät muutu. Henkien saaren isona kysymyksenä onkin, mitkä ovat meidän jokaisen keinoja pelastaa maailma. Lähdemmeko maailman kriisipesäkkeisiin kuten Emma, vai teemmekö arjen valintoja esimerkiksi luopumalla lihasta kuten Joel?

Laura luki Henkien saaren ennakkokappaletta helteisenä heinäkuun päivänä kesällä 2018.

Kompakti ja kaunis

Laura koki, että oli virkistävää, että Henkien saaressa on juoni. Tarina etenee ja matkan varrella paljastetaan henkilöiden taustasta tai tilanteesta uusia elementtejä luontevalla tavalla. Lukijana yllättyy, kun kertojaääninä toimivat Emma ja Joel vuorotellen avaavat muistoja ja taustoja tai toteavat jotain, minkä olet olettanut olevan toisin. Molemmat pidimme siitä, että tarina pysyi hyvin kompaktina, vaikka aikaulottotuvuus kattoikin kymmeniä vuosia.

Inan ilmaisu on viehättävää, täsmällistä ja kaunista. Teksti etenee kepeästi, vaikka sisältö ei todellakaan ole kepeää, vaan syvällistä, arvoituksellista ja puhuttelevaa.

Yritän elää elämää niin kuin ennenkin, vaikka joka päivä haluan täältä pois. Ennen en halunnut muuta kuin asua saaressa vuoden ympäri. Sekin unelma on nyt testattu ja huonoksi havaittu. En ole keksinyt uusia unelmia vielä, niille ei ole nyt tilaa. Elämämme on pysäytetty hetkeksi, kuin joku olisi painanut pause-nappia enkä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Silti minun tehtäväni on esittää, että tilanne on hallinnassa, että kaikki on hyvin ja normaalia. Elämme vain tavallista pidempää kesälomaa, emme liiku minnekään, mutta emme ole saaren vankeina. Tämä on nyt tällainen saarikesä tällä kertaa. Parempiakin tulee. Niin on pakko uskoa. -Joel

Kun puoliso muuttuu

Henkien saaren takakannessa sanottiin kirjan olevan parisuhteesta ja vieraantumisesta. Me Lauran kanssa emme kokeneet niin. Toki Emman ja Joelin suhde on pohdittavana, mutta ennemmin kuin vieraantuminen on teemana puolison sairastuminen. Miten suhde muuttuu, kun toinen ei enää olekaan se, kenen kanssa meni naimisiin? Tämä koskee tietenkin kaikkia parisuhteita jossain määrin, mutta erityisesti, kun toinen sairastuu vakavasti tai vaikkapa hiipuu Alzheimeriin.

Elämä menee niin kovin nopeasti, isoisä sanoo iltaongella Fannin kanssa, Muistan kun olin maalla aina koko kesän ja kävimme serkkujeni ja enoni kanssa kalassa iltaisin, eno opetti minut kalastamaan. Isä oli jo kuollut silloin sodassa. Nyt heitä ei ketään ole enää, enoa eikä serkkujakaan. Joskus sitä oikein hämmästyy. Niin vähän ihmisiä, jotka muistavat samat asiat kuin minä. Oikeastaan ei ketään enää. -Isoisä

Vahva suositus!

Henkien saari kykenee olemaan kiinni juuri tässä meidän ajassamme ja samalla siinä pohditaan ikiaikaisia peruskysymyksiä inhimmilisyydestä, meistä vanhempina, puolisoina, lapsina ja maailman kansalaisina. Henkien saari on erityisesti kesäkirja, mutta sen teemat kantavat ympäri vuoden. Lauralta ja minulta vahva lukusuositus!

Ina Westman Henkien saari -kirjan julkkareissa 10.8.2018. Verhoissa luuraa kirjan kustantaja Mikko Aarne Kosmoksesta. Kuva Anna-Riikka Carlson.

Kirjan tiedot

  • Ina Westman: Henkien saari
  • Kosmos, 2018
  • 234 sivua / 5 h 4 min
  • Äänikirjan lukija: Meri Nenonen

Rating: 4 out of 5.

Kansainvälinen menestys

Henkien saari ilmestyi keväällä 2021 saksaksi. Kirjan takakanteen oli lainattu lause tästä blogijutusta, mutta myös Kirsin Book Club oli suomennettu. Eli Kirsin Kirjakerho on Kirsin Book Club. Henkien saaren on saksantanut Stefan Moster ja kirja on saanut saksaksi nimekseen Heute beissen die Fische nicht (Kala ei syö tänään).

Lue myös

Muita blogijuttujamme kirjoista, joissa kesä tai ilmastonmuutos on teemana:

Kommentit
  1. Outi
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *