Meri Valkama: Sinun, Margot & Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota – terveisiä DDR:stä!

Berliinin muuri lännen puolelta. Kirsi kertoo podcastissa myös omasta kesästään 1983, jolloin hän kävi Länsi- ja Itä-Berliinissä sekä vietti kuukauden itäsaksalaisten ja neuvostoliittolaisten kanssa opiskelijavaihdossa ”työleirillä”. Kuva: Kirsin kotialbumi

Deutsche Demokratische Republik, DDR, syntyi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949. Alueellisesti se käsitti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen Saksassa, jonka keskelle jäi voittajavaltioiden kesken jaettu Berliini. DDR rakensi muurin Itä- ja Länsi-Berliinin välille vuonna 1961 estääkseen itäsaksalaisten joukkopaon länteen. Muuri murtui marraskuussa 1989 ja Saksat yhdistyivät virallisesti 3.10.1990.

Matkasimme (= Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin) podcastissamme DDR:ään eli Itä-Saksaan kahden vuonna 2021 ilmestyneen kirjan myötä: huikeasti ylistetyn Meri Valkaman Sinun, Margot -kaunokirjan ja Sakari Silvolan kiinnostavan tietokirjan Nukkumatin kylmä sota.

Jaksossa keskustelemme molemmista kirjoista sekä omista kokemuksistamme kylmän sodan ajan DDR:stä. Kirsi esimerkiksi pyytää anteeksi erästä törkeää tekoaan, johon hän provosoitui Freie Deutsche Jugend -järjestöläisen jatkuvan propagandatuputuksen jälkeen. Airi puolestaan kertoo, kuinka hän löysi yllättäviä taitoja Itä-Saksan rajapoliisin tarkastuksessa. Jakson voi kuunnella alta tai SoundCloudissa, Apple Podcasteissa tai Spotifyssa.

Sinun, Margot

Meri Valkaman Sinun, Margot sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja todellakin ansiosta! Sinun, Margot on hieno kaunokirja, juuri sellainen jota ei malta jättää käsistään ja josta haluaa luettuaan puhua toisten kanssa – aivan täydellinen lukupiirikirja siis!

Sinun, Margot -kirjan tarina käynnistyy, kun Markus-isän jäämistöstä löytyy vuonna 2011 nippu rakkauskirjeitä allekirjoituksella ”Sinun, Margot”. Tytär Vilja on ihmeissään, kuka on Margot? Onko isä elänyt kaksoiselämää vai mistä on kyse? Viljan Rosa-äiti ei halua puhua, eikä ylipäätänsä muistella perheen yhteisiä vuosia 1980-luvun Berliinissä. Markus on ollut suomalaisen lehden kirjeenvaihtajana, Rosa pienten lasten, Viljan ja isoveli Matiaksen, kanssa kotona berliiniläisessä kerrostalossa.

Viljan omat muistot lapsuudestaan ovat hataria. Hän haluaa selvittää Margotin arvoituksen, ja niin halusimme mekin lukijoina! Vilja matkustaa Berliiniin ja menneisyyttä pengotaan kuin trillerissä ikään. Sinun, Margotissa on yhteiskunnallinen taso, joka virtaa tarinan alla. Siinä DDR:n arjen hyvät puolet nousevat esiin, huonoista puhutaan vähemmän.

Meri Valkama Helsingin kirjamessuilla 2021. Kädessään hänelle on sillä hetkellä ainoa Sinun, Margot -kirjan kappale, sillä painos oli hetken loppu valtaisan suosion vuoksi. Mutta messuillekin kirjaa saatiin pian lisää.

Kirjan rakenne on erinomainen. Tarinaa kerrotaan Rosan ja Markuksen kannalta 1980-luvulla ja Viljan äänellä kirjan nykyajassa 2011. Margot puhuu kirjeiden kautta, joista esitellään tuorein ensin. Luvut ovat napakoita ja jäävät niin kiinnostaviin koukkuihin, että kirjaa on vaikea laskea käsistään.

Teksti on soljuvaa ja maalaa havainnollisella tavalla eri ympäristöjä. Lukijana haistaa roskakuilun ja lukuisat tupakat, näkee silmissään perunakeiton, lasten piirrustukset ja veljen räkäisen naaman. Melkeinpä myös tuntee kirjan eri rakastavaisten parien kosketukset ja aistii muutoinkin eri kohtaamisten tunnelmat.

