Aino ja Alvar Aalto – katsaus arkkitehtipariskunnan elämään Heikki Aalto-Alasen ja Jari Järvelän kirjojen johdatuksella
Kaikki suomalaiset ovat kuulleet maailmankuulusta arkkitehti Alvar Aallosta, mutta vain murto-osa on selvillä Ainon, Alvarin ensimmäisen vaimon osuudesta kuuluisien rakennusten, huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelussa.
Lukupiirimme päätti tutustua Aallon pariskuntaan kahden vuonna 2021 ilmestyneen kirjan johdattamina. Lukupiiri-iltamme jälkeen Airi ja minä (Kirsi) vierailimme Aaltojen kotimuseossa Helsingin Munkkiniemessä ja keskustelimme kirjoista ja Aalto-suhteestamme podcast-jaksossa (linkki myös tämän jutun lopussa).
Lukupiiri melkein Aallon suunnittelemassa rakennuksessa
Varmasti tunnetuin Helsingissä oleva, Aallon suunnittelema rakennus on Finlandia-talo. Alkuperäinen suunnitelmamme oli kokoontua Finlandia-talon Caféssa, mutta koska Finlandia-talo on remontissa seuraavat pari vuotta, korvaava paikka löytyi aivan talon tuntumasta, Töölönlahden rannalle nousseesta Pikku-Finlandiasta.
Pääsimme testaamaan uudet tilat Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolosen kutsumana. Tutustuimme vaikuttaviin tapahtumatilaratkaisuihin, halailimme tilaa hallitsevia aitoja männynrunkoja ja nautimme herkulliset iltatarjoilut Havu-kabinetissa. Pikku-Finlandia on Aalto yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden suunnittelema.
Lukupiirissä ja podcastissa käsitellyt kirjat
Olimme sopineet, että jokainen saa valita mieleisensä Aalto-kirjan. Osa oli lukenut Heikki Aalto-Alasen Rakastan sinussa ihmistä (Otava, 2021), osa Jari Järvelän Aino A. -romaanin (Tammi, 2021) ja muutama molemmat teokset. Myös pari muuta Aalto-kirjaa oli löytynyt hyllyistä.
Heikki Aalto-Alanen on Aino ja Alvar Aallon tyttärenpoika. Kun Alvarin toinen vaimo Elissa Aalto oli kuollut, Heikki ja jänen äitinsä olivat tyhjentäneet Munkkiniemen kotia ja löytäneet vanhan matkalaukun täynnä Ainon ja Alvarin kirjeenvaihtoa. Laukussa oli ollut myös piirrustuksia, esimerkiksi Alvarin piirtämä kasvokuva Ainon viimeisistä hetkistä vuonna 1949.
Heikki Aalto-Alanen on kirjoittanut isovanhempiensa avioliittotarinan näiden kirjeiden pohjalta. Tarina etenee kronologisesti ja kirjeissä mainitut asiat kytketään pariskunnan elämäntilanteisiin. Kirjeitä on kirjoitettu, kun toinen on ollut matkoilla Euroopassa tai Yhdysvalloissa, toinen kotona ressujen eli perheen lasten Johannan (Heikin äiti) tai Hamilkarin kanssa. Lapsia kutsuttiin vuosien varrella monilla hellittelynimillä.
Alvar kirjoittaa ”pikku, pikku Ainolle”, mutta muutoin kirjeissä on hyvin tasa-arvoinen ja rakastava sävy puolin ja toisin. Alvar puhuu enemmän tunteistaan ja kehottaa Ainoa olemaan iloinen ja nautiskelemaan. Ainon lähestymistapa on usein käytännöllisempi, kiireelliset liikeasiat ja rahahuolet nousevat esiin.
Rakastan sinussa ihmistä antaa kauniin kuvan Aino ja Alvar Aallon parisuhteesta ja painottaa heidän vahvaa työkumppanuuttaan. Heikki Aalto-Alanen syntyi vasta Aino Aallon kuoleman jälkeen ja kirjeet ovat olleet hänellekin keino tutustua isoäitiinsä.
Jari Järvelä on lähtenyt Aino A. -teoksessaan biofiktion hetteiselle maaperälle. Hän on hypännyt Aino Marsio-Aallon pääkoppaan ja kertoo Ainon elämätarinan painottuen yhteiselämään Alvar Aallon kanssa.
Aino A. -kirjassa on siteenä biofiktio-genren mukaisesti paljon faktoja Aaltojen elämästä. Mitä Aino on asioista ja ennen kaikkea Alvarista ajatellut pohjautuukin sitten Jari Järvelän tulkintoihin ja mielikuvitukseen. Hän luo Ainosta tarmokkaan naisen, joka kantaa vastuun arkkitehtitoimiston ja Artekin pyörittämisestä. Tämä onkin helppo sulattaa. Sen sijaan sivuilla esiintyvä Aino, joka on koko ajan tyytymätön, jopa katkera, ei vaikuta samalta naiselta kuin aidoissa kirjeissä esiintyvä Aino. Tyytymättömyys kohdistuu etenkin Alvarin suurpiirteisyyteen, toisiin naisiin, alkoholin käyttöön ja siihen, että Alvar ottaa kaiken kunnian heidän yhteisistä töistään.
Parhaimmillaan Aino A. on kohdissa, joissa Alvar ei ole mukana. Myöhemmissä elämänvaiheissa Ainon oma ääni tukahtuu ja kaikkia asiat käsitellään vain Alvarin tekojen kautta.
Lukupiirikeskustelu
Pikku-Finlandian lukupiirikeskustelussa tuli vahvasti esiin biofiktion vaara: jos lukijalla ei ole faktat hyvin hallussa, biofiktiota luetaan totuutena. Tämä takasi vilkkaan keskustelun, kun eri kirjojen lukijoilla oli varsin erilainen kuva Aino ja Alvar Aallon suhteesta.
Totesimme myös, että toki Heikki Aalto-Alasen teoskin pohjautuu lapsenlapsen valikoivaan näkymään. Hän on tuonut julkisuuteen vain osan isovanhempiensa kirjeistä. Ehkä matkalaukkuun jäi kirpeitä sanoja, petettyjä lupauksia tai jotain muuta, millä hän ei halunnut tahrata isovanhempien muistoa.
Aino ja Alvar Aallon perintö
Kun kysyin lukupiirissä, kenellä on kotona Aalto-maljakko, niin kaikkien lukupiiriläisten käsi nousi. Useimmilla oli myös Aino Aalto -laseja, Aalto-pöytiä ja -tuoleja. Airi kertoo podcastissa tarinan, minkä Aalto-huonekalun hän oli miehensä kanssa nuorena parina ostanut, kun appivanhemmat olivat antaneet rahat sohvakalustoon.
Keskustelimme myös suhteestamme Aaltojen arkkitehtuuriin. Kuulimme, miksi Titin uudessa talossa on Aalto-wc tai miksi minulle Lahden Ristin kirkko on tärkeä. Uskon, että me kaikki opimme lisää myös Aaltojen arkkitehtuurista kahden lukupiirikirjamme pohjalta. Suunnittelimme jo yhteistä retkeä Paimioon, Villa Maireaan tai muihin Aalto-kohteisiin.
Aaltojen kotimuseo
Hyvä paikka tutustua Aaltoihin on heidän kotinsa ja toimistonsa osoitteessa Riihitie 20, Munkkiniemi, Helsinki. Talo on ainoa työ, jonka he suunnittelivat omaan käyttöönsä. Talo valmistui vuonna 1936. Aino ja Alvar asuivat siellä lasten kanssa Ainon kuolemaan asti. Pari vuotta myöhemmin Alvar avioitui arkkitehti Elsa Mäkiniemen kanssa, josta tuli Elissa Aalto. Elissan aikana arkkitehtitoimisto muutti erillisiin tiloihin. Elissa asui Riihitien talossa kuolemaansa asti (1994). Säätiö on avannut kotitalon museokäyttöön. (Varaa vierailu täältä.)
Kuulimme museossa, että nyt 2022 vietetään Elissa Aallon syntymän 100-vuotisjuhlaa. Mielenkiintoista olisi tietää hänen elämästään Alvarin kanssa. Ainakin sekä Aino että Elissa ovat työskennelleet Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa ja olleet vahvassa roolissa Artekissa.
Podcast
Tallensimme Aalto-podcast-jaksomme heti kotimuseossa käyntimme jälkeen. Kuuntele, mitä mieltä olemme Heikki Aalto-Alasen Rakastan sinussa ihmistä – ja Jari Järvelän Aino A. -teoksista. Tai haluaisimmeko muuttaa Riihitielle asumaan. Tai mitkä Aaltojen suunnittelemat asiat ovat merkinneet meille jotain. Tai aiommeko enää ikinä lukea yhtään biofiktiota!
Klikkaa keskusteluumme kuvan nuolesta tai kuuntele Kirsin Book Clubin podcasteja suoraan SoundCloudista, Apple Podcasteista tai Spotifysta. (Kun seuraat meitä kyseisillä alustoilla, niin saat aina ilmoituksen uudesta podcast-jaksosta.)
Lukupiirimme on kokoontunut jo 135 kertaa, katso tästä kaikki lukupiirikirjamme. Jos haaveilet omasta lukupiiristä, niin tutustu kirjaani Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika (Nemo, 2021). Jos olet kiinnostunut saamaan lukupiirin omalle työpaikallesi, niin ota yhteyttä info@kirsinbookclub.com.
Hei,
Kiinnostava synteesi kahdesta Aaltoa käsittelevästä kirjasta! Toivotan lukupiirin tervetulleeksi Jyväskylään, jossa on Aallon rakennuksia 20-luvun ensimmäisistä rakennuksista aina 80-luvulle asti, jolloin valmistui Jyväskylän kaupunginteatteri 6 vuotta Alvarin kuoleman jälkeen. Jyväskylässä Alvar kävi koulunsa, tänne hän perusti ensimmäisen toimistonsa ja löysi Ainonsa. Ottakaapa yhteyttä, jos olette tulossa. Olen kaupunkiopas ja opastan mielelläni Aallon kohteita. Terveisin Heli
Hei vielä!
Kuuntelin vielä tuon kommenttini jälkeen jaksoon liittyvän podcastin.
Luettelitte lopuksi kohteita joissa olette käyneet. Pisti korvaani että ei ollut yhtään kohdetta Jyväskylästä. Aallon arkkitehtuuria haetan Unicefin maailmanperintökohteeksi, ja Jyväskylässä on 2 listalla olevaa kohdetta: Jyväskylän yliopiston kampus ja Säynätsalon kunnantalo. Säynätsalo valittiin viime kesänä New York Times Style Magazinen 2. maailmansodan jälkeisten 25 merkittävimpien rakennusten joukkoon – ja ainoana rakennuksena kaikista Pohjoismaista!
Tervetuloa katsomaan!
Heli
Hei Heli!
Kiitos kutsusta ja vinkeistä. Olin kesäkuussa kaksi päivää työkeikalla Jyväskylässä ja silloin jo pohdin, että missä niitä Aalto-rakennuksia olikaan. Paljon näin eri kouluja, mutten mitään Aallon näköisiä yliopistorakennuksia. Päivät olivat kuitenkin niin pitkiä, etten ehtinyt kunnolla kartoittaa. Illalla olisin halunnut käydä (mäkihyppääjän tyttärenä) katsomassa myös, miltä Laajavuoren mäki näyttää, mutta niin innokas en ollut, että olisin lähtenyt tarpomaan sateessa metsätietä. Onneksi olen tulossa uudelle keikalle syyskuussa, nyt tutkin karttaa ja aukioloaikoja jo etukäteen. Koko lukupiirin retki laitetaan korvan taakse.
Tervetuloa! Visit Jyväskylä Region välittää oppaan, jos haluatte opastetun Aalto-kierroksen. Ne Aallon yliopistorakennukset ovat Jyväskylän yliopiston kampuksella,ne kuuluvat tietenkin kierrokseen.
Olisipa mukava teitä opastaa!
T. Heli Vuorela