Tango D’amore – musikaali Eino Grönin elämästä

Sappeen kesäteatterissa sai ensi-iltansa Tango D’amore, Heikki Paavilaisen käsikirjoittama ja ohjaama musikaali samettiäänisen Eino Grönin elämästä. Book Club lähti katsomoon kahden sukupolven voimin, joista vanhempi on elänyt ja tanssinut läpi tangon kultakauden. Hienon näytelmän kruunasi päähenkilön mukana olo tiiviisti koko esityksen ajan.

Avauskappale Poika varjoisalta kujalta Einon itsensä esittämänä loi hetkessä vahvan tunnelman, niin intensiivisen ja herkän, että hetken tunsin jo roskia silmissäni. Näyttämön lavastus oli tyylikkään niukka. Paljon ei tarvittukaan maiseman luomiseen, vain kiviä ja sinistä kangasta, kun Lasse Mårtenssonin Myrskyluodon Maija, jonka Eino Grön on myös levyttänyt, vei meidät meren äärelle. Painijapoika Eino Grön lähti Reposaaresta maailmalle laulamaan, mutta Reposaari ei lähde Einosta.

Esityksen aluksi esiteltiin kaikki näyttelijät sekä tarinan tähti Eino Grön.

Niin monen muunkin laulajan uraa ohjannut Toivo ”Topi” Kärki oli rakentamassa myös Eino Grönin uran alkutaivalta. Muista kevyen musiikin suurnimistä Eino Grönin rinnalle nostetaan Juha Watt ”Junnu” Vainio, joka oli tärkeä ystävä myös musiikin ulkopuolisessa elämässä. Ja missä tango, siellä Olavi Virta. Myös hän tuli Eino Grönille tutuksi jo uran alkuvaiheilla.

Suositun laulajan elämä oli muutakin kuin se kiiltokuvaelämä, joka näkyi julkisuudessa. Reissuelämä oli rankkaa, sopimukset tiukkoja, ja alkoholiakin kului. Musikaali johdattaa katsojat monenlaisten vaiheiden läpi hienovaraisesti ja vahvan yhteyden säilyttäen. Yleisö elää mukana, ja kun Eino Grön pistää korkin kiinni, se puhkeaa spontaaneihin applodeihin!

Voiko näyttelijä joutua vaikeampaan paikkaan kuin Eino Gröniä näytellyt Joni Leponiemi Tango D’amoressa, kun hän lauloi vuoroin oikean päähenkilön kanssa? Kysymys on puhtaan teoreettinen, sillä vaikeudesta ei ollut tietoakaan, ja Joni veti osansa loisteliaasti myös laulun osalta. Heikkoja lenkkejä ei laulajissa tälläkään kertaa ollut. Haluan kuitenkin Jonin lisäksi mainita kirkasäänisen Heidi Kirveen ja Juha Pullin, jonka ääni vetosi minuun pysäyttäen kuuntelemaan erityisen tarkasti.

Illan tähtitanssijat toivat tangon myös näkyväksi. Kuva: Daniel Paul

Olisimme toki kuulleet mielellämme Eino Grönin laulavan ei vain muutamia vaan kaikki kappaleet, ja enemmänkin. Osaksemme jäi siis tyytyä toiseksi parhaaseen, mikä tässä kohtaa on erinomaista sekin. Kappalevalinnat olivat monipuolisia tutuista klassikoista harvemmin kuultuihin, ja kaikki esiintyjät täyttivät paikkansa erinomaisesti myös laulajina. Eikä vain laulajina, myös tanssiaskelet osuivat kohdilleen.

Päähenkilön läsnäolo näyttämöllä toi esitykseen vielä uuden tason. Eino Grönistä säteili itsensä löytäneen ihmisen vakaata voimaa ja tyyneyttä, joka rauhoitti katsojankin.

Väliaikatarjoilujen maittavuuden testasi ja erinomaiseksi havaitsi Kirsin äiti Sirpa Kärkinen.

Väliajalla vaihdoimme ajatuksia näkemästämme. Kirsin ja minun tutustuessa tangon taikaan oli Eino Grön jo vakiinnuttanut asemansa kiintotähtenä. Kirsin Sirpa-äiti muistaa ihastuneensa Eino Grönin ääneen ja aloituksen hienoiseen venyttämiseen tunteella. ”Ja sitä on hieno tanssia hyvän kaverin kanssa.”

Väliajan jälkeen kuuntelin Empun, kuten häntä lavalla myös kutsuttiin, laulua entistäkin tarkemmin. Ja tosiaan, tuo pienenpieni iskun siirto sai minut toivomaan hänen laajentavan repertuaariaan jazzin suuntaan. Ehkä hän tekikin sen jo esiintyessään Pori Jazzissa kesällä 2021?

Einoltakin irtosi hymy loppukiitoksissa. Hänen oikealla puolellaan esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Heikki Paavilainen.

Toisin kuin monien muiden viihdetaiteilijoiden Eino Grönin pitkä avioliitto on kestänyt. Marjatta-vaimo on ollut vankka kiintopiste ja kotipesän vaalija. Hänen taipumisensa muistisairauden alle kuvataan kauniisti, hienovaraisesti ja samalla suoraan. Sielujen yhteys säilyy, vaikka pintakerrokset rapistuvatkin.

Encorena ryhmä esitti vielä vauhdikkaan pätkän Janatuisen jazzia. Eino Grön taputti tahtia.

Käsikirjoitukseen oli liitetty myös perinteisiä kesäteatterielementtejä, hassuttelua ja vähän hönöilyäkin naurun irrottamiseksi katsojista. Tämäkin toimi kokonaisuuden osana sopivasti annosteltuna.

Jättikö näytelmä jotain kertomatta? Ainakin sen, että tasavallan presidentti on vuonna 2021 myöntänyt Eino Grönille kulttuurineuvoksen arvonimen. Myöhästyneet mutta sitäkin lämpimämmät onnittelut!

Yleisön joukosta bongaamani Veli-Pekka Ketola, Jääkiekkoleijona #72 otti minut kuvaa varten lämpimään halaukseen..

Tango D’amore – musikaali Eino Grönin elämästä Pälkäneen Sappeella 21.8.2022 saakka.

  • Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Paavilainen
  • Rooleissa: Eino Grön, Heidi Kirves, Joni Leponiemi, Jannastiina Hakala, Juha Pulli, Jyri Ojansivu, Mikko Huoviala
  • Tanssijat: Claudia Ketonen, Marius Toperczer-Muresan
  • Tango-orkesteri: Jukka Hänninen, Mirka Dojan, Jyrki Telilä, Miika Perkiö

Lue myös muut juttumme Suomen kesäteatterin Valkeakosken ja Sappeen näyttämöiden esityksistä:

Kommentit
  1. Kirsi-Marja
    • Avatar photo Minna Väisälä

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *