Kaisa Pulakka: Kurittomat. Jumalattaria, nykynaisia ja muita kauheita akkoja

Kaisa Pulakka on mainio Ylen kulttuuritoimittaja, joka yhdistää kiinnostavissa ja hauskasti ironisissa radiosarjoissaan kulttuurihistoriaa, myyttejä, omakohtaisia kokemuksia ja ajankohtaisia teemoja. Radiosarjaan perustuu myös hänen tänä keväänä ilmestynyt kirjansa Kurittomat, jonka alaotsikko on paljon kertova: Jumalattaria, nykynaisia ja muita kauheita akkoja.


Akkojen viikon aloitukseksi tervetuloa siis tutustumaan naisten kulttuurihistoriaan Lilithistä myöhempiin kurittomiin naisiin – ”naisiin, jotka ovat maineeltaan tavalla tai toisella vähän hankalia”, tai kuten kustantajan sivuilla kirjaa kuvataan: ”valoisaan tietokirjaan naisiin kohdistuneiden asenteiden synkästä kulttuurihistoriasta”.

Seitsenosaisen radiosarjan nimi Kauhee akka on räväkämpi kuin kirjan, ja sarjan voi kuunnella Yle Areenasta. Radiosarja ensiesitettiin vuonna 2018 ja sen jälkeen Kaisa Pulakka on jatkanut mytologisiin naishahmoihin tutustumista, joten Kurittomat-kirjan sisältö on paljon laajempi kuin radiosarjan. Kirjassa on kahdeksan laajaa lukua ja lopussa leikkimielinen testi.

Lilith, ensimmäinen nainen

Kiinnostus mytologian naishahmoihin sai alkunsa Kaisa Pulakan löytäessä tietoa Lilithistä, Aatamin ensimmäisestä vaimosta. Raamatussa Lilithistä on vain yksi maininta, mutta juutalaisessa kansanperinteessä Lilith tunnetaan paremmin. Myöhemmin Lilith on esiintynyt taiteessa ja viihteessä, kuvataiteessa usein punahiuksisena viettelijättärenä.

Jumala loi Lilithin maan tomusta niin kuin Aataminkin, toisin kuin Aatamin järjestyksessä toisen vaimon Eevan, joka tunnetusti luotiin miehensä kylkiluusta. Lilithin lähtökohta oli siis tasavertainen Aatamin kanssa, ja niinpä nainen tiesi, mitä halusi ja osasi myös sanoa ei. Juuri tähän piirteeseen Pulakka kertoi ihastuneensa. Hänestä Lilith sopisi hienosti naistenmarssien keulakuvaksi.

Pulakka siirtyy sujuvasti ja vapaasti assosioiden myyttisistä hahmoista historian todellisiin henkilöihin, Kalevalan kuvastosta omiin nykynaisen kokemuksiinsa. Kirja ammentaa tietoa ja esimerkkejä antiikin myyteistä, Kalevalasta ja suomalaisista kansanrunoista, eri maiden ja mannerten mytologioista, kuvataiteen ja viihteen kuvastoista.

Lilithin seurana esimerkkeinä naisista, jotka osasivat sanoa ei, ovat amatsonit, hurjat naissoturit ja heidän kuningattarensa Hippolyte sekä amatsonin nykyversio Ihmenainen eli Wonder Woman. Suomeakin amatsonien tarina sivuaa, sillä roomalaisesta historioitsija Tacituksesta alkaen on kirjoitettu pohjoisesta amatsoniheimosta ja ”svealaisten vieressä sijaitsevasta naisten maasta, Terra Feminarumista”. Siinäpä se, Kalevalan Pohjola, Louhen valtakunta.

Nainen synnyttäjänä ja kuoleman valtiattarena

Pauliina Mäkelä on taituroinut kirjan lukujen aloituskuviksi hienot ja hurjat kuvat. Tässä kuvassa pääosassa on afrikkalainen jumalatar Mawu.

”Alussa nainen loi taivaan ja maan”, näin on otsikoitu kirjan luku, jossa tutustutaan erilaisiin maailmansyntymyytteihin. Nainen, jumalatarhan niissä useimmiten on asialla. Kohtujumalatar Mamin apuna oli 14 savipalasta elämän synnyttämisessä maan päälle ja afrikkalainen Mawu loi maailman ja auringon taivaalle liikkuen sateenkaarikäärmeen selässä. Kiinassa asialla oli jumalatar Nüwa, jne. Kirjan esimerkit osoittavat hyvin, miten samankaltaisin tarinoin eri puolilla maapalloa on  selitetty käsittämättömiltä tuntuvia asioita. Mistä maa ja elämä on tullut? Mistä aurinko ja lämpö?

Jos naisen tehtävä on ollut synnyttää elämää, niin kuolemankin valtakuntaa nainen on eri uskomuksissa hallinnut. Omasta kalevalaisesta kansanperinteestämme tunnemme Tuonelan valtiattaren Tuonettaren ja Tuonen tytin. Skandinaavisessa mytologiassa kuoleman jälkeen jouduttiin Helheimiin, jonka valtiatar oli Hel.

Toinen puoli Helin kasvoista on sanoinkuvaamattoman kaunis, kun taas toinen puoli on pelottava ja ruma. Samoin on hänen vartalonsa kaunis katsoa, mutta lantiosta alaspäin se muistuttaa kuolleen mätänevää ruumista. Kun viimeisenkin taistelun aika tulee, nousee Hel Helmeimista mukanaan kuolleiden armeija. Hän kohtaa hirmuiset veljensä Fenris-suden ja Jörmungandr-käärmeen ja taistelee niiden rinnalla omaan tuhoonsa saakka.

Noidat ja viettelijättäret

Yhtä sun toista on naisten syyksi luettu, perisynnistä lähtien. Eeva maistoi kiellettyä hedelmää ja Pandora ei malttanut olla avaamatta rasiaa. Näin on näillä myyteillä tullut todistetuksi maailman pahuus.

Nainen on siis luotu maailmaan rangaistukseksi miehelle, ja miehen raskaana tehtävänä on hallita ja hillitä naista. Jos mies ei sitä tee, aiheuttaa naisten totaalinen impulssikontrollin puute maailmaan kaikenlaisia ongelmia, niin kuin kaikki maailman taudit, vaivat ja onnettomuudet. Myös Pandora-myytti pyrki todistamaan, että miesten on syytä pitää naiset tiukassa kontrollissa.

Noitia vainottiin Euroopassa 300 vuotta 1400-luvulta lähtien, ja kaksi kolmasosaa noidiksi tuomituista oli naisia. Perisynnin kantajina juuri naisten epäiltiin sortuvan noituuden harjoittamiseen. Ainakin vähän lohduttavaa on lukea, että Suomessa ei esiintynyt yhtä laajoja noitavainoja kuin esim. Tukholmassa 1600-luvun loppupuolella, mutta yksittäisiä noitaoikeudenkäyntejä täälläkin käytiin.

Japanilainen Jorogumi-hämähäkki oli viettelevä hirviö. Kun se täytti 400 vuotta, se muuttui lehmän kokoiseksi ja sai maagisia voimia. Kirjan kuvitusta.

Tarinat merimiehiä houkutelleista seireeneistä ovat tuttuja, ja Kleopatran ja Mata Harin kauneus ja turmiollisuus useissa tarinoissa toistunut. Harvempi tietää, että Kleopatra oli laajasti oppinut nainen. Vielä hurjempia esimerkkejä naisten tuhoavasta seksuaalisesta voimasta on kerrottu n.s. vagina dentata -tarinoina eli kertomuksina hampaallisesta emättimestä.  Näitä tarinoita on kerrottu lähes joka puolella maailmaa, ja kirjaan on kerätty esimerkkejä eri maista ja kulttuureista.

Vagina dentata -tematiikan ympärille punoutuu mytologioissa hyvinkin moninaisia juonenkäänteitä. Perusidea on se, että naisen emätin voi olla miehelle vakava uhka, koska siellä sijaitsevat hampaat voivat viedä mieheltä hengen tai vähintään napsaista kikkelin poikki.

Myyttisten hahmojen monet sukupuolet

Kirjan viimeisessä luvussa Pulakka laajentaa näkökulmaa sellaisiin mytologian hahmoihin, jotka eivät sovi perinteiseen kaksijakoiseen mies-nainen-dikotomiaan. Radiosarjassa tätä teemaa ei vielä käsitelty, ja kirjassa se on tervetullut lisäys ja muistutus, että transsukupuolisuus ja ylipäätään useammat kuin kaksi sukupuolta eivät ole vain oman aikamme juttuja.

Yksi kirjan esimerkeistä on Platonin Pidoista, jossa Aristofanes kertoo, kuinka aikojen alussa ihmisiä oli kolme sukupuolta. Antiikin Kreikan mytologian Hermafroditoksen tarina oli suosittu varsinkin veistostaiteessa ja siitä periytyi myös nimitys, jolla kutsuttiin pitkään ihmisiä, joiden anatominen sukupuoli oli epäselvä.

Oletko Louhi, Lilith, Hera vai Gaia?

Kaisa Pulakan tällä hetkellä Yle Radio yhdessä esitettävä radiosarja on nimeltään Kaisa Pulakan aikamatkat, joka hyvin sopii kuunneltavaksi vaikkapa Kurittomat-kirjan lukemisen jälkeen.

Kurittomat on erittäin kaunis ja ulkoasultaan huoliteltu kirja, lahjakirjaksikin sopiva. Pauliina Mäkelä on kuvittanut lukujen alut upeilla ja usein pelottavillakin kuvilla. Niiden lisäksi kirjassa on esimerkkejä myös siitä, miten taiteessa on kuvattu kauheita akkoja tai madonnia ja huoria. Kirja sopii henkilölle, jolla on kykyä nähdä myös kirjan kepeästi kirjoitettujen osuuksien takana oleva asia ja vankka tieto.

Kaisa Pulakan ja hänen kirjansa, niin kuin radio-ohjelmienkin, ehdoton ansio on, ettei hän ota itseään liian vakavasti. Kaiken voi kyseenalaistaa, omatkin ajatuksensa, eikä tietokirjan arvoa laske se, että lopussa on leikkimielinen testi, jonka avulla voit tarkistaa, kuka ja millainen kauhee akka itse olet.

Jokaiseen lukuun Kaisa Pulakka on kirjoittanut kirjeen jollekin tai useammalle tekstissä esitellylle myyttiselle hahmolle. Näin hän aloittaa kirjeensä äiti maalle:

Rakas Gaia, Ilmatar, Izanami, millä nimellä haluatkaan itseäsi kutsuttavan. Rakas äiti maa,

lähestyn sinua hieman hankalan aiheen kanssa, eikä kirjeeni varmasti ole mukavaa luettavaa. Silti minun on pakko kirjoittaa sinulle. Sinun lapsesi, Maapallo, ei voi hyvin. Itse asiassa Maapallolla on jo pitkään ollut asiat huonosti. Ehkä sinä jumalana ja äitinä voisit puuttua tilanteeseen?

  • Kaisa Pulakka: Kurittomat. Jumalattaria, nykynaisia ja muita kauheita akkoja
  • Atena 2021
  • Kuvitus Pauliina Mäkelä
  • Taitto Ville Lähteenmäki
  • Myös ääni- ja e-kirjana
  • Äänikirjan lukee Kaisa Pulakka

Rating: 4 out of 5.

Kurittomat aloittaa vuoden 2021 naistenviikon kirjabloggauksemme. Kirsin Book Club on mukana kirjabloggaajien naistenviikkohaasteessa nyt jo seitsemättä kertaa. Julkaisemme uuden jutun jokaisena naistenviikon nimipäivänä.

Myös näissä kirjoissa kerrotaan rohkeista, viisaista ja kauheistakin naisista:

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
Maria Pettersson: Historian jännät naiset – MERIROSVOJA, MEEDIOITA, VARKAITA JA VAKOOJAPRINSESSOJA
Taru Anttonen, Milla Karppinen: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Kommentit
  1. Tuijata
  2. Suketus

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *