Mitä jäi mieleen ja kirjakassiin Helsingin kirjamessuilta

Tämän vuoden messut olivat Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmelle neljännet ja viimeiset. Tässä hän pyörähtelee juuri ennen kuin messut torstaina 28.10. avautuivat yleisölle. Kuva Kirjamessut/Emmi Kähkönen.

Kahden vuoden tauon jälkeen oli ilo ja ihanaa messuilla, kuunnella kirjapuheita, seurata lukupiirejä, tavata tuttuja. Väkeä riitti messuille, vaikka ruuhkavuosista olikin siirrytty väljempiin tunnelmiin. Istumapaikka löytyi aikaisempaa helpommin, ja ilo oli sekin. Kävijöitä oli tänä vuonna kaikkiaan 52 000, ja määrää vähensi koronan aiheuttaman varovaisuuden lisäksi varmasti myös se, että Ruoka ja viini -tapahtuma oli kutistunut viinikyläksi. Pitkä jono sinnekin näytti olevan.

Mikä parasta, kirjoja myytiin vilkkaammin kuin aikaisemmilla messuilla. Moni kustantaja kertoi ylittäneensä myyntiodotukset ja edellisten vuosien ennätykset. Ilman kirjan ostajia ei olisi suomalaisia kustantamoja ja suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä mielessä kirjakassit täyttyivät niilläkin, joilla kotona odottaa jo valmiiksi korkea lukupino.

Helsingin Kirjamessujen Rakkaudesta kirjaan -palkinnon sai tänä vuonna Hannu Paloviita, mies Rosebudin ja mm. uuden Sivullinen-kirjakaupan takana. Kuva Kirjamessut/Emmi Kähkönen.

Rakkaus kirjoihin ja kirjallisuuteen sai ahkerimmat kirsinbookclubilaiset messuilemaan täydet neljä päivää. Messujen aluksi jaettu Rakkaudesta kirjaan -palkinto meni parhaalle mahdolliselle henkilölle, Rosebudin omistajalle ja toimitusjohtajalle Hannu Paloviidalle. Hänen kirjarakkautensa ei ole sammunut eikä usko perinteiseen kirjaan ja kirjakauppoihin horjunut. Tästä on todisteena on Rosebudin lokakuussa avaama Suomen suurin kirjakauppa Sivullinen Kaisanimenkadulla Helsingissä.

Messuilla oli tänä vuonna ennätysmäärä lukupiirejä, ja niihin Kirsin Book Clubin iskujoukko Kirsi, Minna, Marja, Maija-Riitta ja Airi osallistuivat innokkaasti. Lue erillinen messujen lukupiirijuttu tästä: Kirsin Book Club osallistui kymmeneen lukupiiriin. Muut messuterveisemme olemme koonneet tähän juttuun.

Osaa Helsingin Kirjamessujen ohjelmasta voi katsella virtuaalitapahtuman lipulla marraskuun loppuun asti. Juttuumme on merkitty tähdellä (*), jos haastattelu on vielä nähtävissä tai kuultavissa.

Kirsistä tuli Huuhkajat-fani ja hän pääsi ulos pakohuoneesta

MINUSTA tuli kertaheitolla todellinen Huuhkajat-fani, kun kuuntelin messuilla joukkueen kapteeni Tim Sparvia. Tim on perustanut Facebookissa toimivan Tim Sparvs Bokklubbin varmistaakseen, että ottaa aikaa omalle lukemiselleen. Hän kertoi, että hänen lapsuutensa Oravaisissa ei ollut paljon tekemistä ja jokaviikkoinen kirjastokäynti äidin kanssa oli aina huippuhetki. Siitä asti hän on lukenut joka ilta puolesta tunnista tuntiin, se on ollut nautinnollinen tapa. Tim kertoi myös, että nykyään Huuhkajien pelimatkoilla noin puolet joukkueesta tarttuu kirjaan puhelimella olon sijasta. Tim lupasi myös lukea Lukupiiri-kirjani!

Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on lukupiirimiehiä.

OLIN niin tyytyväinen siitä, että olin rohkaistunut puhumaan ruotsia Tim Sparvin kanssa, että innostuin kovasti huomatessani, että Svenska Ylen osastolla oli Escape Room. Marja ja Minna olivat heti mukana, niinpä suuntasimme ensimmäistä kertaa ikinä pakohuoneeseen, josta pääsi ulos tunnistamalla valeuutisia. Kun me noviisit keksimme, miten koko touhu toimii, mitä huoneessa pitää tehdä, oli fake newsien tunnistaminen helppoa. Tiimityö toimi loistavasti ja jos Svenska Yle tuo pakohuoneen johonkin toiseen tapahtumaan, suosittelemme lämpimästi kokeilemaan!

Team Kirsin Book Club selvisi ulos pakohuoneesta ihan omin taidoin! Och det var jätte inspirerande!

KANSAINVÄLISET kirjailijat ovat yleensä messujen suola. Ymmärrettävästi näin korona-aikaan heitä oli vähemmän kuin tavallisesti, siksi heidän kohtaamisensa tuntui erityisen kiinnostavalta.

Paolo Giordano kanssa otettiin kirjavaihtokuva. Jos haluat kuulla, kuinka ihanasti hän ääntää Kirsin Book Club italiaksi, niin klikkaa tästä.

OLIN saanut kutsun kahteen kustantajien järjestämään tilaisuuteen: Aulan aamupalalle ja Innon iltapäiväskumpalle. Aamupalalla kohtasimme italialaisen Paolo Giordanon, hurmaavan menestyskirjailijan, joka on alunperin kouluttautunut fyysikoksi. Hän kertoi, että se vaikuttaa hänen tapaansa tarkkailla ilmiöitä ja esittää kysymyksiä. Paolon Jopa taivas oli meidän on melkoinen järkäle, mutta menee ilman muuta lukulistalle jo siitä syystä, että hän olisi halunnut ostaa Lukupiiri-kirjan, jos siitä olisi ollut englanninkielinen versio tarjolla. Hänen vaimollaan on nimittäin ollut lukupiiri nyt kolme vuotta ja Paolo olisi vienyt kirjan tuliaisiksi.

Denise Rudberg oli uusi tuttavuus.

INNON iltapäiväskumpalla pääsin taas puhumaan ruotsia. Ruotsin tunnetuimpiin dekkaristeihin kuuluva Denise Rudberg oli minulle uusi tuttavuus. Tiesin nimen, mutta en ollut lukenut häneltä mitään muuta. Juttelimme kahdestaan puolisen tuntia ja kävimme läpi Denisen uutta kirjaa Salainen koodi, joka ei ole dekkari, vaan sijoittuu sijoittuu sodanaikaan ja kertoo ruotsalaisista naiskoodinmurtajista. Todella mielenkiintoista. Kyseessä on sarja, josta on jo tv-oikeudet myyty. Denise kertoi oman sukunsa tarinaa, ja esimerkiksi, kuinka sukujuuria oli myös Eestissä. Hän oli lukenut paljon Suomen taisteluista ja ylisti Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta, jonka hän oli nähnyt tv-filmiversiona.

Kysyin Deniseltä, että onko kaikilla ruotsalaisilla dekkaristeilla aina noin upeat kengät, kun Sofie Sarenbrantilla oli melkein samanlaiset (katso kuva)? No, Denise tiesi heti, mistä kengistä puhuin, sillä he ovat hyviä ystäviä Sofien kanssa.

Nelli Kenttä ja Katri Norrlin ovat kirjoittaneet Vitun ruma -kirjan, jossa tartutaan ulkonäköpaineisiin.

MESSUILLA oli paljon hyviä haastatteluita, mutta yksi parhaista oli Kirja-Kallio -lavalla. Siellä kaksi nuorta Kallion lukion oppilasta (valitettavasti en tiedä heidän nimiään) haastatteli Nelli Kenttää ja Katri Norrlinia heidän Vitun ruma -kirjastaan. Nelli ja Katri työskentelevät YleX:ssä toimittajina ja tuovat Vitun rumassa esiin ulkonäköpaineet, joita esimerkiksi sosiaalinen media lataa nuorille. Olin jo etukäteen päättänyt ostaa upeakantisen kirjan tyttärelleni, sillä hän oli puhunut siitä jo aiemmin syksyllä. Uskon, että kirjassa on paljon myös meille vanhemmille. Milloin viimeksi itse arvostelit omaa ulkonäköäsi tai kommentoit jotain toista?

Nyt kokeilin signeerausta myös kultatussilla Lukupiiri-kirjan selkämyksen mukaisesti.

MESSULAVALLE en päässyt kertomaan Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika -kirjastani, mutta signeerasin kirjaa Otavan osastolla. Oli upeaa tavata useita tuttuja, jotka olivat kirjan jo ostaneet tai tulivat sen nyt osastolta ostamaan. Lukupiiriä lähti myös joululahjaksi (vink, vink). Lukupiirit olivat muutoinkin vahvasti messuohjelmassa, sillä Kirsin Book Club osallistui yhteensä kymmeneen messuilla olleeseen lukupiirikeskusteluun.

Airi nautti kirjapuheista ja välillä herkuista

”Kaikkien Taivaallisen vastaanoton henkilöiden esikuvana olen minä itse”, Jukka Viikilä kertoi messuyleisölle. Jukan haastattelun voit katsoa tallenteena marraskuun loppuun asti Kirjamessujen sivuilta.

PARHAINTA messuilla on istua rauhassa ja keskittyä kuuntelemaan kirjailijoita. Erityisen nautittavaa se on silloin, kun on jo ehtinyt lukea kirjan, josta tekijä kertoo. Melkein kihisen ilosta, kun kirjailija nostaa esiin jonkun tulkinnan tai huomion, jonka itsekin olen tehnyt. Tai kun tekijä kiteyttää ajatuksensa muotoon, johon oma ajattelu ei ole yltänyt. Jukka Viikilän puhe Taivaallisesta vastaanotosta * oli täynnä tällaisia hetkiä.

Taivaallinen vastaanotto on kirja, josta luetaan kirjallisuutta, ei mitään erityistä kirjaa. Lukijoillekaan siinä ei nimenomaisesti yhtä kirjaa. Joku on nähnyt sen komediallisena, joku hartauskirjana. Olen hirveän tyytyväinen tästä palautteesta.”

Jukka Viikilä
”Passio on joukko selviytymistarinoita, ja osa niistä on surullisia.” Pirkko Saisiota haastatteli Suvi Ahola. Kuva Kirjamessut/Emmi Kähkönen.

PIRKKO SAISION Passiota en ollut vielä messuihin mennessä lukenut, mutta kirjailijaa kuunneltuani heti aloitin. Niin kiinnostavalta kuulosti se, mitä Saisio kirjastaan kertoi *. Vähäinen merkitys ei ollut silläkään, miten Saisiota haastatellut Suvi Ahola lopetti: ”Passio on tämän kirjasyksyn kirkas kultainen kruunu.”

Passio ei ole historiallinen romaani. Historia on kulissi romaanin tapahtumille. Siitä olen ollut tarkka, että kirjan henkilöt tietävät sen verran kuin kirjan kuvaamaan aikaan pystyttiin tietämään.”

Pirkko Saisio
Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon voittajan valitsi tänä vuonna Jasmine Kelekay, joka kuvassa haastattelee palkinnon voittanutta Quynh Trania.

MESSUILLA palautuu maan pinnalle, jos kuvittelee seuraavansa kotimaista kirjallisuutta tarkasti ja vähintään tietävänsä merkittävät uudet kirjat. Istahdin seuraamaan Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon jakamista, ja niinhän siinä kävi, että palkituksi tuli kirjailija ja kirja, joista en ollut kuullut mitään. En vaikka kirja oli käännetty myös suomeksi. Kovin ahdas on minunkin kirjakuplani.

Palkinnon sai vuonna 1989 Pietarsaaressa syntynyt Quynh Tran esikoisteoksestaan Skugga och svalka. Se on kuvaus vietnamilaistaustaisesta perheestä nuoren pojan näkökulmasta. Kirja on ilmestynyt syyskuussa suomeksi nimellä Varjo ja viileys. Quynh Tran luki kirjastaan riemastuttavan luvun, jossa leikiteltiin suomenruotsalaisten tavalla sotkea puheeseen suomenkielisiä sanoja. Tekstikatkelmassa sana oli mukamas.

Camilla Läckbergin ja Henrik Fexeuksen, kahden kokeneen kirjailijan ja pitkäaikaisen ystävän yhteistyö sujui hyvin, koska kummankaan ei tarvinnut todistaa toiselle mitään.

HYPPÄSIN hetkeksi Messukeskuksen ulkopuolelle seuraamaan, miten sujuvasti markkinoidaan maailmanlaajuista merkkituotetta. Ennen kirjailijaparin varsinaista messuesiintymistä Otava oli kutsunut iltapäiväteelle kuulemaan dekkarikuningattareksi nimetyn Camilla Läckbergin ja toisen ruotsalaiskirjailijan, palkitun mentalistin Henrik Fexeuksen yhdessä kirjoittamasta jännäristä Mentalisti.

Esiintymisen ja markkinoinnin hallitsevia kirjailijoita ei voinut kuin ihailla: iloista puhetta, sopivaa särmää, hymyä, vaikka menossa olisi kuinka mones haastattelu- ja kuvaussessio, signeerauksista puhumattakaan.

Elina Backman on jo vähintään Suomen dekkariprinsessa.

Camilla Läckbergiä ja Henrik Fexeusta haastatteli Kämpin iltapäiväteellä dekkarikirjailija Elina Backman. Onnittelin häntä kahdesta merkittävästä palkintoehdokkuudesta. Ruotsiksi julkaistu Elinan esikoisteos Kun kuningas kuolee kilpailee naapurimaassa käännösdekkaripalkinnosta ja hänen toisinkoisensa Kun jäljet katoavat on Suomessa Tulenkantajat-palkintoehdokkaana.

Kirjaherkkujen lisäksi tarjolla oli muitakin ilonaiheita.

MINUN messuni jatkuivat sunnuntaina kotisohvalla. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaiden haastattelujen seuraaminen on kuulunut aina messuohjelmaani. Viime vuosina ei tilaisuuteen enää ole liittynyt jännitystä siitä, ketkä ovat kymmenen kärkeen mahtuneet, sillä sen lehti on paljastanut jo edellisenä päivänä. Mielenkiintoista on yhdistää kirja ja tekijä edes siksi lyhyeksi hetkeksi, joka haastatteluaikaan mahtuu. Ilokseni olin messuilla kuunnellut jo aikaisemmin kolmea finalistia: Maisku Myllymäkeä, jonka Hollyn olen ehtinyt lukea, Meri Valkamaa, jonka Sinun, Margot oli lukulistallani sekä hersyvää E.L.Karhua, jonka Veljelleni poimin messuilta luettavaksi.

HS:n esikoiskirjapalkintoehdokkaista haastatteluvuorossa on E.M.Karhu.

Minna poimi romaanin, tietoa ja dekkarisarjan avauksen

Anneli Aunolaa haastatteli Crime Timen Jouni Tervo.

KAUKO RÖYHKÄLLE osui uuden albumin äänittäminen Oulussa kirjamessujen kanssa päällekkäin, onneksi Anneli Aunola ehti kirjamessuille kertomaan heidän yhdessä kirjoittamastaan dekkarista Liian lempeä mies. Anneli kertoi teoksen taustojen lisäksi kaksikon työskentelytavasta ja siitä, miten yhteistyö alkoi. Alisa Aro -sarjan toinen osa ilmestyy alkuvuodesta 2022, ja senkin jälkeen jatkoa on luvassa. Hienoa!

Onko kuplaan jäänyt kirjailija vai romaaninsa päähenkilö Tiltta Kansa?

KUULEMISEN lukupiirikeskustelusta innostuneena seurasin vielä, kun Marjo Niemi luki romaaniaan * Töölönlahti-lavalla. Siellä esiintyjä(t) suljettiin omaan kuplaansa, mikä sopikin Kuulemiselle ja sen tematiikalle kuin olisi sitä varten suunniteltu. Neljän hengen keskusteluissa tunnelma saattoi kuitenkin tiivistyä merkittävästi!

Ari Järvelä Anna Kortelaisen haastetaltavana.

PUNAVUORI-LAVALLA Anna Kortelainen haastatteli Ari Järvelää niin kiinnostavasti, että Järvelän tietokirja Idman – Valoa vaiettuun häpeään siirtyi kuuntelulistalleni. Pankinjohtaja Nils Idman jäi vuonna 1912 kiinni Suomen taloushistorian suurimmasta kavalluksesta ja tuomittiin vankeusrangaistukseen. Idmanin kavaltama summa vastasi 9 % silloisen suuriruhtinaskunnan budjetista, joten ihan mikään pikku hairahdus Idmanin teko ei ollut. Ari Järvelä sai käyttöönsä Nils Idmanin vaimon Annan päiväkirjat 33 vuoden ajalta, ja kertoo meille Idmanien tarinan ja näyttää katastrofiin johtaneen polun.

Marjan listalla oli taiteilijoita, mehiläistarhureita ja Venäjää

Ruotsinsuomalainen muusikko ja nyt myös kirjailija Anna Järvinen Kirjamessujen haastattelussa.

LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Anna Järvinen debytoi kirjallaan Dröm natten till idag, Uni viime yönä, Teos & Förlaget. Lyyrinen, unen ja valveen rajamailla, kahden maan, kahden kielen välissä ulkopuolisena omissa oloissaan asioita pohtiva kirjan päähenkilö on Anna.

Pirkko Kotiranta on kerännyt materiaalia ja tutkinut jo yli 30 vuotta okkultistista ja mystista ruotsalaistaiteilijaa Hilma af Klintiä. Johanna Harkkila haastatteli.

ABSTRAKTIN taiteen pioneeri, ruotsalainen Hilma af Klint on suurta huutoa taidemarkkinoilla 150 vuotta syntymänsä jälkeen, tätä todisti mm. Guggenheimin näyttely New Yorkissa 2018. Kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinta on tehnyt suuren työn tutkiessaan ruotsalaisen taiteilijan elämää ja erityisesti yllättäviä Suomi-kytköksiä. Kotirinta kiinnostui af Klintin taiteesta ja taitelijan mystisestä elämästä jo kun hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä järjestettiin, hör och häpna, Suomessa, Suomenlinnassa kesällä 1988. 

Christy Lefteri kertoi etänä kirjastaan Aleppon mehiläistarhuri (The Beekeeper of Aleppo). Jonna Tapaninen haastatteli.

TÄMÄN valtavan mielenkiintoisen ja vaikuttavan haastattelun * olisin ehdottomasti tahtonut kuulla ennen kuin käsittelimme kirjaa, Christy Lefterin Aleppon mehiläistarhuri,  Kirsin Book Clubissa. Taas kerran tuli todistettua, kuinka paljon kirjailijahaastatteluilla on merkitystä. Tämä keskustelu, kuten muidenkin ulkomaalaisten kirjailijavieraiden etähaastattelut, on katsottavissa messulipun koodilla messujen sivuilta (KLIK).

Anna-Lena Laurén kertoi messuilla Venäjästä ja kirjastaan Sammetsdiktaturen/Samettidiktatuuri.

VUODEN journalisti, Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén  naurattaa ja itkettää kuulijaansa. Hauskoja ja ihmeellisiä tarinoita venäläisen arjen kummallisuuksista, korruptiosta ja tavallisten ihmisten epäuskosta valtiota kohtaan. Surullisia ihmiskohtaloita, kun he ovat arvostelleet vallanpitäjä, tai tekaistujen syin tuomittuja, kuten Juri Dmitrijevin ja Alexei Navalny, jotka kaikesta huolimatta jatkavat taistelua ja uskovat ihmiseen. Aiheesta lisää Anna-Lenan kirjasta Sammetsdiktaturen/ Samettidiktatuuri (Förlaget & Teos).

Luke Harding tarjoaa kirjassaan Venäjän vakoojaverkosto tosielämän jännitystarinoita.

SATUIN ihan sattumalta kuuntelemaan kirjailija ja Guardian-lehden kirjeenvaihtajan Luke Hardingin ja juuri kotiin palanneen Helsingin Sanomien Moskovan kirjeenvaihtajan Jussi Niemelän vauhdikasta keskustelua Hardingin uusimmasta kirjasta, Venäjän vakoojaverkosto. Kumpikin on työskennellyt Moskovassa, josta Harding karkoitettiin 2011. Ehdottomasti messujen lennokkain keskustelu!

Vuoden 2022 Helsingin Kirjamessut järjestetään 27.–30.10.2022. 

Kommentit
  1. marja-liisa alanko
  2. Ritva Himanen
    • Minna Väisälä
  3. Anki Heikkinen

Kommentoi