Edgar Lee Masters: Spoon River antologia – mitä hautakivet voisivatkaan kertoa, klassikkohaaste 14

Edgar Lee Mastersin pääteos Spoon River Anthology julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1915, Mastersin lähestyessä jo 50 ikävuotta. Masters oli kasvanut pikkukaupungeissa Kansasissa ja Illinoisissa, opiskellut oikeustieteitä ja toiminut omassa asianajotoimistossaan. Tässä tehtävässä työoikeuden piiriin kuuluvia juttuja oikeudessa ajaessaan hän näki amerikkalaisesta unelmasta myös sen synkemmän puolen.

Juristin työ ei ollut Mastersin (1869-1950) toiveiden täyttymys, vaan hän halusi kirjailijaksi. Tätä työtä hän harjoitteli runoilijana 1890-luvulta alkaen saavuttamatta suosiota tai menestystä. Vasta irtautuminen klassisten ihanteiden muotokielestä ja vapaalla runomitalla kirjoitettu Spoon River johtivat hänen läpimurtoonsa.

Markko Tainan kansipaperikuvitus vuoden 1987 painokseen tavoittaa mainiosti Spoon Riverin tunnelman.

Spoon Riverin suomensi Arvo Turtiainen (1904-1980). Hän oli helsinkiläinen, Stadin Arskaksikin tituleerattu runoilija, joka käänsi Mastersin lisäksi mm. Graham Greeneä ja Vladimir Majakovskia. Turtiainen oli julkaissut jo puolen tusinaa omaa runokirjaa, kun Spoon Riverin suomennoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1947.

Spoon River on kuvitteellinen amerikkalainen pikkukaupunki, jonka kirkkomaalla hautakivet puhuvat perinteistä poiketen. Vainajat puhuvat suoraan elämästään ja kuolemastaan, myös asioista, joista yleensä vaietaan. Myös henkilöiden keskinäisiä suhteita tuodaan valokeilaan, ja erilaiset näkökulmat valottavat elettyä elämää hauskasti, surullisesti, suoraan, rehellisesti, subjektiivisesti ja traagisestikin. Pitkälti yli 200 elämää pankkiirista ojankaivajaan ja puutarhurista pianonvirittäjään ovat samaan aikaan amerikkalaisen pikkukaupunkielämän ja yleisinhimillisyyden ytimessä.

Eletty elämä ja koettu kuolema, ne ovat isoja teemoja. Pienenkin kaupungin asujaimistoon mahtuu paljon iloa ja surua, rakkautta ja vihaa, hylkäämistä ja huolehtimista, mustasukkaisuutta ja välinpitämättömyyttä, sairautta ja äkkikuolemaa, itsetuhoakin. Sanan mahti on vahva, sivun tai puolikkaankin mittaan mahtuu paljon painavaa asiaa. Tällainen kerronta haastaa lukijan myös pohtimaan oman elämänsä tarinoita.

Mitä sinun hautakivesi kertoisi elämästäsi, jos se löytyisi Spoon Riverin sivuilta?

Spoon River on teos, jonka nimi kaikuu minulle tuttuna, mainintoina jo vuosikymmenten takaa. Ostin oman kappaleeni nettidivarista jo joitakin vuosia sitten, kun olin lisännyt sen Tämä täytyy lukea -listalleni. Oman rahan Storytelistäni löysin Spoon Riverin englanninkielisenä äänikirjana, jonka kuuntelu toi kokoelmaan mehevän ulottuvuuden. Kaupunkilaisten äänet ovat hyvin todentuntuisia, näyttelijöitä on kymmeniä, ja tulkinnat juuri sopivia minun makuuni. Paperinmaku on karistettu ilman että lipsahdetaan liioittelun puolelle.

Spoon River on erinomainen yöpöytäkirja! Lyhyetkin tuokiokuvat, jotka samalla onnistuvat kattamaan elämänmittaisesta kaaresta jotain hyvin oleellista ja tärkeää, sopivat mainiosti rauhalliseen pohdiskeluun pienissä erissä. Kertalukemisen jälkeen henkilöhakemisto on hyvä lisä, jonka avulla lukija pääsee perehtymään syvemmin kaupunkilaisten keskinäisiin suhteisiin. Aikamoista nimien vilskettä Spoon River sisältääkin, joten uskon siitä kuoriutuvan uusia tasoja vielä pitkään.

  • Edgar Lee MastersSpoon River antologia
  • Tammi 1987 (10. painos)
  • Englanninkielinen alkuteos Spoon River Anthology
  • Suomennos Arvo Turtiainen
  • Suomentajan esipuhe
  • 304 s.
  • Storytelissä myös englanninkielinen äänikirja

Rating: 4 out of 5.

Tällä blogijutulla Kirsin Book Club osallistuu kirjabloggaajien 14. klassikkohaasteeseen. Lue myös muut juttumme, joilla olemme osallistuneet aikaisempiin haasteisiin:

Linkit muiden kirjabloggaajien klassikkojuttuihin löytyvät Kartanon kruunaamaton lukija -blogista.
Kommentit
  1. Margit/Tarukirja
    • Avatar photo Minna
  2. Avatar photo Airi Vilhunen
    • Avatar photo Minna

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *