Niillas Holmberg: Halla Helle – Saamelaisaktivistin kirja ravistelee valtakulttuurin edustajia

Pappi-isältä peritty Lappi-kuume vie tamperelais-helsinkiläisen Samun Utsjoelle. Takana on vuosi pohjoissaamen alkeita Inarissa ja tuttuja Lapin pappien ja lappikirjailijoiden teokset. Samua vetää saamelaisalueelle myös mainetta ja tunnustusta saanut nuori saamelainen kuvataiteilija Elle Hallala, sammakkonainen. Runoilija ja muusikko, saamelaisaktivisti Niillas Holmbergin ensimmäisellä romaanilla on sama nimi, jota Elle käyttää taiteilijanimenään, Halla Helle.

Samu saa työpaikan Utsjoen kirjastossa ja asunnon Ellen äidin luona. ”Biennaaleissa säteilleen” ja juhlissa viihtyneen Halla Hellen sijaan Samu tapaakin kalastuskämpälle erakoituneen, ahdistuneen Ellen. ”Lapin lupaus” on vaihtanut kiitosta saaneen taiteensa saamelaisiin perinnekäsitöihin.

Mikä Elleä vaivasi ja miten hänet saisi taas maalaamaan? Tästä Samu yrittää saada selvän?

Staalon leuku

Halla Helle on kattava tietopaketti saamelaisten vaiheista ja asemasta. Kyllä, tietopaketti, vaikka kirja romaani onkin. Holmberg on sisällyttänyt tarinaan ja erityisesti kirjan dialogeihin paljon sellaista tietoa, joka selittää hyvin kaltaiselleni etelän ihmiselle viime vuosina, vaiko jo vuosikymmeninä, herännyttä saamelaisaktivismia. Terveellistä onkin suomalaisen miettiä, millaista on oman valtakulttuurimme alkuperäiskansaa kohtaan harjoittama kolonialismi. Meille kun tutumpaa on ollut Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen karu kohtalo.

Saamelaistamisessa, saamelaisaktivistien ajamassa dekolonisaatiossa on kysymys oikeudesta perinne-elinkeinoihin, maihin, vesistöihin ja omaan kulttuuriin. Halla Helle antaa monta konkreettista esimerkkiä siitä, miten oikeuksien puuttuminen on vaikuttanut.

Samu tutustuu saamelaisaktivisteihin, jotka järjestävät nuorille keskustelu- ja kulttuuritapahtumia. ”Katsokaa taakse nähdäksenne eteenpäin”, on aktivistien viesti nuorille saamelaisille. Takana, menneessä ei ollut rajaa Suomen ja Norjan saamelaisalueiden välillä. Oli jakamattomat lohivedet, eikä perinteisen elinkeinon harjoittamisesta tarvinnut kilpailla turistien kanssa. Taakse katsoen näkyy myös kokonainen rikas saamelainen tarinaperinne.

Niillas Holmberg on itsekin saamelaisaktivisti. Kuva Mares Sabogal.

”Tarinansa hukannut kansa on hukassa itsekin.”

Yksi saamelaistarinoiden keskeisistä hahmoista on Staalo, paha peikko, joka vie varomattomat lapset säkissä ruuakseen ja haastaa aikuiset painiin. Jos staalon voittaa, sen viimeinen toivomus on kuolla omalla leu’ullaan eli puukolla kuoliaaksi pistettynä. Oman leukunsa pistosta staalo ei kuole, vaan muuttaa vain muotoaan ja on entistä voimakkaampi.

Halla Hellessä aktivistit vertaavat saamelaiskäräjiä staalon leukuun. Niillä on vain neuvoa-antava, edustuksellinen asema. Se on valtakulttuurin oma ase, leuku, jolla ei valtakulttuurin staaloja tapeta.

Ennää ne ei vaani pulkkamäessä säkki selässään, vaan kokoustiloissa salkku kourassaan.”

Samu katselee saamelaiskulttuuria ja seuraa aktivistien ajattelua ulkopuolisin silmin ja tuo keskusteluun terveellisinä pitämiään argumentteja. Vastaukset kertovat syrjinnän kokemuksista ja pitkään jatkuneesta katkeruudesta, josta osansa saavat luonnonsuojelijatkin:

[Elle:] ”Luonnonsuojelu on välillä kyllä yhtä koppavaa ylenkatsontaa.”
[Samu:] ”Siis mitä?”
”Joo, joo! Elle vakuuttelee. ”Ne kyllä kulkee samalla perinteikkäällä isäntäasenteella, jolla papit, viranomaiset, lapinmatkaajat, tutkijat ja kaiken maailman virkistyskalastajat on sivistyneisyytensä nojalla tullu kertomaan missä täällä saa kävellä ja mitä saa syyä. Tulet vielä kesällä huomaamaan, että täällä pyörii niitä luonnonsuojelijoita kalastuksenvalvojan tehtävissä. Ne suhtautuu oikein intohimolla paikallisten kiusaamiseen, tapakulttuurista mitään välittämättä.”

Syyskuinen kuva Tenojoesta. Jokaisen ruskaretkelle Lappiin aikovan kannattaa ennen matkaa lukea Niillas Holmbergin Halla Helle. Kuva Matti Paavola/Creative Commons.

Unet, myytit ja tarinat

Halle Helle on myös Samin ja Ellen rakkaustarina, jossa Samu kokee tehtäväkseen Ellen pelastamisen takaisin taiteelle unien ja niiden tulkinnan avulla. Elle kirjaa runomuotoon näkemänsä unet ja näyttää ne Samulle, jonka apuna ovat Freudin Unien tulkinta ja Jungin opit.

Eeva Joenpelto muistutti itseään, että kirjoissa ei saa liian suoraan näkyä tehty taustatyö. Tämän neuvon Niillas Holmbergkin olisi saanut muistaa. Kitkaa aiheuttaneiden saamelaisaiheiden siirtymisen Halla Hellen keskusteluihin kyllä toimi, mutta Freudin ja Jungin oppien sivukaupalla jatkuneet selitykset uuvuttivat. Kirjailijan ihastuminen syvyyspsykologisiin tulkintoihin ja niiden sovittaminen alkuperäiskansojen ja Halla Hellessä myös Ellen ongelmiin työntyy liian pintaan. Lukijallekin pitää jättää jotakin itse havaittavaksi ja tulkittavaksi.

PERJANTAI 24.2.
Kokoonnumme jakamaan perintöä.
Ahkuvainaan pöytä on irtaimistolle katettu
Mutta kaikki tappelevat maista.
Ikkuna on raollaan, koski ottaa osaa
ja kaikki tappelevat maista, kaikki.

Mutta maat ovat turhia
turhaa kaikki
ellei arvokkainta irtainta löydy lainkaan.

Geometrisessä, täydellisen symmetrisesti esineistössä
etsin piippua.

Kymmenien, kohta satojen setien ja tätien tapellessa maista
etsin piippua, piippua.

Ellen alitajunta tuottaa sammakoita, piippuja, mandaloita ja yhdistää hänen tarinansa saamelaisiin perinteisiin. Eheytyminen, masennuksesta parantuminen lähtee perinteisten myyttien ja tarinoiden tunnistamisesta ja omaksi kokemisesta.

Kokonaiseksi kasvaa myös kirjaa rytmittävät välipiirrokset: ensin vain vino viiva, sitten kaksi kuin kotana, kolmas viiva, ja sitten vinoneliö, jonka keskellä on viimeisessä kuvassa musta piste. Vinoneliö on saamelaisesta symboliikassa yleinen kuvio, mutta tarkkaa selitystä en googlaten kuviolla löydä. Aurinko? Siis se, jota Samu kokee pimeässä niin ison osan vuotta elävän Utsjoen palvovan ja jonka pojasta, Auringon pojasta saamelaisten kerrotaan polveutuvan.

Ajoittaisesta rönsyilystä ja liiasta selittämisestä huolimatta Halla Helle on antoisa lukuelämys. Sen maailma kiehtoo, ja nyt ehkä syyllistyn kolonialistiseen ajatteluun, mutta se kiehtoo kuin Lappi matkailijoita. Lapin eksotiikan tilalla on kuitenkin pala nykysaamelaisuutta pienellä lisäkierteellä.

Palkittu kirjailija ja runoilija, muusikko, aktivisti – Niillas Holmberg on ehtinyt jo paljon

Halla Helle on vuonna 1990 syntyneen Niillas Holmbergin ensimmäinen romaani, mutta hän on julkaissut aikaisemmin jo kuusi runokokoelmaa ja hänen runojaan on käännetty yli 10 kielelle. Gummerus on julkaissut suomeksi hänen runokokoelmansa Jalkapohja (Juolgevuođđu). Hänet on palkittu mm. Lapin kulttuurirahaston taidepalkinnolla (2021), Kirsi Kunnaksen runopalkinnolla (2020) ja hänen teoksensa on ollut kaksi kertaa, 2015 ja 2020, ehdokkaana Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Niillas Holmberg Gummeruksen tiedotustilaisuudessa keväällä 2019 kertomassa runokokoelmastaan Jalkapohja.

Niillas Holmberg kuvaa Halla Hellessä nuorten saamelaisaktivistien saarelle rakentamaa leiriä, jonka esikuvana olleessa Tiiransaaren moratoriossa kirjailija on itsekin ollut mukana. Tenojoen kalastussopimus leikkasi saamelaisten verkoilla ja padoilla harjoittamaa perinnepyyntiä kaksinkertaisesti turistien vapaavälinekalastukseen verrattuna. Tämän seurauksena syntyi Ellos Deatnu! (Eläköön Tenojoki!) -aktivistiryhmä. Se perusti leirinsä Tenojoen saareen ja julisti Tiirasaaren ympäristöön moratorion, jossa joen kalastussäännöt mitätöitiin. Niillas Holmberg on yhdessä Suohpanterror (Suopunkiterrori) -taiteilijaryhmään kuuluvan Jenni Laitin kanssa jatkanut teemaa Moratorium Office -nimisessä taidetta ja aktivismia yhdistävässä projektissa.

Luin kirjastosta lainaamaani kirjaa ja kuuntelin kirjailijan itse lukemaa äänikirjaa vuorotellen. Äänikirjasta nautin enemmän. Niillas Holmbergin pehmeästi lausuma suomen kieli ja tekstin muutamat saamenkieliset sanat hellivät korvaa.

  • Niillas Holmberg: Halla Helle
  • Gummerus 2021
  • Äänikirjan lukija Niillas Holmberg

Rating: 4 out of 5.

Lue myös jutut näistä alkuperäiskansoista kertovista kirjoista:
Katja Kettu: Rose on poissa
Tommy Orange: Ei enää mitään

Kommentit
  1. Anki Heikkinen
  2. Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Seregi
  4. anukatri

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *