R.M. Rosenberg: Hakoisten Anna – tosipohjaista kartanoromantiikkaa 1700-luvun Suomesta

Riikka-Maria Rosenberg on kirjoittanut kotikartanonsa 1700-luvun naisista.

Lapsena haaveilin, että minusta tulisi kartanonrouva. Ihailin aina Seestaan kartanoa, jonka ohitimme mökkimatkalla. Oi, jos olisi saanut asua kartanon päärakennuksessa, joka näkyi puukujan päässä!

En tiedä, mitkä Riikka-Maria Rosenbergin lapsuudenhaaveet ovat olleet, mutta hänestä tuli avioliiton myötä Hakoisten aateliskartanon rouva. Lehtiartikkelin mukaan elämä ei kuitenkaan Janakkalassa toimivalla kartanomaatilalla ole pelkästään teen siemailua salongissa, vaan tilalla kasvatetaan karjaa ja viljellään maata.

Lue lisää Hakoisten kartanosta Ylen jutusta.

Riikka-Maria on filosofian tohtori, historioitsija ja kirjailija. Hän on uppoutunut kotikartanonsa historiaan ja poiminut sieltä kiinnostavimmat naiskohtalot. Ensimmäisenä on vuorossa 1700-luvulla elänyt, kartanoon naitu Anna Magdalena Lilliebrunn. Hakoisten Anna saa kunnian aloittaa Hakoisten kartanon naisista kertovan trilogian. Aiemmin Riikka-Maria on kirjoittanut mm. Ninon – rakkauden mestari (Teos, 2021) ja Enchanté, hauska rakastua (Teos, 2014)

Kuvasin Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten Annan julkaisutilaisuudessa Tammella 11.4.2022..

Anna Magdalena Lilliebrunn meni vuonna 1757 naimisiin Hakoisten kartanon perijän Karl Gustav Ugglan kanssa. Avioliitto oli ajan tapaan järjestetty. Riikka-Maria Rosenberg on käynyt historioitsijan perusteellisuudella läpi runsaasti materiaalia, esimerkiksi perunkirjoja ja oikeuden pöytäkirjoja, joita näistä oikeasti eläneistä ihmisistä on löytynyt. Paljon on silti tarvinnut rakentaa myös historian ja tapojen tuntemuksen pohjalta sekä lisätä keitokseen roppakaupalla omaa mielikuvitusta!

Hakoisten Anna

Hakoisten Annassa kerrotaan koko Anna Lilliebrunnin elämäntarina. Millainen oli hänen lapsuudenkotinsa, miten hän päätyi Hakoisten kartanon miniäksi suhteellisen vanhana eli 34-vuotiaana ja miten hän roolinsa vihamielisessä taloudessa kehittyi.

Anna kasvoi ystävällisten vanhempien kotona. Nämä yrittivät naittaa tytärtään aatelispojille ja leskimiehille, mutta Anna oli tavanomaisen näköinen ja myötäjäiset olivat sen verran vaatimattomat, että ykköskastin kosijat eivät kiinnostuneet. Lopulta sulho löytyi naapurista:

Kunnianarvoisa äitisi ja minä sekä Hakoisten vänrikki Carl Berndt Uggla ja fru Uggla olemme yhdessä päättäneet, että sinä ja adjutantti Karl Gustaf Uggla menette ensi syksynä naimisiin.” Hän tarjoili uutisen kuin olisi todennut illallisen olleen maukas.

Hakoisten Anna, sivu 27

Karl Gustaf oli Annaa vuosia nuorempi ja tunnettu äkkiväärästä luonteestaan. Riikka-Maria Rosenberg kertoo kirjan loppusanoissa, että hän valitsi kirjoittaa Annan avioliittoon myös onnea, vaikka säilyneiden oikeuden asiakirjojen perusteella Karl Gustaf oli väkivaltainen ja käytti talon palvelustyttöjä hyväkseen. Toisaalta hän oli myös aatelinen ja upseeri eli oletettavasti halutessaan osasi käyttäytyä.

Oli totuus mitä tahansa, lukijana pääsemme kurkkaamaan yhteen mahdolliseen maailmaan, millaista on aatelisnaisen osa ollut 1700-luvun Suomessa. Tarinassa korostuu se, että naisen on aina jonkun toisen käskyvallan alla. Naista mitataan naimattomana ollessa siveellisyydellä ja avioliitossa sillä, oletko pystynyt synnyttämään perillisen. Ilkeä anoppi tai röyhkeä piika voivat tehdä kartanoelämästäkin melko kurjaa.

1700-luvun kartanoelämää

Hakoisten Annassa kuvataan arjen tapoja, pukeutumista ja ruokaa hyvin kiinnostavasti. Oikein yllätyin, että Suomessa ei oltu täysin takapajuisia, vaan paremmissa piireissä osattiin ranskaa ja pukeuduttiin upeisiin silkkiasuihin. Siis kyllähän tietenkin sen ajan sivistyksen kehdossa eli Turussa, mutta että myöskin Hämeen Janakkalassa! Kirjassa kerrotaan toki myös arkisemmista asioista, henkilökuntaongelmista ja sairauksista ja niiden sen aikaisista hoitokeinoista.

Annan tuntemuksiin päästään sisälle hänen päiväkirjansa kautta. Oikeaa päiväkirjaa ei ole löytynyt, mutta kirjassa olevat Riikka-Marian kirjoittamat päivitykset ovat hyvin elämänmakuisen oloisia.

Kirjan alussa on henkilöluettelo, joka helpotti sukulaisuussuhteiden muistamista. Päähenkilöt tulevat tapahtumien edetessä tutuiksi, ja Anna saa kyllä lukijan puolelleen. Riikka-Marian sujuva teksti vaikuttaa hieman vanhahtavalta ja juuri siksi täydellisen sopivalta historialliseen romaaniin.

Sydämeni Anna, kyllä me vielä jaksamme. Kyllä sinä kestät. Olet jo osoittanut vahvuutesi, pidä siitä kiinni. Minä olen taas vierelläsi – eikä Ulrika-sisareni palaa vielä hetkeen Hämeeseen.

Hakoisten Anna, sivu 120

Suosittelen

Suosittelen Hakoisten Annaa heille, joita kiinnostaa elämäkerrat ja historia, erityisesti mikrohistoria eli ihmisten arki, tavat ja uskomukset.

Riikka-Maria riemuitsi Hakosen Annan julkaisusta ystäviensä kanssa. Julkaisupäivänä oli myös Hakosen kartanon nuorimman naisen eli Riikka-Maria ja Max Rosenbergin tyttären 4-vuotissynttärit.

Kirjan tiedot

  • Riikka-Maria Rosenberg: Hakoisten Anna
  • Hakoisten naiset -trilogian ensimmäinen osa
  • Tammi, 2022
  • 384 sivua / 12 h 59 min
  • Äänikirjan lukija: Sanna Majuri

Rating: 3.5 out of 5.

Aikajana

Aloin pohtia, minkä viime aikoina lukemieni kirjojen kautta olen päässyt sukeltamaan Ruotsi-Suomen historiaan. Selkeästi on vielä aukkoja vuosisadoissa, mutta hyvää pohjaa ovat antaneet seuraavat teokset:

1500-luku

1700-luku

  • Riikka-Maria Rosenberg: Hakoisten Anna
  • Niklas Natt och Dag: 1793

1800-luku

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *