Susanna Alakoski: Pumpulienkeli – puuvillatehtaan naisten työ ja elämä

Ruotsinsuomalaisen Susanna Alakosken Pumpulienkeli aloittaa neliosaisen kronikan, jossa kuvataan neljän sukupolven naisten elämää. Ensimmäinen osa alkaa Suomesta 1900-luvun alussa ja sen päähenkilönä on Hilda.

Päivänvalo haipui, vaihtui ehtoohämärään. Tyyne vaappui edestakaisin. Tyyne rukoili. Tyyne seisoi hiljaa rytmikkäässä hiljaisuudessa. Ja sitten ruumis painui, kasvot painuivat. Hän antoi ilman suhista ulos huulien välistä, laskeutui kontilleen, ja lapsi luiskahti hänestä ulos.

Flikka, vielä yksi flikka tämän maan kamaralle. Ja se syntyi takapuoli edellä. Se makasi lattialla, siinä se makasi lattialla. Ei itkenyt, ei hengittänyt. Tyyne käänsi kasvonsa poispäin. Sanna-täti ryntäsi sisään. Siunatkoon. Kuinka hän ei ollut huomannut, hänhän oli luvannut auttaa.

Lapsi makasi lattialla sinertävänä. Sanna-täti kyykistyi. Otti lapsen polvelleen, hieroi sen selkää. Hengitä, hän maanitteli, hengitä.

Lapsi parkaisi. Se alkoi hengittää.”

Hilda syntyi Sorolan tyttärelle Tyynelle, joka sairastui tuijotustautiin ja yhtenä päivänä vain katosi. Hildan isä oli lähtenyt Amerikkaan ennen lapsen syntymää. Tärkein henkilö Hildan elämässä on Sanna-täti, joka kertoo tarinoita ja opettaa maalaistalon töitä ja omanlaistaan feminismiä. 

Teini-ikäisenä Hilda ihastuu seurakunnan pappiin ja huonostihan siinä käy. Hän joutuu lähtemään kotoaan ja menee lapsensa kanssa piiaksi läheiseen maataloon, jossa tekee ruokapalkalla töitä toisen piian, Hellin kanssa. Tämä on saanut yhteiskunnallisen herätyksen punaisten joukossa taistelleelta isältään. Yhdessä lähdetään kokeilemaan tehdastyöläisen elämää puuvillatehtaaseen 1920-luvun Vaasaan.

Isoäidin jäljillä

Susanna Alakoski kertoo Pumpulienkelin jälkisanoissa kirjoittaneensa tätä kirjaa 15 vuotta. Tekstiä syntyi lopulta niin paljon, että suunnitellusta yhdestä kirjasta onkin tulossa neljä. Henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta ”kirjailijan isoäidin elämänkohtalo kirjassa paikoin kummittelee”. Kirjailija pyrkii kuvaamaan tavallisen ihmisen usein ennalta arvaamatonta arkea.

Maatilalla ja puuvillatehtaassa

Pumpulienkeli antoi minulle uuden näkökulman suomalaisten naisten historiaan. Oma sukutaustani on idästä ja nyt pääsin tutustumaan länsirannikon naisten maailmaan 1900-luvun alkupuoliskolla. Alakoski on selvästi tehnyt valtavasti taustatyötä ja kuvaa maatilan ja puuvillatehtaan töitä seikkaperäisesti. Minua se ei haitannut, vaan nautin sujuvasta tarinan kuljetuksesta. Luin ja kuuntelin kiinnostuneena vaikkapa sitä, miten koneita tehtaassa käytettiin. 

Työ on kovaa ja vaarallistakin, mutta tehtaan asunnoissa asuvien naisten yhteisö luo turvaa ja tukea. Hilda keskittyy työhön ja perheeseen. Hellistä kasvaa aktivisti, joka vaikuttaa työolojen paranemiseksi tehtaalla.

Kohti Ruotsia

Sotien jälkeen ei Pohjanmaalta enää lähdetä Amerikkaan parempaa elämää etsimään vaan Ruotsiin. Sinne lähtevät myös Hildan lapset Greta ja Jonni. Pidän Alakosken kirjoitustyylistä ja historiallisesta otteesta. Ehdottomasti haluan tietää myös, miten Hildan ja Hellin tarina jatkuu. Aika vähän olen tutustunut ruotsinsuomalaisten elämään, joten sitäkin odotan seuraavalta osalta tätä kirjasarjaa.

Kirjan tiedot

  • Susanna Alakoski: Pumpulienkeli
  • Alkuperäisteos Bomullsängeln
  • Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
  • WSOY, 2021
  • 484 sivua, 14 h 42 min
  • Äänikirjan lukija: Krista Kosonen

Rating: 4 out of 5.

Susanna Alakosken esikoisteos Sikalat (Svinalängorna 2006) oli arvostelumenestys ja sai August-palkinnon. Siitä on tehty myös elokuva.

Kirsin Book Club on mukana kirjabloggaajien naistenviikkohaasteessa nyt jo seitsemättä kertaa. Julkaisemme uuden jutun jokaisena naistenviikon nimipäivänä. (Olethan jo tilannut uudet blogijutut suoraan sähköpostiisi?)

18.7.2021 Kaisa Pulakka: Kurittomat. Jumalattaria, nykynaisia ja muita pahoja akkoja

Kommentit
  1. Seija Telilä
  2. Tuulia / Lukutuulia

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *