Kirsin vuoden 2021 kirsikat – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika!

Vuosi 2021 päättyi kotipiirissä, mutta muutoin toiseen koronavuoteen mahtui jälleen kirjoja, kohtaamisia ja hitusen muutakin kulttuuria. Tähän koosteeseen olen poiminut ne, jotka jättivät vahvimman muistijäljen.

Vuoden kohokohta, todellinen kirsikka kermakakun päällä, oli oman Lukupiiri-kirjan julkaisu. Hyvältä tuntuivat myös monet kohtaamiset niinä muutamana syksyn kuukautena, kun rokotteet oli saatu ja maailma avautui hetkeksi. Ole hyvä, vuoden 2021 Kirsin kirsikat sekä katseet kohti uusia seikkailuja 2022:

Alex Schulman ja minä Helsinki Lit Lightissa marraskuussa 2021. Photo: Cata Portin. Tämän kuvan nostoa kirsikoiden joukkoon ei tarvinne perustella!

Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika

Allekirjoitin Lukupiiri-kirjan kustannussopimuksen tammikuussa 2021. Siinä vaiheessa olin tehnyt synopsiksen ja sopinut, että teksti on valmista kesäkuun alussa. Toukokuussa teksti oli kirjoitettuna, mutta hioin sitä vielä tukitiimini kanssa ennen kustantajalle lähettämistä. Kesällä lisättiin muutamia kirjavinkkejä ja kirjoitin epilogin. Syyskuussa Lukupiiri oli jo painossa.

Teksti syntyi helposti ja kirjoittaminen oli erittäin mukavaa! Myös kaikki Lukupiiriin liittyvä muu toiminta oli inspiroivaa, esimerkiksi kun kävin Raili Hulkkosen meikattavana ja Sanjaana Gavalasin kuvattavana. Tai kun lukupiirin voimin kommentointiin eri kansivaihtoehtoja.

Raili Hulkkonen teki taikojaan maaliskuista kirjailijakuvaa varten. Photo: Sanjaana Gavalas.

Olen iloinen, että oivalsin pyytää päästä katsomaan Lukupiirin valmistumista Otavan kirjapainossa Keuruulla. Olen konsulttityöni vuoksi päässyt useisiin kiinnostaviin tuotantolaitoksiin, mutta suorastaan hihkuin, kun näin oman kirjani sivujen yhtyvän leopardikansiin ja putkahtavan liukuhihnalta valmiina kirjana silkkinauha sivujen välissä!

Otavan kirjapainossa 15. syyskuuta 2021. Photo: Martti Ranin.

Seuraava tapahtuma Lukupiirin ympärillä olikin julkkarit, jotka jäivät mieleen onnellisena iltana.

Lue myös: Lukupiiriä juhlistamassa – Kirsi Raninin kirjan julkkareissa kupli ilo

Syksyn mittaan useat kirjabloggaajat ja kirjagrammaajat ovat kirjoittaneet Lukupiiristä. Arviot ovat olleet erittäin lämmittäviä ja olen lukenut kaikki huolella. Olen saanut kertoa Lukupiiristä ja lukupiireilystä Rosebudin, Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan tilaisuuksissa sekä päässyt myös messulavalle Tampereella. Hauskaa on ollut! On ollut myös erittäin kiinnostavaa kuulla tuntemattomien ihmisten kertomuksia omista lukupiireistään.

Lue myös: Lukupiiri-kirjaan liittyvät tapahtumat ja kirja-arviot

Airi Vilhunen haastatteli minua ensimmäisillä Tampereen Kirjafestareilla, jotka järjestettiin joulukuun alussa 2021. Photo: Martti Ranin.

Nyt mietinkin kovasti, miten voin vuonna 2022 edistää Lukupiiri-kirjan menekkiä ja sanomaa. Kirjojen elinikä tuppaa olemaan kovin lyhyt, uutukaiset jyräävät menneen vuoden teokset. Lukupiirihän ei tietenkään ole sisällöltään mitenkään muutamassa kuukaudessa vanhentunut, joten toivottavasti pääsen kertomaan siitä esimerkiksi kirjastoihin ja vielä useisiin kirjakauppoihin. Lukupiireily on loistava harrastus ja toivoisi monen muunkin innostuvan sen pariin!

Kirsikkana lukupiirit

En olisi kyennyt kirjoittamaan Lukupiiri-kirjaa ilman omia kokemuksiani lukupiireistä. Perustamani Kirsin Book Club täytti yksitoista vuotta ja olemme nyt lukeneet 132 kirjaa yhdessä. Luotsaamani Edita Publishingin yrityslukupiirin kanssa ollaan pidetty yhtä kuusi ja puoli vuotta ja yhteisiä kirjoja on jo 39. Olen myös jäsenenä kolmannessa piirissä, jota kutsumme Business-kirjapiiriksi, sillä luemme läheisesti tai etäisesti businekseen liittyviä teoksia ja heidän kanssaan on kokoonnuttu yli kymmenen vuotta.

Tänä vuonna olemme lukupiireissä kyenneet tapaamaan muutamia kertoja myös livenä. Tässä muutamia kuvanostoja vuoden lukupiiritapaamisista:

Tammikuussa Kirsin Book Club keskusteli Anni Kytömäen Margaritasta metsässä. Pakkasta -17 °C. Lue koko juttu.
Toukokuussa kokoonnuimme Airin puutarhaan Kumpulaan. Saimme vieraaksi kääntäjä Jaana Nikulan, joka oli suomentanut lukupiirikirjamme, Alex Schulmanin Eloonjääneet. Lue koko juttu.
Kesäkuussa pääsimme WSOY:n Kulttuurisäätiön kutsumana Eeva Joenpellon kotitaloon Vares-Kantolaan. Aioimme pitää lukupiiriä pihalla, mutta sade toi meidät Eevan ihanalle kuistille. Lue juttu.
Oskari Saari vieraili Business-kirjapiirissämme syyskuussa 2021. Tänään olen elossa herätti melkoisesti tunteita. Photo: Eija Nyman
Editan lukupiirissä oltiin marraskuussa italialaisissa tunnelmissa Taina Latvalan Torinon enkeli -kirjan johdolla. Photo: Anniinasbooks @Instagram
Business-kirjapiirissä luettiin joulukuussa Olli-Pekka Kallasvuon ja Juhana Rossin Puhelin soi öisin. Photo: Juha Kangas. Juha, Sami Suominen ja Mikko Mattinen (takarivissä) kirjoittavat lukemistamme kirjoista osoitteissa businessthinkers.fi ja mikkomattinen.fi
Kirsin Book Clubin 11. vuosijuhla oli Lucian päivänä. Lukupiirikirjana oli Virginie Grimaldin Suloisimmat hetket. Lue juttu.

Vuoden aikana osallistuin kaiken kaikkiaan 25 lukupiiri-iltaan. Tähän kohtaan voisin lainata Lukupiiri-kirjaa:

Kotimatkalle lähden hymy huulillani. Lukupiiri-illat ovat keskenään erilaisia, mutta aina olen illan jälkeen onnellinen lukupiiristä. On oltu yhdessä, on keskusteltu, on naurettu, on oltu samaa mieltä, on oltu eri mieltä, on kyseenalaistettu, on hämmästelty, on päivitelty, on ihasteltu, on opittu, on kuunneltu ja on jaettu.

Lukupiiri, sivu 74

Lue myös: Kirsin Book Clubin kaikki 130+ lukupiirikirjaa

Kirsikkana kirjat

Kirjanpitoni mukaan olen lukenut 62 kirjaa vuonna 2021 eli aivan saman verran kuin vuonna 2020. Niistä 25 oli lukupiirikirjoja, osa luettu podcasteja ja osa muutamia kirjailijahaastatteluja varten eli vain noin puolet lukemistani kirjoista olen ihan itse valinnut.

Olen jo aiemmin todennut, että en pyri lisäämään lukemieni kirjojen määrää, mutta nyt täytyy kyllä todeta, että laadussa voisin skarpata. Toisaalta on mukava aina välillä tarttua dekkariin tai viihdekirjaan, etenkin äänikirjana. Omassa vuosiannoksessani oli monia erittäin hyviä lukukokemuksia, esimerkiksi kotimaisista Vaiti, Väylä, Tämä läpinäkyvä sydän, Rottien pyhimys ja Suruttomat. Huomaan, etten ole lukenut oikein mitään muuta kansainvälistä vaikuttavaa kuin Alex Schulmanin Eloonjääneet. Tässä on selkeä parannuksen aihio!

Luin aiempaa enemmän dekkareita ja niistä voisin nostaa muutaman minulle uuden tekijän, jotka kirjoittavat tarinallisia dekkareita. Sekä Anu Patrakka että Elina Backman vierailivat podcastissamme ja joulunajan vietin Sari Raunion ja Hermo Rautaheimon Vainajat eivät vaikene -dekkarin seurassa.

Tietokirjapuolella aivan ehdoton ykkönen oli Anne Applebaumin Demokratian iltahämärä, jonka luin Herrasmiesten kirjakerhon vierailuani varten. Myös Saku Tuomisen Kaikki on hyvin ja Olli-Pekka Kallasvuon Puhelin soi öisin olivat ajatuksia herättävää luettavaa.

Tein yhden julkisen lupauksen vuodelle 2022 jo aiemmin. Kun haastattelin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Anne-Maija Aaltoa Tampereen kirjafestareilla, lupasin messuyleisön edessä blogata kymmenestä Young Adults-kirjasta. Tämä on iso muutos, sillä en ole aiemmin lukenut nuortenkirjoja oikeastaan ollenkaan, siis omien nuoruusvuosieni jälkeen. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan hetki, kun appiukkoni valitsi lanu-Finlandiaa ja luin kaikki finaalikirjat hänen tuekseen.

Muistan myös ääneen ihmetelleeni bloggarikollegani Kirsin kirjanurkan melkoista tekoa, kun hän luki kaikki vuoden 2018 aikana suomeksi ilmestyneet nuortenkirjat, joita oli 59 kpl ja kirjoitti jokaisesta blogissaan. Vielä enemmän ihmettelen, että hän ei saanut siitä mitään supersuitsutusta tai mitalia tai kustantamot eivät käyttäneet hänen juttujaan laajasti hyväkseen. Jos minä kirjoitan kymmenestä YA-kirjasta, on se vain pieni hippunen, mutta uskon oman ja toivottavasti muutaman blogiamme lukevan maailmankuvan hieman laajenevan.

Anne-Maija Aalto voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian kirjallaan Mistä valo pääsee sisään. Se luetaan Kirsin Book Clubissa yhdessä kevään aikana.

Yhdestä asiasta lukemisessa nautin erityisesti. Se on se, kun joku teos houkuttelee lukemaan jonkun toisen teoksen. Sellaisesta voin vuonna 2021 kiittää Anneli Kannon Rottien pyhimystä, joka johdatti 1500-luvulle. Luin sen jälkeen Johanna Valkaman Katariinanpyörän, ja muutama samaan aikakauteen liittyvä teos odottaa lukupinossa. Ilman Rottien pyhimystä en taatusti olisi vieraillut sekä Hattulan Pyhän Ristin että Lohjan Pyhän Laurin kirkoissa, molemmissa vieläpä opastetuilla kierroksilla. Toivon, että joku vastaava ketju löytyy myös 2022!

Sain Anneli Kannon nimmarin Rottien pyhimys -kirjaani Hattulan kirkon pihalla heinäkuussa 2021.

Teatterissa

Kävin syksyn aikana kymmenessä teatteriesityksessä, vaikka en olekaan niistä kaikista kirjoittanut. Aion kirjoittaa koosteen näkemästäni ja erityisesti niistä esityksistä, jotka jatkavat keväällä. Nyt ovat teatterit taas kiinni ja uutisissa tänään puhutaan rajoitusten jatkamisesta. Jossain vaiheessa ovet kuitenkin avautuvat ja lupaan saada oman koosteeni julkaistuksi ennen sitä.

Voin toki jo nyt suositella kahta näytelmää, jotka ohjelmiston mukaan jatkavat keväällä 2022 ja joista pidin todella paljon: Helsingin Kaupunginteatterin Bolla ja Tampereen Teatterin Kansalliskirjailija.

Olimme Tiina Kiisken katsomassa Kansalliskirjailijaa Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä marraskuussa. Ovella kysyttiin koronapassia ja kaikilla oli maskit.

Tapahtumakirsikat

Kirjallisuustapahtumien osalta vuosi 2021 oli edeltäjäänsä parempi, sillä monet tapahtumat pystyttiin pitämään. Osallistuin pitkän kaavan kautta Turun ja Helsingin kirjamessuihin sekä Tampereen Kirjafestareihin eli olin kaikissa tapahtumissa aivan alusta loppuun asti. Turussa ja Helsingissä kuljin Lukupiiri-kirja kainalossa ja kerroin siitä muun muassa Jenni Haukiolle ja Turun Ylen toimittajalle. Tampereella olin haastattelijana sekä haastateltavana. Olimme toki lukupiirin kanssa myös suosikkimme eli Helsinki Litin katsomossa, kun se järjestettiin Light-versiona marraskuussa.

