Kuohuviinimaistelua Bernard-Massardilla Luxemburgissa ja kiertelyä Moselin laaksossa
Luxemburgilainen oppaamme kysyi ryhmältämme, mitä tiedämme tästä Uudenmaan läänin kokoisesta valtiosta Ranskan, Belgian ja Saksan kainalossa. Pankki- ja rahoitusmaailman keskus, hihkaisi ensimmäinen. Kyllä, kyllä, opas nyökytteli, mitä muuta? No, täällä on jotain EU:n virastoja, ainakin Euroopan Investointipankki, jossa Sauli Niinistö oli varapääjohtajana, sanoi seuraava. Entäs mitä vielä? Tietenkin viinitalo Bernard-Massard, jonka kuohuviinit ovat Suomen suosituimpien joukossa!

Olin huhtikuussa ensimmäistä kertaa Luxembourgissa ja tunnustan, että minullakaan ei ollut tuohon listaan muuta lisättävää kuin suurherttua Henri, joka on vaimonsa Maria Theresan kanssa usein kuninkaallisissa juhlissa. Ja muinainen muisto Radio Luxembourgista.
Mutta taas tuli matkailun avartava vaikutus hyvin todettua. Viidessä päivässä ehti esimerkiksi tutustua Bernard-Massardiin, kierrellä Luxemburgissa ja ympäristössä sekä ajella Moselin rantoja ja nähdä miljoonia nupullaan olevia viiniköynnöksiä. Keräsin tähän juttuun triviaa, tarinoita ja tunnelmia matkamme varrelta.
TRIVIA: Luxemburgin eduskuntavaalit on joka viides vuosi ja kaikkien 18-75-vuotiaiden on sakon uhalla äänestettävä. Kukin äänestää 20 ehdokasta, joko pitkää listaa tai sitten poimii ehdokkaita eri puolueista.
101-vuotias viinitila Bernard-Massard

Matkamme päätarkoitus oli vierailla Bernard-Massardin viinitilalla, joka on 101-vuotias perheyritys. Heidän Bernard-Massard Cuvée de l’Équsson on ollut yksi Suomen suosituimpia kuohuviinejä siitä asti, kun Finnair valitsi sen Business-luokkansa kuohuvaksi vuonna 1995. Suomeen Bernard-Massardin kuohuviinejä ja viinejä tuo Astra Wines, ja tuotteet ovat myynnissä Alkossa.

Minä en ole viiniasiantuntija, mutta minua kiehtoo viinin valmistus. Kuinka ensin ollaan luonnon armoilla sen suhteen, minkälainen rypälesato tulee. Sitten astuu peliin ikivanha käsityöläistaito, kuinka niistä rypäleistä saadaan sellaisia juomia kuin halutaan.

Antoine Clasen edustaa jo sukunsa viidettä sukupolvea Berbard-Massard viinitilan johdossa. Tilan perusti Jean Bernard-Massard, joka oli hankkinut oppinsa Champagnen alueen tiloilla. Hän halusi valmistaa luxemburgilaisista rypäleistä kuohuviiniä aivan samalla perinteisellä metodilla kuin virallista samppanjaakin. Tilanne oli suotuisa, sillä aiemmin rypäleet oli viety Saksan puolelle, mutta ensimmäinen maailmansota oli purkanut tulliliiton ja sen vuoksi rypäleet jäivät Luxemburgiin. Juristi, viini-intoilija ja suvultaan viiniköynnöksiä perinyt Bernard Clasen tuli vuonna 1921 johtamaan juuri perustettua Bernard-Massard-yritystä.
TRIVIA: Vaikka kuohuviini olisi valmistettu perinteisellä samppanjametodilla, jos rypäleet eivät ole Champagnen maakunnasta, pullossa ei saa lukea ”méthode champenoise”, vaan käytössä on ”méthode traditionnelle”. Champagnen maakunnasta Luxemburgin rajalle on noin 25 km.

Hyvin alkanut liiketoiminta kärsi 1920-luvun lamasta, mutta ilon aiheitakin oli: Luxemburgin suurherttua valitsi Bernard-Massardin viralliseksi hovihankkijaksi, missä asemassa viinitalo on edelleenkin. Ja toiseksi päätettiin myydä myös rypälemehua, jota markkinoitiin mm. terveyseliksiirinä. Bernard-Massard pysyi vaikeinakin aikoina pystyssä, mutta sitten iski toinen maailmansota.
TRIVIA: Luxemburgissa asuu noin 650.000 ihmistä, joista puolet ovat ulkomaalaisia. Aidoista luxemburgilaisista 120.000 työskentelee julkisella sektorilla.
Saksalaiset joukot tulivat Mosel-joen ylitse 1940 ja viininteko loppui siihen. Saksalaiset veivät koko kuohuviinivaraston. Amerikkalaisten tullessa 1944 saksalaiset tekivät vielä vastahyökkäyksen, joka tuhosi viinitilan rakennuksia sekä Moselin yli vievän sillan. Taas oli aloitettava alusta. Viininteko jatkui rauhan tultua vuonna 1945, mutta omat viinitarhat oli rahapulassa myytävä. Bernard-Massard osti rypäleet muilta ja keskittyi laadukkaiden viinien tekemiseen sekä vientimarkkinoiden avaamiseen. Nykyään aiemmin myydyt tarhat kuuluvat jälleen Bernard-Massardille.


Bernard-Massard on onnistunut kehittymään haasteellisten alkuaikojen jälkeen. Sekä isä Herbert että poika Antoine ovat panostaneet tuotannon kehittämiseen ja esimerkiksi ekologisuuteen. Tällä hetkellä kolmasosa heidän tuotannostaan on luomua ja osuutta kasvatetaan koko ajan.

TRIVIA: Luxemburg ei enää osallistu Euroviisuihin, koska sillä ei ole omaa tv-yhtiötä. Ennen vuotta 1993 riitti radiokanava. He ehtivät voittaa viisi kertaa.

Suomi on Bernard-Massardille tärkeä markkina-alue. Belgia on merkittävin vientialue, mutta kakkospaikasta kisaavat tasapäin Suomi ja Kanada. Bernard-Massardin kokonaistuotanto on 3,5 miljoonaa pulloa kuohuviiniä ja 500.000 pulloa viiniä vuodessa. Heidän liikevaihtonsa on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Minun suosikkini Alkon valikoimissa olevista tuotteista on Bernard-Massard Cuvée l’Écusson Rosé Brut (15,48 €), jota olemme juoneet yhdessä myös Kirsin Book Clubin kohtaamisissa.
Bernard-Massardin viinitilalla järjestetään tutustumiskierroksia päivittäin. Katso lisää KLIK.
Me olimme Astra Winesin järjestämällä kierroksella, niinpä saimme erityiskohteluna vielä huippulounaan Clasenin perheen asunnossa.






Asunto toimii tällä hetkellä vain edustustilana tai suvun juhlien pitopaikkana, mutta se on myös Antoine Clasenin lapsuudenkoti. Tarjolla oli esimerkiksi ajankohdan mukaisesti valkoista parsaa sopivien viinien kera. Tarjoilemassa oli jo eläkkeelle jäänyt perheen portugalilainen kodinhengetär, joka oli ollut Claseneilla vuosikymmeniä ja nähnyt Antoinen kasvavan villistä pikkupojasta sukuyrityksen johtajaksi.

Luxemburgin kaupunki
Luxemburgin kaupungissa on noin 130.000 asukasta. Ensivaikutelma oli vauras ja siisti. Ajoimme kaupunkiin Kirchbergin kaupunginosan kautta ja hämmästelimme hienoa, modernia arkkitehtuuria. Se on Luxemburgin pankki- ja businessalue, jossa sijaitsee myös lukuisia EU:n virastoja. Kirchbergissä oli myös Mudam, modernin taiteen museo, jossa täytyy vierailla ensi kerralla.

