Meri Valkama: Sinun, Margot & Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota – terveisiä DDR:stä!
Deutsche Demokratische Republik, DDR, syntyi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949. Alueellisesti se käsitti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen Saksassa, jonka keskelle jäi voittajavaltioiden kesken jaettu Berliini. DDR rakensi muurin Itä- ja Länsi-Berliinin välille vuonna 1961 estääkseen itäsaksalaisten joukkopaon länteen. Muuri murtui marraskuussa 1989 ja Saksat yhdistyivät virallisesti 3.10.1990.
Matkasimme (= Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin) podcastissamme DDR:ään eli Itä-Saksaan kahden vuonna 2021 ilmestyneen kirjan myötä: huikeasti ylistetyn Meri Valkaman Sinun, Margot -kaunokirjan ja Sakari Silvolan kiinnostavan tietokirjan Nukkumatin kylmä sota.
Jaksossa keskustelemme molemmista kirjoista sekä omista kokemuksistamme kylmän sodan ajan DDR:stä. Kirsi esimerkiksi pyytää anteeksi erästä törkeää tekoaan, johon hän provosoitui Freie Deutsche Jugend -järjestöläisen jatkuvan propagandatuputuksen jälkeen. Airi puolestaan kertoo, kuinka hän löysi yllättäviä taitoja Itä-Saksan rajapoliisin tarkastuksessa. Jakson voi kuunnella alta tai SoundCloudissa, Apple Podcasteissa tai Spotifyssa.
Sinun, Margot
Meri Valkaman Sinun, Margot sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja todellakin ansiosta! Sinun, Margot on hieno kaunokirja, juuri sellainen jota ei malta jättää käsistään ja josta haluaa luettuaan puhua toisten kanssa – aivan täydellinen lukupiirikirja siis!
Sinun, Margot -kirjan tarina käynnistyy, kun Markus-isän jäämistöstä löytyy vuonna 2011 nippu rakkauskirjeitä allekirjoituksella ”Sinun, Margot”. Tytär Vilja on ihmeissään, kuka on Margot? Onko isä elänyt kaksoiselämää vai mistä on kyse? Viljan Rosa-äiti ei halua puhua, eikä ylipäätänsä muistella perheen yhteisiä vuosia 1980-luvun Berliinissä. Markus on ollut suomalaisen lehden kirjeenvaihtajana, Rosa pienten lasten, Viljan ja isoveli Matiaksen, kanssa kotona berliiniläisessä kerrostalossa.
Viljan omat muistot lapsuudestaan ovat hataria. Hän haluaa selvittää Margotin arvoituksen, ja niin halusimme mekin lukijoina! Vilja matkustaa Berliiniin ja menneisyyttä pengotaan kuin trillerissä ikään. Sinun, Margotissa on yhteiskunnallinen taso, joka virtaa tarinan alla. Siinä DDR:n arjen hyvät puolet nousevat esiin, huonoista puhutaan vähemmän.
Kirjan rakenne on erinomainen. Tarinaa kerrotaan Rosan ja Markuksen kannalta 1980-luvulla ja Viljan äänellä kirjan nykyajassa 2011. Margot puhuu kirjeiden kautta, joista esitellään tuorein ensin. Luvut ovat napakoita ja jäävät niin kiinnostaviin koukkuihin, että kirjaa on vaikea laskea käsistään.
Teksti on soljuvaa ja maalaa havainnollisella tavalla eri ympäristöjä. Lukijana haistaa roskakuilun ja lukuisat tupakat, näkee silmissään perunakeiton, lasten piirrustukset ja veljen räkäisen naaman. Melkeinpä myös tuntee kirjan eri rakastavaisten parien kosketukset ja aistii muutoinkin eri kohtaamisten tunnelmat.
Meri Valkama kirjoitti Sinun, Margotia lähes kymmenen vuotta. Sen kaiken hiomisen kyllä näkee lopputuloksesta. Kirjan tapahtumapaikkana DDR on tärkeä, ja sen kuvaus lähetti meidät omille muistojemme poluille. Yhtä tärkeitä teemoja Sinun, Margotissa ovat ihmissuhteet, muisti ja eheytyminen. Kirjassa tuodaan myös selkeästi esille, että ihan kaikki eivät olleetkaan onnellisia siitä, millä tavalla Saksojen yhdistyminen toteutettiin. Lisää siitäkin podcastissamme.
- Meri Valkama: Sinun, Margot
- WSOY, 2021
- Kansi: Martti Ruokonen
- 556 sivua / 15 h 37 min
- Äänikirjan lukija: Krista Kosonen
Nukkumatin kylmä sota
Nukkumatti, nukkumatti lasten
illoin kulkee, heittää unihiekkaa.”
Ylen Pikkukakkosesta tutun Nukkumatin tuntevat monen vuosikymmenen suomalaislapset. Nukkumatti oli alkuperäiseltä nimeltään Unser Sandmännchen, DDR:ssä vuonna 1959 syntynyt nukkeanimaatio, joka levisi moneen maahan. Pikkukakkosessa sitä esitettiin 30 vuotta, 1973 – 2002.
