Rottien pyhimykselle kaikkien peukut ylös – LUKUPIIRI kokoontui kirjakauppa Sivullisessa

Kirsin Book Clubin lokakuun lukupiirissä oli oikeastaan esillä kaksi kirjaa: Anneli Kannon Rottien pyhimys ja Kirsi Raninin LUKUPIIRI – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika. Kokoonnuimme Suomen suurimmassa kirjakaupassa, syyskuussa avatussa Sivullisessa Kaisaniemenkatu 5:ssä, ja ennen lukupiirin alkua Kirsi kertoi kirjastaan Sivullisen kohtaamispaikalla.

Anneli Kanto: Rottien pyhimys lokakuun lukupiirikirjana

Varsinaiseen lukupiiriimme kokoonnuimme Sivullisen suuren Stiller-pöydän ympärille. Sivullinen on uusin Rosebudin kirjakaupoista, yli 1000-neliöinen tila, jonka myymäläpöydillä ja hyllyillä on sekä uutuuksia että aikaisemmin julkaistuja kirjoja. Nyt kirjoja on varmasti jo lähemmäs 30 000, mutta lisää tulee koko ajan, kunhan varastossa olevat kirjat ehditään purkaa hyllyille.

Hannu Paloviita on Rosebudin omistaja ja toimitusjohtaja, ja niin kuin yrityksen nimikin viittaa (Rosebud on monesti maailman parhaaksi äänestetyn Orson Wellesin elokuvan Citizen Kane päähenkilön lapsuuden kelkan nimi) myös filmihullu. Hän kertoi Stiller-pöydän kuuluneen aikoinaan suomalaissyntyiselle elokuvaohjaaja Mauritz Stillerille, joka teki elokuvauransa Ruotsissa ja Hollywoodissa ja muistetaan erityisesti Greta Garbon ”löytäjänä”.

Lokakuun kirjamme oli Anneli Kannon Rottien pyhimys, ja kirjasta voit lukea enemmän aikaisemmin blogissamme julkaistusta jutusta: (KLIK). Airi ja Kirsi keskustelevat kirjasta myös Kirsin Book Clubin podcastissa #34 Millaista oli olla nainen 1500-luvulla. Linkki vie podcastia esittelevään juttuun. Siinä on paljon kuvia Hattulan kirkosta, jonka maalausten synnystä Rottien pyhimys kertoo.

Moni meistä oli lukenut kirjan jo kesällä, ja yksimielisesti totesimme kirjan hienoksi. Erityisesti ylistimme Rottien pyhimyksen kieltä:

Ostin kirjan kesällä kansikuvan perusteella. Sisältö osoittautui yhtä hienoksi kuin kansikin. Luin kirjan Puulan rannalla, keskellä hiljaisuutta ja luonnon kauneutta. Ihanaa oli sitä lukea.

Aivan fantastinen kieli ja tarina. Olen kuunnellut kirjan kaksi kertaa, ja toisella kerralla vain parani. Aion myös ostaa kirjan, sillä Rottien pyhimys on niitä kirjoja, jotka haluaa säilyttää.

Rottien pyhimys on juuri sellainen kirja, johon en olisi tarttunut ilman lukupiiriä. Nyt olen iloinen, että sen luin. Se oli todella, todella hyvä. Erityisesti nautin kirjan kielestä. Taas tuli todistetuksi, mikä on lukupiirin merkitys, juuri kuten Kirsi kirjoittaa.

Hattulan kirkko täyttyy kuvista

Rottien pyhimys oli innostanut meistä monet vierailemaan kesällä Hattulan keskiaikaisessa kirkossa. Emmekä olleet ainoita, sillä kirkon kävijämäärät nousivat tämän vuoden kesällä kaksinkertaisiksi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kiitos Anneli Kannon kirjan!

Hieno kirja, josta innostuin niin, että lähdin myös tutustumaan Hattulan kirkkoon. Ei voi kuin ihailla pohjatyötä, jonka Anneli Kanto oli tehnyt kirjaa varten. Minulle kirkkomaalareiden maalit ja niiden ainekset ovat tuttuja. Samoilla aineksilla olen entisöintikursseilla valmistanut maalia.

Minä luin kirjaa nautittavana aikuisten satuna. Kirkkokin on tuttu, mm. sukulaishäistä.

Rottien pyhimys oli taiteilijatarina, Pelliinan kasvu taiteilijaksi. Kirja sai etsimään tietoa laajemminkin. Googlasin mm. mitä Kiinassa tapahtui samaan aikaan. Liityin myös Facebookin Keskiaikaiset kirkot -ryhmään.

Peukut pystyyn kirjalle

Rottien pyhimys imaisi mukaansa. Siinä oli paljon asioita, mitä voisi nostaa: Pelliinan oma kieli, ruuat mitä söivät, arjen kuvaus. Vaistosin pitkään, että Pellinalle käy huonosti. Olin tosi iloinen siitä, miten kirja päättyi.

Luin Rottien pyhimyksen nimenomaan historian kuvauksena. Kirja aukaisi oven tai ikkunan Suomen 1500-lukuun, josta aikaisemmin en tiennyt mitään. Nyt sain käsityksen ajan yhteiskunnallisista oloista, kirkon suuresta merkityksestä, ruokakulttuurista.  

Rottien pyhimys on täydellinen paketti – romaani, tietokirja, vetäväjuoninen tarina. Kaikki ovat erittäin hyvin tasapainossa, eikä mikään ulottuvuus meni toisen yli. Kieltä minäkin ylistän, sen virheettömyyttä. Tyylilajit ovat kohdallaan.

Kaikkien peukut nousivat pystyyn ja yksimielinen arviomme oli: täydet viisi tähteä. Mietimme, voittaisiko Rottien pyhimys tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Suunnattomana vääryytenä pitäisimme, jos kirja ei olisi ehdokkaiden joukossa. Epäilevämmin suhtauduimme siihen, valitsisiko tämän vuoden diktaattori Zaida Bergroth juuri tämän teoksen voittajaksi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä se selviää, ja ehdokkuus sitä ennen 11.11.

Tässä vielä linkit aikaisempiin juttuihin Rottien pyhimyksesta:

• Anneli Kanto: Rottien pyhimys – maailman synty ja loppu ja kaikki siltä väliltä
• Millaista oli olla nainen 1500-luvulla? Lähteinä Rottien pyhimys, Karaiinan pyörä ja Ebba, kuningatteren sisar

Tässä vielä linkit muihin Anneli Kantoon liittyviin blogijuttuihin:

• Anneli Kanto: Lahtarit
• KOM-teatterin Veriruusut
• Punaorvot Helsingin Kaupunginteatterissa

Ja uudelleen linkki Sivullisen haastatteluun, jossa Kirsi kertoo LUKUPIIRI-kirjasta (KLIK)