Kaupungin historiallinen keskusta on viehättävä. Talot ovat hyvässä kunnossa, kaikkialla on todella siistiä ja talojen kivijaloissa on tunnettujen brändien putiikkeja. Keskustassa on kävelykatuja, puistoja sekä huikeita näkymiä. Keskusta sijaitsee korkealla kukkulalla ja sen yhdistää ympäristöön näyttävät sillat: vanha silta, uusi silta ja punainen silta. Kaiken kaikkiaan Luxemburgissa on yli 100 siltaa.
TRIVIA: Luxemburgissa on ilmainen joukkoliikenne kaikille, myös turisteille. Kaupungin ytimessä kulkee bussien lisäksi yksi pitkä ratikkalinja.






TRIVIA: Luxemburg on mm. seuraavien yhteenliittymien perustajajäsen: YK, BeNeLux, EU, OECD ja NATO.

TRIVIA: Luxemburgissa sijaitsee Euroopan Unionin tuomioistuin, jonka palveluksessa on 1.500 kielenkääntäjää.



TRIVIA: Luxemburg on merkittävä pitkien teräspalkkien tuottaja. Myös laadukkaiden kuulakärkikynien kärjessä olevat pikkupallot ovat todennäköisesti luxemburgilaista tuotantoa.
Luxemburgin maaseudulla ja Moselin laaksossa
Meillä oli auto vuokrattuna, joten kiersimme Luxemburgia ja ajoimme pitkin Moselin laaksoa. Tiet olivat erinomaisessa kunnossa (paitsi Belgian puolella) ja liikenne rauhallista. Monet tiet Luxemburgin puolella olivat viehättäviä, kiemurtelevia pikkuteitä. Saksan puolella pyrimme ajamaan aina sillä puolella Moselia, jossa tie kulki joenrannassa. GPS toimi hyvin, emmekä ajaneet harhaan kuin kerran.


TRIVIA: Monessa paikassa toivottiin käteismaksua. Kadulla ei voinut parkkeerata ilman kolikoita. Saksan puolella käteistä edellytettiin jopa ruokakaupassa.







Oli hienoa löytää Euroopasta maantieteellisesti suppea alue, jossa oli näin paljon uutta nähtävää. Viisi päivää, neljä maata, uusia tuttavia ja varmaan miljardi viiniköynnöstä! Tutut nimet, kuten Schengen, Ramstein, Wisbaden, Mosel, löysivät paikkansa kartalta.
Kiitos vierailuvinkeistä kohteessamme: Johanna Lohivesi, Kati Pohjanmaa, Irene Mäkelä ja Hannan kaveri Mikko.
Oi, olipa kiva lukea tätä! Vierailimme vuonna 2016 Luxemburgissa, silloin siellä asuneen kirjailija Max Mannerin vieraana. Pieni pala sydäntä jäi kyllä sinne, erityisesti maaseudulle, upeisiin maisemiin. Myös Viandenin linna oli aivan ihana. Villeroy & Bochin tehtaanmyymälässä meinasin seota!
Maisemat olivat kyllä hienot, minä olen kumpuilevan maaston ystävä! Onneksi en edes tiennyt, että V & B:lla oli myös tehtaanmyymälä Luxemburgissa, sillä lisää astioita emme kyllä tarvitse. Tai jos nyt aina yhden kupin tai maljan tai tassin…
Viinitilamatka on kyl mun bucketlistillä. Kävin Luxemburgissa 2004, mutta olin kapinoiva teini enkä pitänyt matkapäiväkirjaa, vaikka niin kehotettiin. Harmittaa.
Upea matka teillä on ollut! Me ajelimme Moselin laaksossa 10 vuotta sitten, kolme alle 7-vuotiasta takapenkillä, eli viinejä ei paljon maisteltu, mutta maisemista kyllä nautittiin. Siellä on aivan oma tunnelmansa ja ihania kyliä joen varrella.