Messuilta jäi monta hyvää muistoa, mutta suurin kiitos lähtee kaikille niille, jotka Tampereella olivat tulleet kuuntelemaan haastatteluani Lukupiiri-kirjasta, sillä rinnakkaisohjelmassa oli kuuluisia nimiä. Toinen mieleenpainuva hetki oli, kun Tatun ja Patun ”isä” Sami Toivonen loihti livenä kuvan yleisön antamista sanoista. Sanat olivat lukukoira, linssisipsit ja eksoottinen soitin, aikaa 10 minuuttia. Minä olin haastattelijana aivan mykkänä, sillä Samin piirtämistä oli maagista katsoa!

Sami Toivonen piirsi livenä fläppitaululle Tampereen Kirjafestareilla.

Vuoteen mahtui muitakin kirjallisia kokoontumisia. Olin esimerkiksi Tuoksutarinoita-, Naiset kuin muuttolinnut -, Katse-, Viikingeistä Victoriaan ja Ilmatilaa-teosten julkkareissa sekä Anja Snellmanin 40-vuotistaiteilijajuhlissa.

Lukupiiri-kirjan myötä olin myös Otavan tietokirjailijoiden illassa, missä tutustuin moneen uuteen kirjailijaan, joiden kirjat menivät heti lukulistalleni!

Otavalla tutustuin mm. Samuel Jyrinkiin (Paratiisi vai helvetti, Otava 2021) ja Outi Mäkiseen (Karu planeetta, Otava 2021)

Järjestin myös yhden kulttuuritapahtuman. Ehkä tapahtuma on liian pompöösi sana, sillä kyseessä oli Finlandia-palkintojen kisastudio meidän olohuoneessamme, jonne kutsuin tuttuja kirjabloggaajia. Tilaisuutta edelsi kisaveikkaus ensin kaikkien sarjojen ehdokkaista, sitten eri voittajista. Kisastudiossa katsoimme palkintojenjakoa tv:stä, keskustelimme ehdokaskirjoista ja myös kaikesta kirjahumuun ja ulkokirjallisiin asioihin liittyvästä. Erinomainen ilta, josta saattaa tulla perinne ellei Kirjasäätiö kutsu meitä kaikkia viralliseen palkintojenjakoon ensi vuonna.

Kuvassa kirsinbookclubilaisia ja kirjabloggareita. Kuvassa vielä mukana rakas Tiffany-koirani, joka nukkui pois 4.1.2022.

Seuraa myös muiden kisastudiolaisten blogeja:

Kulttuurimatkat

Vuonna 2021 en matkustanut lomamielessä ulkomaille. Sitä ei olekaan tainnut tapahtua sitten lapsuusvuosien. No, kävin kyllä kahdesti Tallinnassa tervehtimässä tytärtäni, joka aloitti opinnot Tallinnan yliopistossa, mutta sielläkin kulttuurianti jäi kaupungilla kuljeskeluksi.

Museokorttikaan ei vinkunut normaaliin tahtiin. Kirsin Book Clubin kanssa teimme yhdessä retken Salon taidehalliin ja Söderlångvikin taidekartanoon. Se olikin hieno päivä, jota voi suositella kaikille kesämatkailuun.

Toinen kesäretki piti sisällään Keith Haringin ja Banksyn katutaidetta. Banksyn kävin Mäntässä katsomassa kahdesti. Tässä pohdin, että varmaan olisi aika ryhdistäytyä museovierailujen saralla.

2022

Vuodelle 2022 ei taida uskaltaa ennustaa mitään. Jotenkin luulisi, että omikronin ja kolmansien rokotusten myötä tämä olisi tässä, mutta vielä ei olla omegassa ja vuoden 2022 kalenteria täytetään tiedossa olevien tapahtumien osalta kysymysmerkkien kera. Tammikuun lukupiirimmekin pidetään etänä, toivottavasti se jää ainoaksi etälukupiiriksi pitkään aikaan!

Yksi tapahtuma, joka toteutui vuonna 2021 virtuaalisesti, oli Dekkarifestivaali. Sain haastatella siihen liittyen etänä Viveca Steniä hänen teoksestaan Lumen uhrit. Festivaalien bäkkärillä tutustuin useaan, minulle uuteen Suomen eturivin dekkaristiin, joiden teokset on kyllä luettava. Ja Dekkarifestivaalin päivämäärä minulla on ilman kysymysmerkkiä kalenterissa!

Toivotan kaikille upeaa vuotta 2022!

Skål vuodelle 2022 – mahtukoon siihen monia kirjoihin, lukupiireihin ja kirja- ja muihin kulttuuritapahtumiin liittyviä elämyksiä!

Lue myös aiempia vuosikatsauksia

Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Kirsi Ranin
  2. Anki
    • Kirsi Ranin
  3. Helena Kittilä
    • Kirsi Ranin

Kommentoi