Anne Swärd: Jackie – kirjailija haastattelussa

Pääsin tapaamaan Ruotsin akatemian jäsentä Anne Swärdiä viime syksynä hänen Helsinki Lit -vierailunsa yhteydessä. Anne kertoi urastaan ja romaaneistaan kiinnostavasti ja valoisasti. Hänen uusin romaaninsa Jackie (Otava 2021) on itsenäistä elämää aloittelevan nuoren naisen tarina, ja sen lisäksi puhuimme kirjoittamisesta, lukemisesta, kuuntelemisesta – ja tietysti myös Ruotsin akatemiasta.

Jackie ilmestyi juuri ennen koronapandemian aiheuttamaa sulkua, eikä Anne siten ehtinyt tavata lukijoita kuin muutamassa tilaisuudessa. Sulun ajan Anne on keskittynyt työskentelyyn Ruotsin akatemiassa, joten hänestä tuntui erityisen mukavalta tulla Helsinkiin keskustelemaan ja tapaamaan lukijoita. 

Ihmisillä on suuri tarve keskustella kirjoista, tapahtumiin tulee väkeä ja myös Ruotsissa on syntynyt paljon uusia lukupiirejä, Anne kertoo. Vuorovaikutukselle kirjailijan kanssa on tarvetta. Tämä interaktiivisuus voi olla kirjailijalle myös haastavaa, sillä lukijoilla on näkemyksiä romaanista ja sen henkilöistä, eivätkä he aina epäröi niitä esittää. Kirjailijalle on kuitenkin myös rohkaisevaa kuulla, että romaani on saavuttanut lukijansa ja herättänyt ajatuksia. 

Miten Anne Swärdistä tuli kirjailija?

Anne kertoo kirjoittaneensa aina, siitä lähtien kun hän 5-vuotiaana oppi lukemaan. Kun sitten ammatinvalinta tuli ajankohtaiseksi, kirjoittamiseen ei ollut tarjolla koulutusta. Annelle oli kuitenkin selvää, että hän suuntautuu luovalle alalle, ja niinpä hän aloitti opinnot taideteollisessa korkeakoulussa Tukholmassa. Sen ohella hän opiskeli myös mm. sosiaaliantropologiaa ja oli kiinnostunut niin kulttuureista kuin koko maailmasta. 

Lasten syntymä Annen ollessa vielä melko nuori sai hänet pohtimaan asioita laajemmin, ja hän aloitti kirjoittamisen vakavissaan. Ensimmäisen romaanin Polarsommar (Kesällä kerran, Otava 2012) ilmestyessä hänellä ei vielä ollut minkäänlaista suhdetta lukijoihinsa, joista hän puhuu hyvin viehättävästi ja arvostavasti. Kuuden kertojan tarina saattaa olla vaikea seurattava, hän ajatteli ennakolta, ja ilahtui sitten kun lukijat pysyivät kerronnassa mukana. ”Oli erittäin positiivinen kokemus havaita lukijoiden olevan loistavia aukkojen täydentäjiä, jolloin romaani täydentyy sitä lukiessa. Näin kirjallisuudesta tulee aidosti vuorovaikutteinen taidemuoto.”

Jackie on rohkea nuori nainen

Anne Swärdin julkaisutahti on ollut tasaisen rauhallinen. Jackien hän kirjoitti kuitenkin kolmessa viikossa Berliinissä oleskelunsa aikana. Kun oikea hetki koitti, oli työhön helppo keskittyä kaukana tavallisesta elinpiiristä. Ei Jackiekaan ilman muuntelua lopullista muotoaan löytänyt, vaan Anne kokeili erilaisia kertojia ennen kuin palaset osuivat kohdalleen. 

Jackie kertoo tytöstä, joka ylioppilaskirjoitusten jälkeen matkaa pääkaupunkiin ja tapaa jo junassa miehen, jonka kanssa hän aloittaa suhteen. Ja kuten niin usein käy: kun joku on liian hyvää ollakseen totta, ei se totta olekaan. Jackie ei kuitenkaan osaa kuvitella mitä edessä on, ja etenee suhteessa rohkeasti. Jackie on kirjoitettu erittäin taidokkaasti siten, että kerronta pysyy juuri kuvattavassa hetkessä, ja Anne antaa suhteen kaaren kehittyä. Päähenkilöä kuvataan hyvin läheltä ja hänen silmillään. Annen sanoin: Halusin pysyä uskollisena nuoren, naiivin tytön perspektiiville. Minä puolestani uskon, että jokainen karkeasti epätasapainoisessa suhteessa elänyt löytää Jackiesta paljon tunnistettavaa. Tämä on myös asetelma, josta on kirjoitettu paljon, harvoin kuitenkaan näin hyvin.

Jackie on selviytyjä

Suhteen onnellisen alun jälkeen tunnelma muuttuu, ja Jackie on kuin vanhasta tarinasta tuttu, kylmään veteen laitettu sammakko, kun kattilla on laitettu tulelle.

Jackie on kaiken aikaa pysytellyt miehen luona, koska tämä on sanonut, että jos hän lähtee, niin… Sitten hän ymmärsi, että pahin tapahtuu nopeammin, jos hän jää. Kävi niin tai näin, lopulta mies kuitenkin… Ei, Jackie kieltäytyy ajattelemasta sitä loppuun asti, silloinhan hän tietämättään kiirehtisi sitä mitä tulee tapahtumaan.”

Kuten niin monet naiset ennen Jackieta, ja valitettavan monet hänen jälkeensäkin Jackie oppii lopulta kovien kokemusten kautta, ettei parisuhteessa aina hyvällä saa hyvää. Jackie on kuitenkin selviytyjä, hän osaa rakentaa kauhun tasapainon, ja lopulta onnistuu vapauttamaan itsensä loukusta. Jackien kirkas kerronta ja kieli valloittivat minut myös suomeksi, mistä kiitos kuuluu romaanin suomentaneelle Jaana Nikulalle. Jackien äänkirjaversio on myös onnistunut ja Elisa Salon nuori ääni sopii tähän tarinaan oikein hyvin.

Miten Anne Swärdistä tuli Ruotsin akatemian jäsen?

Kun Anne Swärd vuonna 2019 valittiin Kustaa III:n vuonna 1786 perustamaan Ruotsin akatemiaan tuolin nro 13 haltijaksi, oli akatemiaa kuohuttaneet skandaalit jo siivottu. Onnettomista tapahtumista, niiden taustoista ja suorastaan akatemian kohtalonhetkistä kertoo kattavasti Matilda Gustavssonin teos Yhdeksästoista jäsen: Ruotsin Akatemian romahdus (Otava 2019). Oli siis aika katsoa eteenpäin, ja Anne uskoo, että valitsijat akatemiassa näkivät hänessä ihmisen, joka osaa lukea laajasti ja useammalla kielellä. 

Sillä yhtä tärkeää kuin kirjalliset ansiot on kirjallisuuden arvioinnin taito, jota tarvitaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan valinnassa. Anne arvioi ansiokseen myös sen, että hän tuli pääkaupungin kirjallisten piirien ulkopuolelta. Akatemia oli aiemmin saanut kritiikkiä Tukholma-keskeisyydestään, ja 1990-luvulta saakka maalla Skånessa asunut Anne Swärd oli tasapainottava valinta tässäkin mielessä. Hän ei myöskään kavahtanut mennyttä. Hän on ollut innolla uudistamassa toimintatapoja ja kokenut työnsä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi.