Meri Valkama kirjoitti Sinun, Margotia lähes kymmenen vuotta. Sen kaiken hiomisen kyllä näkee lopputuloksesta. Kirjan tapahtumapaikkana DDR on tärkeä, ja sen kuvaus lähetti meidät omille muistojemme poluille. Yhtä tärkeitä teemoja Sinun, Margotissa ovat ihmissuhteet, muisti ja eheytyminen. Kirjassa tuodaan myös selkeästi esille, että ihan kaikki eivät olleetkaan onnellisia siitä, millä tavalla Saksojen yhdistyminen toteutettiin. Lisää siitäkin podcastissamme.

  • Meri Valkama: Sinun, Margot
  • WSOY, 2021
  • Kansi: Martti Ruokonen
  • 556 sivua / 15 h 37 min
  • Äänikirjan lukija: Krista Kosonen

Rating: 4.5 out of 5.

Nukkumatin kylmä sota

Tämä Unser Sandmännchen eli Nukkumatti ystävineen seisoo Berliinin suositun DDR-museon vitriinissä. Ostalgiasta eli nostalgisista tunteista entistä Itä-Saksaa kohtaan kertoivat pienehköön museoon pääsyä odottavien jonot. Kuva: Airin kotialbumi

Nukkumatti, nukkumatti lasten
illoin kulkee, heittää unihiekkaa.”

Ylen Pikkukakkosesta tutun Nukkumatin tuntevat monen vuosikymmenen suomalaislapset. Nukkumatti oli alkuperäiseltä nimeltään Unser Sandmännchen, DDR:ssä vuonna 1959 syntynyt nukkeanimaatio, joka levisi moneen maahan. Pikkukakkosessa sitä esitettiin 30 vuotta, 1973 – 2002.

Ylen tiedetoimittaja Sakari Silvola tutki Berliinissä stipendiaattina tv:n Nukkumattia ”sosialismin lähettiläänä ja DDR:n ideologisena instrumenttina kylmässä sodassa”. Aihepiiristä syntyi kolmiosainen radiosarja ja sitten myös kirja.

Nukkumatin kylmä sota on erittäin kiinnostava tutkimusmatka yhteen DDR:n tunnetuimmista käyntikorteista ja sanansaattajista, jollaisiksi Silvola animaation nimeää. Se on samalla kertomus jakaantuneesta Saksasta ja siitä, millaisena DDR ja sosialistinen maailma nukkeanimaatiossa näyttäytyi ja millaisin edellytyksen sarjaa toteutettiin. Kirjaa voi suositella myös kaikille tekniikasta ja erilaisista vempaimista kiinnostuneille. Silvola on haastatellut Unser Sandmännchenin tekijöitä ja mm. Nukkumatin lukemattomista kulkuvälineistä (yhteensä n. 200 erilaista) vastanneen Harald Serowskin leskeä, Marianne Serowskia, joka itsekin oli yksi yksi Nukkumatin animaattoreista.

Saksan yhdistymisen, Wenden, jälkeen Unser Sandmännchen koki monen itäsaksalaisen kohtalon. Tuotanto keskeytyi, ja vaikka se jatkuikin myöhemmin, resurssit olivat paljon pienemmät ja lopputulos vaatimattomampi.

  • Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota
  • SKS 2021
  • 228 sivua / 6 h 13 min
  • Äänikirjan lukee Sakari Silvola

Rating: 4 out of 5.
  • Vinkki Nukkumation kylmä sota -kirjasta tuli Kirsin Book Clubin joulukalenterin Tietäjä-Peksulta, lämmin kiitos!
  • Ylen ohjelmistossa ja Areenassa on juuri nyt Deutschland 89 -sarja, joka on jatkoa Deutschland 83 – ja Deutschland 86 -sarjoille. Uusimmassa tuotantokaudessa ollaan aivan samoissa muurinmurtumishetkissä kuin Margotissakin.

Podcastissa mainitsemme myös Kati Koivikon kirjan Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä (Avain 2019), jossa lukuisat entiset itäsaksalaiset kertovat elämästään Saksojen yhdistymisen jälkeen. Mitä hyvää ja mitä huonoa yhdistyminen toi itäsaksalaisille? Paljon kiinnostavia kertomuksia ja havainnollisia faktoja. Sopii loistavasti DDR-pakettiin!

Kommentit
  1. Leena Hovi
  2. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Amma
    • Avatar photo Kirsi Ranin

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *