Johanna Valkama: Kuningatarlaiva – Ilkkalan Susannan tarina jatkuu 1600-luvun Tukholmassa

Johanna Valkama toi 1500-luvun lopun Suomeen sijoittuvassa Katariinanpyörä-romaanissaan erinomaisesti esiin nuijasodan aikaisen yhteiskunnallisen jaon, naisen aseman ja ihmisten arkisen elämän. Nyt Katariinanpyörän päähenkilön tarina jatkuu Kuningatarlaivassa ja tapahtumat sijoittuvat 1620-luvun Tukholmaan.

Historialliset romaanit ovat oiva keino kartuttaa omaa historian tietämystään, etenkin silloin kun perustietämys on vähäinen ja varsinainen tietokirjallisuus aiheesta ei erityisemmin houkuttele. Ennen Kuningatarlaivan lukemista en olisi osannut sanoa mitään suomalaisten elämästä Tukholmassa 1600-luvulla.

Ilkkalan Susanna -sarja

Katariinanpyörä ja Kuningatarlaiva ovat Ilkkalan Susanna -sarjan kaksi ensimmäistä teosta. Niiden päähenkilö on Susanna Katariina Weck, joka on Jaakko Ilkan leski. Kirjat ovat historiallista fiktiota, mutta useimmilla henkilöhahmoilla on todellinen esikuva. Johanna Valkama on huolella perehtynyt aikakauden kirjallisiin lähteisiin, veropapereihin ja tulliluetteloihin. Häntä on taustatyössa tukenut historioitsija Katja Tikka.

Kuningatarlaiva-kirjan alussa – vuonna 1625 – on kulunut lähes 30 vuotta Katariinanpyörän tapahtumista. Susanna Katariina Weck on jo vuosia asunut Tukholmassa tai Tukkiholmissa kuten paikkaa silloin suomeksi kutsuttiin. Katariinan kanssa Tukkiholmiin ovat tulleet orvot Pirita ja Hannes, jotka Katariina otti nuijasodan jälkeen hoiviinsa. Pirita on oppinut nypläämään taitavasti ja Hanneksesta Katariina on kasvattanut apumiehen pyörittämälleen Weckin kauppahuoneelle. Hieman minua lukiessa hämmensi ajan kulku, sillä Katariina on Kuningatarlaivassa kyllä määrittelemättömässä keski-iässä eli lähemmäs viisikymppinen, mutta myös Piritan ja Hanneksen täytyy olla reilusti yli kolmikymppisiä, vaikka kirjassa heitä pidetään edelleen nuorukaisina.

1600-luvun Tukkiholmi

Olen tutustunut historialliseen Tukholmaan Niklas Natt och Dagin hurjassa 1793-dekkarissa. Kuningatarlaivassa mennään lähes 200 vuotta aiemmaksi, mutta meno on monilta osin samankaltaista. Kaduilla löyhkää, taudit leviävät ja yhteiskunnallisten luokkien erot ovat suuret.

Kuningatarlaivan etusisäkannessa on kuva Tukholmasta 1625 ja siitä on tunnistettavissa monta edelleen olemassa olevaa maamerkkiä. Vielä kiinnostavampi on takasisäkansi, sillä siellä on Tukholman kartta, johon kirjassa mainitut osoitteet on sijoitettu. Aivan varmasti seuraavalla Gamla Stanin reissulla kannattaa katsoa, missä ovat Kultainen leijona -majatalo ja Sininen kotka -kellariravintola.

Yllättävin tieto oli, että 1600-luvun alussa noin kolmannes Tukholman asukkaista oli suomalaisia. Kirjan jälkisanoista selviää, että 1610-luvulla Tukholmassa oli asukkaita noin 10.000, mutta 1660-luvulla jo 60.000. Suomalaiset olivat kauppiaita ja työmiehiä, ruotsalaisten valtaporvareiden ja rikkaiden ulkomaisten sortamia. Suomalaiset asuivat enimmäkseen Södermalmilla.

Sivistyneen lesken elämää

Susanna Katarina Weck esiintyy tilanteen mukaan joko Lübeckissä syntyneenä, perheensä hansakauppahuoneen edustajana tai Ilkkalan Susannana, suomalaisena porvarisnaisena. Hän kulkee sujuvasti niin hienoissa salongeissa kuin köyhempien suomalaistenkin joukossa. Kirjan alussa hänen paikallinen takuumiehensä kuolee ja kauppa ei käy, edessä on muutto pois Gamla Stanista Södermalmille. Jopa Pirita-piika kammoksuu, että joutuu kurjien suomalaisten (maamiestensä) seuraan.

Katariina on sivistynyt, osaa laskea ja lukea, sekä puhuu montaa kieltä. Silti hän on Tukholmassa kakkoskastissa, kun ei ole paikallinen. Kirjassa korostetaan todella moneen kertaan mitä itsenäinen leskirouva voi ja ei voi tehdä. Romantiikkaakin olisi ilmassa, tummasilmäinen Wasa-laivan tanskalainen kapteeni tulee vastaan joka kulmalla, mutta silloin saattaisi mennä leskirouvan maine ja kauppasuhteet kuivua. Katariina on kuitenkin neuvokas ja useimmiten selviää tilanteista tyylikkäästi.

Kauppahuone harjoittaa sekä siirtomaatavaroiden, lähinnä mausteiden kauppaa, sekä tuo Suomesta tervaa, jota tarvitaan mm. kuningas Kustaa II Adolfin sotalaivoihin.

Vasa-laiva

Kuningatarlaivalla tarkoitetaan Vasa-laivaa, jota kirjassa vasta rakennetaan. (Kirjassa käytetään sekä Wasa että Vasa kirjoitusasua.) Ruotsi käy sotaa Liivinmaalla ja nopealiikkeisiä laivoja tarvitaan. Vasa-laivassa kokeiltiin uusia aseteknisiä ratkaisuja, jotka olivat todennäköinen syy siihen, että Vasa upposi neitsythetkillään Tukholman edustalle 1628. Se nostettiin pintaan 333 vuotta myöhemmin eli 1961. Nykyinen Vasa-museo on avattu 1990.

Johanna Valkama kertoo kirjassa rakentamisvaiheen johtamisongelmista, jotka jo yksistään voisivat olla syynä onnettomaan lopputulokseen. Ja nyt tunnustan: olen käynyt kymmeniä kertoja Tukholmassa, ollut siellä töissäkin, mutta en ole koskaan käynyt tutustumassa Vasa-laivaan. Ensi kerralla käyn, etenkin kun ilmassa on uhka museon mahdollisesta sulkeutumisesta.

Suosittelen

Kuningatarlaiva on kiinnostava kuvaus 1600-luvun elämästä. Se katsoo yhteiskuntaa naisen silmin, joten mukana on taloudenpitoa, pukeutumista, säädyllisyyttä ja uskonnollisuutta. Kustaa II Adolfin hallintouudistuksiin vain vihjataan esimerkiksi leipäveroina.

Uskoisin, että kirjasta nauttivat eniten ne, jotka ovat kiinnostuneita historiasta. Kuningatarlaiva on sujuvaa kerrontaa ja sisältää kiinnostavien faktojen lisäksi viihteellisiä aineksia. Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu sarjan seuraavassa osassa!

Suosittelen myös lukemaan ensiksi Johanna Valkaman terveiset Kuningatarlaivan lopusta. Ainakin minua kiinnosti tietää, mikä tarinassa on todellista historiallista viitekehystä ja missä mielikuvitus on saanut laukata.

Kirjan tiedot

• Johanna Valkama: Kuningatarlaiva
• Otava 2022
• Toinen osa Ilkkalan Susanna -sarjassa
• 304 sivua / 9 h 47 min
• Äänikirjan lukija: Elina Varjomäki

Aikajana

Tässä muutamia kirjoja, joiden kautta olen päässyt sukeltamaan Ruotsi-Suomen ja autonomian ajan historiaan. Selkeästi on vielä aukkoja vuosisadoissa, mutta hyvää pohjaa ovat antaneet seuraavat teokset:

1500-luku

• Anneli Kanto: Rottien pyhimys
• Johanna Valkama: Katariinanpyörä
• Anu Lahtinen: Ebba
• Podcast-jaksomme: Millaista oli olla nainen 1500-luvulla?

1600-luku

• Johanna Valkama: Kuningatarlaiva

1700-luku

• Riikka-Maria Rosenberg: Hakoisten Anna
• Niklas Natt och Dag: 1793

1800-luku

• Raija Oranen: Aurora
• Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Mukana #naistenviikko-haasteessa

Lue myös muut naistenviikon lukuvinkkimme:

• Jenny Colgan: Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja
• Alba de Céspedes: Kielletty päiväkirja
• Maaza Mengiste: Varjokuningas
• Lena Andersson: Tytär