Nilla Kjellsdotter: Kivipuiston tyttö – tuontidekkari Pohjanmaalta ja kirjailijahaastattelu

Pohjanmaalla ruotsiksi kirjoittavan Nilla Kjellsdotterin romaani Kivipuiston tyttö saavutti heti tuoreeltaan vakaan aseman pohjoismaisen jännityskirjallisuuden kärkikaartissa. Kirsin Book Clubin Minna tapasi Nillan kahvikupposen äärellä ja kokosi tähän juttuun myös arvionsa romaanista, joka aloittaa Mija Wadö -sarjan.

Todellakin, Nilla Kjellsdotter on suomenruotsalainen kirjailija, jonka käännettyjä teoksia ei todennäköisesti jatkossakaan tulla näkemään Filin käännöstietokannassa. Nilla kirjoittaa ruotsiksi ja on alusta asti suuntautunut Ruotsin markkinoille. Hänellä on kolmen kirjan sopimus Norstedts-kustantamon kanssa, joten Ruotsi on Nillalle kotimarkkina, ja suomalaiset oikeudet ostaneen Gummeruksen näkökulmasta katsoen kyse on tuontikirjasta. Norstedts Agency edustaa Nillaa kansainvälisesti, ja jäämme odottamaan, mikä on seuraava käännöskieli.

Nillan tarina

Nilla on lapsesta asti ollut intohimoinen kirjoittaja, vaikkei uskonutkaan, että kirjailijan ammatti olisi hänen saavutettavissaan. Eihän hänellä ollut koulutusta eikä kirjallista kotitaustaa. Mutta Nilla kirjoitti, kirjeitä ja tarinoita, ja hänellä oli enimmillään 50 kirjeenvaihtokaveria. Näistä yksi ilmoitti kirjeenvaihdon lopettaessaan, ettei jaksa lukea Nillan kirjeitä, ne kun ovat niin pitkiä! Hän ei siis ollut dekkarien ystävä, sillä jännitys ja jännittävät tapahtumat ovat olleet mukana Nillan kertomuksissa noista ajoista lähtien.

Yläasteella kirjailijan ammatti sai Nillan mielessä konkreettisemman muodon, kirjallisuutta voisi opiskella ja kirjoittajakursseille osallistua. Nilla piti kuitenkin edelleen kynttilänsä vakan alla, eikä uskonut täyttävänsä kirjailijan mittoja. Kunnes Oravaisissa, missä Nilla asuu, kansalaisopisto järjesti kirjoittajakurssin. Siellä olisi muitakin tavallisia ihmisiä, joita yhdisti halu kirjoittaa. Tällöin Nillan ensimmäinen käsikirjoitus oli jo valmis. Kurssin vetäjä Ann-Helen Attianese tunnisti Nillan taidot ja kannusti häntä.

Isoissa kaupungeissa saattaa kurssitarjontaa olla valmiina enemmän, pienellä paikkakunnalla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa tarjontaan itse aktiivisesti. Niinpä jo puolen vuoden kuluttua siitä, kun Nilla oli esittänyt kurssitoiveen, hän osallistui Marianne Peltomaan vetämälle dekkarikurssille. Nillalla on siis ollut kokeneita tukijoita ja kannustajia matkan varrella. Näistä vähäisin ei ole Vasabladetista eläköityneen Stig Sveinsin kannustus. Nilla kertoi, että ikänsä kirjoittaneen toimittajan tunnustus tuntui yhtä suurelta käännekohdalta kuin kustannussopimuksen tekeminen Norstedtsin kanssa.

Kirjailija Nilla Kjellsdotter

Nyt Nilla on unelma-ammatissaan, vieläpä kokopäiväisesti. Joulukuuhun 2021 saakka hän työskenteli lakiasiaintoimiston sihteerinä ja kirjoitti kaikki vapaahetket. Kirjailijan työ on paljon muutakin kuin kirjoittamista. Silloin kun Nilla ei matkusta neuvotteluissa ja haastatteluissa hänen työpäivissään on selkeä rytmi. Hän kirjoittaa päivisin lähetettyään lapset kouluun ja jatkaa iltaisin tai viikonloppuna vain silloin, kun joku aivan briljantti idea tai lähestyvä aikaraja sitä vaatii.

Esikuvakseen Nilla mainitsee Camilla Läckbergin. Hän pitää Camillasta kirjailijana, ja arvostaa myös suuresti tämän saavutuksia yrittäjänä ja ison perheen äitinä. Myös Camilla on lähtöisin ihan tavisperheestä, ja hän on rakentanut menestyksensä samanlaisella määrätietoiselle ahkeruudella, jota myös Nilla on osoittanut.

