Millaista oli olla nainen 1500-luvulla? – Lähteinä Rottien pyhimys, Katariinanpyörä ja Ebba, kuningattaren sisar

Me – Airi ja Kirsi – matkustimme podcast-jaksossamme 500 vuotta ajassa taaksepäin ja kohtasimme 1500-luvun naiset. Totesimme, että meidän perustietomme 1500-luvusta olivat melko köykäiset, ennen kuin tartuimme Anneli Kannon Rottien pyhimykseen, Johanna Valkaman Katariinanpyörään ja Anu Lahtisen Ebbaan. Kiitos näiden kirjojen me tiedämme nyt runsaasti enemmän Ruotsin Itämaan eli Suomen asioista 1500-luvulla.

Rottien pyhimyksessä eletään vuotta 1513 eli aikaa ennen uskonpuhdistusta. Pelliina-neito osallistuu Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalausten tekemiseen. Katariinanpyörässä ja Ebbassa ollaan verisen nuijasodan vastakkaisissa leireissä, sillä Katariinanpyörän Susanna Katariina Weck on Jaakko Ilkan leski ja Ebba, kuningattaren sisar -teoksessa Ebba Stenbock on Klaus Flemingin leski. Nuijasota taisteltiin 1596-1597.

Kuuntele podcastimme 1500-luvun naiskuvauksista painamalla kuvan nuolesta tai suoraan SoundCloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta.

Mukana podcastissa ovat seuraavat kirjat:

1. Anneli Kanto: Rottien pyhimys

Lue laaja esittely Rottien pyhimyksestä Airin kirjoittamasta blogijutusta.

Alla kuvia vierailusta Hattulan Pyhän Ristin kirkossa 10. heinäkuuta 2021. Oppaana toimi Anneli Kanto.

Kirsi jututti Anneli Kantoa kirkon pihalla. Tämän voit kuulla podcast-jaksossa.
Pyhän Ristin kirkon vihkiristi eli paikka, johon piispa on ensivisiitillään painanut kämmenensä.
Tässä Tutivillus-demoni tarkkailee paraatipaikalta kirkkoväkeä ja kirjoittaa lehmänvuotaan niiden nimet, jotka käyttäytyvät sopimattomasti jumalanpalveluksen aikana. Esimerkiksi nauravat tai nukahtavat.
Aatamin ja Eevan karkoitus paratiisista, viikunanlehdet on korvattu saunavihdoilla.
Anneli Kanto oppaana Hattulan Pyhän Ristin kirkossa.
Viimeinen ehtoollinen. Musta kehät päiden ympärillä ovat sädekehiä ja olleet alunperin keltaisia ja nyt tummuneet.
Vasemmanpuoleisen ristiinnaulitun sielun nappaa enkeli ja oikeanpuoleisen perkele.
Huomaa Jeesuksen varpaat helman alta, kun hän on nousemassa ylös taivaisiin.
Rottien pyhimyksessä tämä kuva esittää kirkkoväärti Klemettiä.
Pyhä Kakukylla, joka varjelee rotilta ja hiiriltä. Kirjassa Pelliina maalaa Kakukyllan omaksi kuvakseen.

2. Johanna Valkama: Katariinanpyörä

Johanna Lahtinen aloittaa Ilkkalan Susanna -sarjansa komeasti Katariinanpyörällä. Kirja on historiallista fiktiota, mutta kaikilla henkilöhahmoilla on todellinen esikuva. Johanna teki yli vuoden taustatyötä nuijasodasta ja kävi oikeilla tapahtumapaikoilla. Hän perehtyi aikakauden kirjallisiin lähteisiin, esimerkiksi veropapereihin ja tulliluetteloihin.

Kirsi sai Katariinanpyörän kustantajalta suklaan kera.

Katariinanpyörä sisältää valtavasti tietoa juonen sisään nokkelasti upotettuna. Päähenkilö Susanna on nuijasodan päällikön Jaakko Ilkan leski, joka lähtee Ilkkalan talosta Ilmajoelta läpi hurmeisten tantereiden kohti Turkua lunastamaan siellä talletettuna olevaa omaisuuttaan. Johanna Valkama on kehittänyt tarinan, että Susanna on varakkaan lübeckiläisen hansakauppiaan tytär ja laajasti sivistynyt, mutta oikeasti Jaakko Ilkan toisesta vaimosta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja.

Matkaseurakseen Susanna valitsee nuoren apupapin, joka on kiinnostunut lääketieteestä ja astrologiasta. Kirjassa viritellään myös hieman romanttista jännitettä. Joukkoon liittyy myös kaksi lasta. Sen sijaan Susannan kolme omaa pikkupoikaa hän jättää toisten hoteisiin Ilkkalaan. Saa nähdä, jos he nousevat enemmän esille sarjan jatko-osissa.

Kirjan loppupuolella Susanna kohtaa Klaus Flemingin lesken Ebban, joten Ebba pääsi sekä fiktiiviseen Katariinanpyörään että ihan omaan tietoteokseenkin!

Kirjan tiedot

  • Johanna Valkama: Katariinanpyörä
  • Otava, 2021
  • 462 sivua / 14 h 24 m
  • Äänikirja lukija: Elina Varjomäki

3. Anu Lahtinen: Ebba, kuningattaren sisar

Moni muistaa historian kirjoista tai vierailusta Turun linnassa Albert Edelfeltin maalauksen, jonka pitkä nimikin on saattanut jäädä muistiin: Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Maalaus on vuodelta 1878, mutta se kuvaa osittain kuviteltua tilannetta vuonna 1597. Turun linnaa piirittänyt Kaarle herttua, myöhemmin Kaarle IX, on vallannut antautuneen linnan ja haluaa varmistaa, että linnan aikaisempi valtias, Suomen sotamarsalkka Klaus Fleming on oikeasti kuollut. Arkun pääpuolessa on tiukkailmeisenä Flemingin leski, Ebba Stenbock, joka on toiminut Turun linnan valtiaana miehensä kuoleman jälkeen ja rohkeasti puolustanut sitä hyökkääjiä vastaan.

Ebba Stenbockista ei ole säilynyt muotokuvaa. Edelfeltin maalaus on kuvitelma tilanteesta, jossa Ebba on kuolleen miehensä arkun äärellä.

Dodentti, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen on kirjoittanut Ebba Stenbockin elämänkerran. Se on kuva naisesta, josta itsestään ei ole säilynyt muotokuvaa ja josta tiedotkin ovat löytyneet palasina eri lähteistä. Se on myös kuvaus 1500-luvun lopun ylhäisöön kuuluneiden naisten elämästä ja mahdollisuuksista.

Ebba Stenbockin, jonka sisar Katarina oli Kustaa Vaasan toinen vaimo, elämäkerta on ensimmäinen 1500-luvun naisesta kertova suomalainen elämäkerta.

  • Anu Lahtinen: Ebba, kuningattaren sisar
  • Atena, 2021
  • myös e- ja äänikirjana
  • 196 sivua / 4 h 11 m
  • Äänikirjan lukija Karoliina Niskanen

Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Kirsi Ranin
  2. Jane / Kirjan jos toisenkin
  3. Amma
  4. Mari / Mrs Karlsson lukee
  5. Anneli Airola

Kommentoi