Kolme upeaa kirjaa vietnamilaiskohtaloista – kirjailijoina Kim Thuy, Quynh Tran ja Ocean Vuong

Chúc mừng năm mới eli hyvää uutta vuotta vietnamiksi!

Keskiyöllä 1.2.2022 härän vuosi muuttuu tiikerin vuodeksi ja kaikki vanhat asiat saatetaan unhoon, elo aloitetaan uudella otteella. Se, kenet tapaat ensimmäisenä keskiyön jälkeen antaa osviittaa onnestasi uudelle vuodelle, ja kaikki muutkin taikauskot jylläävät. Vietnamissa juhlaa kutsutaan nimellä Tet.

Minä olen asunut vuosina 1998 – 2001 Ho Chi Minh Cityssä ja kerron podcastimme Vietnam-jaksossa enemmän Tetin vietosta ja muutoinkin elämästämme Vietnamissa.

Vietnam-jakson pääosassa on kuitenkin kolme upeaa kirjaa, joissa kaikissa esitellään vietnamilaiskohtaloita. Keskustelemme Airi Vilhusen kanssa seuraavista vuonna 2021 ilmestyneistä kirjoista:

1 Kim Thúyn Em – Rakasta on Vietnamin historian järkyttävistä vaiheista kertova tarina, jonka keskiössä ovat pienet tytöt ja pojat, heistä viimeisimmät amerikkalaissotilaiden lapsia. Henkilöiden näennäisen erillisistä, mutta toisiinsa kietoutuvista kohtaloista kutoutuu kertomus, joka alkaa ranskalaishallinnon ajasta, etenee Vietnamin sodan kauhujen jälkeen rauhaan vuonna 1975, ja jatkuu siitä nykypäivään saakka.

2 Quỳnh Tranin Varjo ja viileys (Skugga och svalka) vie lukijan tuokiokuvien kautta Pietarsaareen. Vietnamilaistaustainen kertoja, alakouluikäinen poika, elää yksinhuoltajaäitinsä ja isoveljensä kanssa arkea, johon kuuluu äidin työ pesulassa, veljen teini-ikäisyyden ilmentymät ja kertojan alituinen ympäristön tarkkailu.

3 Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme on Yhdysvaltoihin muuttaneen vietnamilaisperheen nuoren pojan kasvutarina. Pikkukoiraksi kutsuttu kertoja kirjoittaa kirjettä äidilleen, joka ei osaa lukea. Pikkukoiran ydinperheeseen kuuluvat kynsihoitolassa työskentelevä äiti ja kovia kokenut isoäiti, joiden menneisyys avataan kertojan oman tarinan kanssa lomittain.

Klikkaa kuuntelemaan Vietnam-jaksomme alla olevasta kuvasta tai suoraan Kirsin Book Clubin nimellä SoundCloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta. Kiva, jos klikkaat meidät myös seurantaan!

Kim Thúy: Em – Rakasta

Kirjoittanut Airi

Em tarkoittaa vietnamin kielessä pikkusiskoa tai pikkuveljeä tai ylipäätään rakasta perheenjäsentä. Se ääntyy kuten ranskan kielen aime, rakasta. Kim Thúyn Em onkin saanut suomennoksessa alaotsikon Rakasta. Ja juuri siitä Emissä on kysymys, äidinrakkaudesta, vaikkei lapsi olisikaan itse synnytetty, veljen rakkaudesta vaikkei vauva oma sisar olisikaan, siirtomaaisännän ja työläistytön rakkaudesta, amerikkalaissotilaan ja baaritytön rakkaudesta.

Pisimpään Emissä seurataan siirtomaaisännän tyttäreksi syntyneen Tâmin vaiheita. Orpoutuneesta tytöstä huolehtii rakastava lastenhoitaja, mutta hänetkin Tâm menettää amerikkalaissotilaiden tuhotessa maan tasalle My Lain vietnamilaiskylän ja tappaessa kaikki sen asukkaat. Vain Tâm säilyy hengissä. Monen muun vietnamilaisnaisen tapaan hänestä tulee sotilaiden viihdyttäjä ja sodan päätyttyä pakolainen.

Kim Thúyn kieli on kaunista (kiitos myös suomentaja Marja Luoman) ja tapa kertoa yhtä aikaa suora ja äärimmäisen inhimillinen. Jokaisesta henkilöstään hän löytää ihmisen. Kirjan tarina ja kirjailijan esittämät faktat käyvät läpi Vietnamin sodan, eli vietnamilaisille Amerikan sodan kauhut: verilöylyt, kymmenien miljoonien litrojen kasvismyrkkyjen tuhot, miljoonat kuolleet sotilaat ja siviilit ja rauhan solmimisen jälkeiset pakolaisvirrat. Thúyn tarina ei syytä vaan näyttää. Samalla se osoittaa ulospääsyn vihasta ja katkeruudesta: rakkauden.

• Kim Thúy: Em – rakasta
• Gummerus, 2021
• Alkuperäisteos Em, 2021
• Ranskasta suomentanut Marja Luoma
• 123 sivua, ei äänikirjaa

Quyen Tran: Varjo ja viileys

Kirjoittanut Airi

Quyen Tranin Varjo ja viileys etenee fragmentteina, eikä aina kronologisesti. Osia voisi kuvata lyhyen novellin kaltaisiksi tai pysäytyskuviksi yhden osatarinan otsikon mukaan. Kirjailija onkin haastattelussa todennut, että kirjassa ei niinkään ole kysymys tapahtumista kuin sävystä ja äänestä (”inte så mycket om handling utan ton och röst”).

Äiti Má (vietnamiksi tarkoittaa mm. äitiä), isoveli Hieu ja nimetön pikkuveli muodostavat tiiviin perheen. Isä on poissa, hänestä ja aikaisemmasta elämästä Vietnamissa on vain ohimenevä lyhyt viittaus. Isoveli Hieu kokeilee rajojaan ja saa kerta toisensa perään äidin läksytyksen. Pikkuveli on tunnollinen suoriutuja ja seuraa läheltä, ikään kuin äänettömänä veljeään ja tämän vaihtuvia tyttöystäviä. Yhtä äänettömästi hän seuraa äitiä viikonloppuja kestäviin peli-iltoihin. Äidin erityinen kiinnostus kohdistuu näihin ja muihin tapoihin hankkia perheelle rahaa.

Viittaukset Vietnamin ja Suomen eroihin ovat pieniä mutta merkityksellisiä. Suomalaiset haluavat saada koteihin isot ikkunat ja paljon valoa, vietnamilaistalojen leveät katot takaavat sisätiloihin varjoisuuden. Isoveljen käynneistä psykologin vastaanotolla äiti Má puuskahtaa valkolaisten luulevan, että kaikesta voi puhua. (Quyen Tran työskentelee itse psykologina.)

Jonkinlaisen lukuohjeen Varjoon ja viileyteen sain kirjan viittauksista aasialaisiin elokuviin, erityisesti hongkongilaisen Wong Kar-Wain elokuvaan In the Mood for Love. Sekin rakentuu vahvatunnelmaisista, ikään kuin erillisistä kohtauksista. Samaa ohimenevää keveyttä ja samalla raskautta on molemmissa.  

Quynh Tran on voittanut tällä esikoiskirjallaan Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon. Ruotsissa Skugga och svalka on nimetty sekä Ruotsin kirjailijaliiton Katapultprisetin että Borås Tidningenin esikoiskirjapalkinnon ehdokkaaksi. Suomessa odotamme, miten kirja menestyy Runeberg-palkintoja jaettaessa.

• Quynh Tran: Varjo ja viileys
• Teos, 2021
• Alkuperäisteos Skugga och svalka, Förlaget 2021
• Ruotsista suomentanut Outi Menna
• 240 sivua
• Äänikirja suomeksi: 6 h 21 min, lukija Teemu Mäkinen
• Äänikirja suomenruotsiksi: 6 h 28 min, lukija Mattias Björkas

Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme

Kirjoittanut Kirsi

Ocean Vuongin Lyhyt maallinen loistomme on huipputeos ihan millä mittarilla tahansa. Se kertoo koskettavalla tavalla vietnamilaisen maahanmuuttajaperheen elämässä Hartfordissa, Conneticutissa. Yhtälailla se kertoo amerikkalaisesta yhteiskunnasta kuin siitä, kuinka traumaattiset kokemukset eivät jätä rauhaan vuosienkaan jälkeen. Isoäidin ja äidin neuvo kertojalle, pienelle pojalle, onkin, että tämän tulisi tehdä itsensä mahdollisimman näkymättömäksi suojellakseen itseään, onhan vietnamilaisuus jo ulkonäöstä paistava rasite amerikkalaisessa pikkukaupungissa.

Kirjassa pikkukoira on aikuistunut ja kirjoittaa nyt kirjettä äidilleen, joka ei sitä lukutaidottomana pysty lukemaan. Koko kirjan pituisessa kirjeessä käydään läpi mennyttä, muun muassa isoäiti Lanin koettelemuksia Vietnamin sodan aikana, joita hän on kertonut tarinoiden muodossa tyttärenpojalleen. Äiti raataa kynsisalongissa saadakseen elantoa Lanille ja pikkukoiralle, miehiä perhekuvassa ei enää ole.

Pikkukoiraa kiusataan koulussa ja lyödään kotona. Teini-iässä löytyy rakkaus, amerikkalainen maalaispoika Trevor. Ocean Vuong kuvaa kahden pojan suhdetta runollisesti ja raa’asti. Kuinka suhde nostaa pikkukoiran näkyväksi, mutta osoittautuu Trevorille vaikeaksi hyväksyä. Haastettelussa Ocean Vuong on kertonut, että se johtuu siitä, että homous on niin kaukana arvostetusta amerikkalaisen miehen mallista. Kuvaan astuvat myös huumeet, joihin moni Hartfordin köyhä pakenee.

Minä rakastuin Lyhyt maallinen loistomme -kirjaan. Se antoi lisää ymmärrystä Vietnamiin kirjan naisten tarinoiden kautta. Se puhutteli yleismaailmallisella tasolla, kuinka naiset korjaavat sodan jälkiä ja miten se vaikuttaa lapsiin vielä seuraavissa sukupolvissakin. Se oli upea nuoren miehen kasvukertomus, jonka päähenkilö on oikeassa elämässä puhjennut loistoon kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti.

Lyhyt maallinen loistomme on syvän inhimillinen kirja, jota suosittelen kaikille, jotka haluavat avartua, ymmärtää elämää ja nauttia upeasta kielestä. Ehdottomasti viisi tähteä, myös äänikirjaversiolle, jonka lukee Valtteri Turunen.

• Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme
• S & S, 2021
• Alkuperäisteos: On Earth We’re Briefly Gorgeous
• Englannista suomentanut Tero Valkonen
• 268 sivua, 6 h 41 min
• Äänikirjan lukija: Valtteri Turunen

Kuvia Ho Chi Minh Citystä Tetin aikaan

Kuten podcastissa kerron, Tetinä tilat koristellaan keltaisella Mai-puulla. Onnekkainta on, jos keltaiset kukat puhkeavat nupuista kukkaan juuri uudenvuodenyönä. Kuvien naisilla on päällään Ao Dai -asut, joihin kuuluvat pitkät housut ja tiukka pitkä paita, jonka halkiot yltävät vyötärölle asti.

Kuvat ovat Kirsin Book Clubin Eija Tynkkysen kotialbumista. Eija on asunut vuosia eri puolella Aasiaa, myös Vietnamissa.

Lue myös muut juttumme, jotka liittyvät Vietnamiin:

• Kim Thuy: Ru
• Podcast Kim Thuyn kanssa – Meeting with Kim Thuy
• Marguerite Duras: Rakastaja