Ylen tiedetoimittaja Sakari Silvola tutki Berliinissä stipendiaattina tv:n Nukkumattia ”sosialismin lähettiläänä ja DDR:n ideologisena instrumenttina kylmässä sodassa”. Aihepiiristä syntyi kolmiosainen radiosarja ja sitten myös kirja.
Nukkumatin kylmä sota on erittäin kiinnostava tutkimusmatka yhteen DDR:n tunnetuimmista käyntikorteista ja sanansaattajista, jollaisiksi Silvola animaation nimeää. Se on samalla kertomus jakaantuneesta Saksasta ja siitä, millaisena DDR ja sosialistinen maailma nukkeanimaatiossa näyttäytyi ja millaisin edellytyksen sarjaa toteutettiin. Kirjaa voi suositella myös kaikille tekniikasta ja erilaisista vempaimista kiinnostuneille. Silvola on haastatellut Unser Sandmännchenin tekijöitä ja mm. Nukkumatin lukemattomista kulkuvälineistä (yhteensä n. 200 erilaista) vastanneen Harald Serowskin leskeä, Marianne Serowskia, joka itsekin oli yksi yksi Nukkumatin animaattoreista.
Saksan yhdistymisen, Wenden, jälkeen Unser Sandmännchen koki monen itäsaksalaisen kohtalon. Tuotanto keskeytyi, ja vaikka se jatkuikin myöhemmin, resurssit olivat paljon pienemmät ja lopputulos vaatimattomampi.
- Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota
- SKS 2021
- 228 sivua / 6 h 13 min
- Äänikirjan lukee Sakari Silvola
- Vinkki Nukkumation kylmä sota -kirjasta tuli Kirsin Book Clubin joulukalenterin Tietäjä-Peksulta, lämmin kiitos!
- Radiosarjan Nukkumatin kylmä sota voit kuunnella Yle Areenasta tästä linkistä: Nukkumatin kylmä sota. DDR:n sosialismin sanansaattaja
- DDR-museosta ja Berliinistä voit lukea tästä Airin blogijutusta: Berliinin taivaan alla hengittämässä historiaa
- Saksat ovat mukana myös Antti Vihisen Punaisessa prinsessassa, lue Minna juttu.
- Ylen ohjelmistossa ja Areenassa on juuri nyt Deutschland 89 -sarja, joka on jatkoa Deutschland 83 – ja Deutschland 86 -sarjoille. Uusimmassa tuotantokaudessa ollaan aivan samoissa muurinmurtumishetkissä kuin Margotissakin.
Podcastissa mainitsemme myös Kati Koivikon kirjan Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä (Avain 2019), jossa lukuisat entiset itäsaksalaiset kertovat elämästään Saksojen yhdistymisen jälkeen. Mitä hyvää ja mitä huonoa yhdistyminen toi itäsaksalaisille? Paljon kiinnostavia kertomuksia ja havainnollisia faktoja. Sopii loistavasti DDR-pakettiin!
Hei! Hyvä kun kommentoit Sinun, Margot – kirjaa, kun se on juuri minulla menossa. Alkuun vähän vaikea hahmottaa, eli selityksesi auttoi heti pääsemään juonen päästä kiinni paremmin. Aihe ei ole ehkä juuri nyt minulle hirveän ajankohtainen tai kovin kiehtova, mutta kerronta on niin sujuvaa, että on vaan pakko jatkaa.
Kuuntelin Valkaman kirjan viime vuoden lopulla ja rakastuin siihen minäkin ???? Krista Kosonen on aivan täydellinen valinta sen lukijaksi!
Muutkin mainitsemasi kirjat kiinnostavat, Nukkumattikin on muisto omasta lapsuudesta. Siitä voisikin ottaa kopin HelMet-lukuhaasteen kohtaan jossa pitää lukea jotain omaan lapsuuteen liittyvää. Tuo Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä taas menisi hyvin haastekohtaan Punainen kansi ????
Minä en ole haasteeseen tarttunut, vaikka se mielestäni oikein kiva juttu onkin. Parina vuonna yritin sovittaa lukemaani haasteisiin, mutta aina jäi aukkoja, joten ajattelin jatkaa tarttumalla niihin kirjoihin, jotka minua sillä hetkellä kiinnostavat ilman haastettakin.
DDR-matkani on jatkunut. Äitini ojensi sukulaisnaisen kirjeitä DDR:stä ja tänään käsittelemme Margotia vetämässäni yrityslukupiirissä. Siitä kirjasta voi todellakin ammentaa!
Voih, Nukkumatti. Se on onkin itselläni oikeastaan tärkein kokemukseni Itä-Saksasta. Olin sen verran pieni, kun Berliinin muuri murtui, ettei minulla ole siitä oikein mitään mielikuvaa. Siksi en ole tullut Margotiinkaan tarttuneeksi, vaikka sitä on kovin kehuttu. Nukkumattia kohtaan sen sijaan tunnen nostalgiaa, joten äkkiseltään tietokirja houkuttelee näistä enemmän.
Kyllä Margotiin kannattaa tarttua, se on ennen kaikkea ihmissuhdetarina, vaikka meidät, joilla on DDR-muistoja, se lähettääkin ostalgia-matkalle.
Nukkumatti-kirja on erittäin kiinnostava ja antaa napakan historiakuvauksen konkreettisten esimerkkien muodossa. Lukiessa ei synny silmiin unihiekkaa!