Akatemia on pyyhkinyt pölyt yltään, maantieteellisesti se on levittäytynyt Tua Forsströmin valinnan myötä Helsinkiin asti. Akatemiassa on myös kirjailijoita, joiden ensimmäinen kieli on ollut joku muu kuin ruotsi. Anne Swärd on ilahtunut myös viimeisten 10 vuoden aikana tapahtuneesta useiden toisen polven maahanmuuttajien noususta ruotsalaisen kirjallisuuden eturiviin. Nämä nuoret ovat lahjakkaita ja kunnianhimoisia, ja muutos on ollut nopea.

Anne Swärd ja maailman kielet

Anne Swärdin teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Hän on mielellään kääntäjiensä käytettävissä, kun nämä työssään kaipaavat tarkennusta tekstiin. Anne sanoo, ettei kukaan lue tekstiä niin huolella kuin kääntäjä. Kääntäjän tarkat kysymykset myös luovat uskoa käännökseen laatuun. Anne joutuu itsekin väliin pohtimaan tekstinsä tunnemerkityksiä ja mielleyhtymiä, joiden välittyminen käännöksessä on tärkeämpää kuin yksittäiset sanat. Hän ei kuitenkaan ole mustasukkainen tekstistään, vaan antaa mielellään kääntäjälle vapauden tehdä valintoja.

Anne Swärd ja äänikirjat

Ruotsissakin keskustellaan äänikirjan vaikutuksesta kirjoittamiseen ja romaanien rakenteeseen. Anne kertoo suhteensa äänikirjoihin olleen alkuun hyvinkin skeptinen. Hän rakastaa kirjoja myös esineinä, asuu toisen kirjojen keräilijän kanssa, ja olipa hänen ensimmäinen työpaikkansakin kirjakaupassa. Koska Annen aikuiset lapset kuuntelivat äänikirjoja, hänkin kokeili, ja nykyisin hän nauttii kuunteluun sopivista äänikirjoista matkustaessaan tai vaikkapa puutarhanhoidon seurana. Ennakkoluulot joutuivat siis häpeään, onhan ikiaikaisella suullisella kerrontaperinteellä painettua sanaa pidempi historia. On kuitenkin tärkeää malttaa jättää paperilta luettavaksi ne teokset, jotka eivät äänikirjoiksi sovellu. 

Äänikirja saattaa syödä osuutta painetuilta kirjoilta. Uudet tekniset ratkaisut tuovat kuitenkin uusia lukijoita kirjallisuuden pariin, ja klassikot saavat äänikirjoina uuden elämän. Anne kuuluu myös niihin, jotka oikein hyvän äänikirjan kuunneltuaan haluavat sen omakseen myös paperisena. 

Äänikirjoja tehdään nykyään myös melko tiukkoihin formaatteihin, ja tämän on pelätty kaventavan kirjailijoiden ilmaisua. Anne sanoo, ettei hän pysty kirjoittamaan ulkoa asetettujen rajojen mukaan, vaan halua pitää luomisen vapautensa. Muotokokeilut ovat tärkeitä, ja myös niiden välittämiseen pitää etsiä uusia keinoja.

Äänikirjan lukijat ovat Ruotsissakin pääosin näyttelijöitä ja työllä on korkea status näyttelijöiden keskuudessa. Se on Annen mukaan melko hyvin palkattua, joten lukijat pystyvät valmistautumaan ja tutustumaan tekstiin riittävästi. Annen kokemukset hänen omien romaaniensa äänikirjaversioista ovat hyviä. Niihin voi suhtautua kuten käännöksiin: ne ovat uskollisia alkuperäisteokselle, samalla aina kuitenkin tulkintoja. Turhaa snobismia tulee välttää myös suhteessa äänikirjoihin, ja pitää monipuolisuutta ja korkeaa laatua arvossa.

Lue myös Airin juttu Anne Swärdin romaanista Vera.

Anne Swärdin ja Monika Fagerholmin keskustelu Helsinki Litissä 2021 on katsottavissa täällä.

Kirjan tiedot

• Anne Swärd: Jackie
• Otava 2021
• Jackie, suomentanut Jaana Nikula
• 344 sivua
• 11 h, 20 min, lukija Elisa Salo