Mija Wadö – poliisi ja ihminen

Kivipuiston tyttö aloittaa dekkarisarjan, jonka päähenkilö on Vaasan poliisilaitoksella työskentelevä Mija Wadö. Nillalla on Norstedtsin kanssa sopimus kahdesta jatko-osasta, ja hän on hahmotellut Mijan yksityiselämää jo paljon pidemmällekin.

Jos on Kivipuiston tytössä kovia kohtaloita, ihan ruusuinen ei Mijankaan perhe ja nuoruus ollut. Hän on valinnut ammattinsa kokemustensa ohjaamana, ja aika rankkaa on lukijankin seurata, kuinka lähelle Mijan kokemuksia tämänkertaisen tehtävän tapahtumat tulevat. Mija on kuitenkin selviytyjä, lähes karski tyyppi, joka heittää nuuskan huuleen (ja näin hän tekee tosi usein) ja lopulta selvittää kuin selvittääkin melko sotkuisen vyyhdin.

Siitä asti kun Mija Wadö oli työskennellyt rikososastolla, kaikki tapaukset, joissa hän oli mukana, oli selvitetty.”

Kahvihetkemme sivusi myös kirjaa. Kirjaan muutaman dekkarikysymyksemme täydentämään arviotani Kivipuiston tytöstä.

Mikä on Kivipuiston tytön rikos?

Oravaisten Kivipuistosta löytyy pahasti kylmettynyt teinityttö. Vaikka hän sattuman kautta jääkin henkiin, kuolema korjaa tarinan edetessä useamman uhrin. Myös murhien motiiveille löytyy rikoslaista omat pykälänsä, joten aikamoinen rikostihentymä kansien väliin on kirjattu.

Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

En ole ihan varma itsekään, miten suhtaudun tämän tarinan roistoihin. Heistä piirtyvä kuva on vain väläys kokonaisesta ihmisestä. Kun se riittää tarinan kertomiseksi, lukijana hyväksyn ratkaisun.
Monisyisemmin ja osin tarkemminkin on kuvattu Mijan lisäksi hänen työtovereitaan. Poliisikin saattaa olla erehtyväinen, vaikka kaikilla varmasti onkin vilpitön tahto tapausten selvittämiseen.

Onko juoni vetävä? Ajankohtainen? Entä yllätyksellinen, arvaako lopun?

Juoni vetää hyvin, aika pian kiinnostun aidosti siitä, mitä on tapahtunut. Valitettavasti Kivipuiston tytön rikokset ovat olleet ja ovat ehkä tulevaisuudessakin osa todellisuuttamme. Yllätyksiä tulee matkan varrella mukavasti, kuitenkin niin että tarkkaavainen lukija voi rakentaa palapeliä loppuratkaisusta.

Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista / jostain muusta?

Hieman yllättävänä teemana opin hieman uutta diabeteksestä, ja netistä löysin lisää tietoa uusimmasta tutkimuksesta.

Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Kivipuiston tyttö on linjakas ja taitavasti kirjoitettu lajityyppinsä edustaja. Melkoisen raaka siis, minulle olisi hieman vähempi riittänyt. Ikävät tapahtumat kerrotaan, niillä ei kuitenkaan onneksi mässäillä.

Suositteletko Kivipuiston tyttöä ja kenelle? Montako tähteä?

Suosittelen romaania vahvasti erityisesti pohjoismaisen dekkarin faneille. Kuten Nillan kanssa rupatellessame totesimme, tämän tyyppinen kirjallisuus menestyy ja voi hyvin Pohjoismaissa ehkä juuri sen vuoksi, että elämme turvallisessa ja rauhallisessa yhteiskunnassa. Toivokaamme siis, että tämä asiaintila säilyy tulevaisuudessakin!

Nilla kirjoittaa taitavasti, ja suomentaja Anna Heroja kertoo Kivipuiston tytön tarinan sujuvasti suomeksi. Nipistän tähdistä kuitenkin puolikkaan ihan oman subjektiivisen kokemukseni vuoksi, sillä pidän ehkä sittenkin hieman softimmista tapahtumista. Haluan kyllä jatkossakin seurata Mija Wadön tarinaa sekä työn parissa että hänen yksityiselämässään.

Kirjan tiedot

• Nilla Kjellsdotter: Kivipuiston tyttö
• Gummerus 2022
• Alkuteos: Flickan i Stenparken, 2022
• Suomentaja: Anna Heroja
• 349 s / 10 t 13 min
• Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn