Kirsin Book Club -blogi täyttää kahdeksan vuotta!

Nyt on juhlapäivä! Kirsin Book Clubin blogin ensimmäinen juttu ilmestyi 5.9.2014 eli tasan kahdeksan vuotta sitten. Jutun oli kirjoittanut Pirjo Helenius-Viitamäki ja se oli nimeltään Sanojen lumous. Sen jälkeen on ilmestynyt noin 1.300 juttua ja jos sen jakaa tasaisen vauhdin taulukolla, niin se tarkoittaa uutta juttua noin joka toinen päivä. Melkoisen aktiivista kirjoittamista, miksi ihmeessä teemme tätä?

Blogin syntyhistoria

Kesällä 2014 Kirsin Book Club oli kokoontunut jo 44 kertaa lukupiireilemään. Olimme pysyneet sopimuksessamme kokoontua joka kuukausi uuden kirjan äärelle jonkun lukupiiriläisen kotona.

Olimme kuitenkin jo hieman laajentaneet kirjallista horisonttiamme ja maistaneet pienemmillä joukoilla erilaisia kirjatapahtumia. Osa meistä oli matkustanut Turun kirjamessuille ja osa oli ollut Helsingin kirjamessujen ensimmäisessä lukupiiritapahtumassa keskustelemassa Kari Hotakaisen kanssa. Otava oli kutsunut meidät vieraakseen toimitaloonsa ja me olimme kutsuneet Mia Kankimäen kirjailijavieraaksi lukupiiriimme.

Hehkutin lukupiiriharrastustani Facebookissa sillä seurauksella, että useampi tuttu ja tuntematon lähestyi minua ”teidän lukupiirissänne vaikuttaa olevan niin kivaa, pääsenkö mukaan” -viestillä. Ihanaa olisi ollut ottaa kaikki halukkaat joukkoomme, mutta meitä oli alkuperäisryhmässä jo viitisentoista naista ja lukupiiri-illoissakin paikalla noin kymmenen, joten totesin, että enempää ei voi ottaa mukaan ellei joku jää pois.

Mielessä kyti, miten tätä kirjoista keskustelemisen elämää muuttavaa taikaa voisi jakaa laajemmallekin joukolle. Syntyi ajatus blogista, jossa voisimme ainakin kertoa lukuvinkkejä, herättää keskustelua ja jakaa tunnelmia lukupiiri-illoista ja muista kulttuuririennoista.

Blogin tavoitteet

Blogia perustaessani asetin tavoitteeksi lukupiiri-ilon jakamisen lukupiiriä laajemmalle joukolle ja sen verran suosiota, että saattaisimme saada jatkossa kutsuja esimerkiksi kustantajien järjestämiin tilaisuuksiin.

Onko tavoitteisiin päästy? Blogilla on vakaa lukijakunta, joka on koko ajan kasvanut. Alussa olimme iloisia, kun saavutimme muutama tuhat lukijaa kuukaudessa. Nyt olemme tottuneet yli 20.000 uniikin lukijan kuukausiin. Joulukalenterin aikaan määrä on moninkertainen. Olemme usein Suomen blogit -sivuston TOP 10 -listauksessa. Synttärinä jälleen piikkipaikalla!

Entäs ne kutsut? Kyllä, voi sanoa että blogin ansiosta kutsuja on tullut kirjatilaisuuksiin, julkkkareihin ja ensi-iltoihin. Voi myös sanoa, että lähes kaikista kutsuista olemme kiittäneet kirjoittamalla esitellystä kirjasta tai teatteriesityksestä.

Blogin kirjoittajat

Aluksi ajattelin, että kaikki kirsinbookclubilaiset kirjoittaisivat blogiin. Ihan näin ei ole käynyt ja toisaalta on. Kaikki lukupiiriläiset ovat kyllä osallistuneet kirjoittamalla koontijuttuihimme tai antaneet panoksensa lukumaratoniin ja monet ovat kirjoittaneet useita juttuja. Kun katsomme tilastoja, niin minä olen kirjoittanut eniten, noin 700 juttua, hyvänä kakkosena on Airi Vilhunen ja kolmantena Minna Väisälä. Me kolme viestitämme keskenämme blogin sisällöstä ja tulevista jutuista lähes päivittäin ja voisi sanoa, että muodostamme blogin toimitusneuvoston.

Olemme myös aktiivisesti kirjabloggariyhteisössä mukana ja käymme pääkaupunkiseudun bloggaritapaamisissa ja osallistumme esimerkiksi Blogistanian kirjapalkintojen valintaan. Airi, Minna ja minä olemme myös Suomen arvostelijain liiton, SARV:in jäseniä.

Juttuja ovat viimeisen vuoden aikana kirjoittaneet myös Pirjo Helenius-Viitamäki, Marja Castrén, Raila Luhtala, Varpu Olsonen, Maija-Riitta Mustonen sekä lukupiirin ulkopuolisena kirjoittava Kari Jääskeläinen.

Airi: ”Tunnen lukeneeni kirjan vasta kun olen kirjoittanut blogiin!”

Blogin kirjoittaminen on avannut uuden ikkunan lukemiseeni. Tunnen LUKENEENI kirjan vasta kun olen kirjannut ajatukseni blogitekstiksi. Kaikista lukemistani kirjoista en kirjoita, mutta kun joku mielestäni hyvä ja lukemisen arvoinen kirja jää bloggaamatta, se vaivaa minua.

Kirjoittamistaukoja tulee enemmän kuin lukutaukoja. Joskus saatan palata jo muutama kuukausi aikaisemmin lukemaani kirjaan ja kirjoittaa siitä, ehkä lukea sen vielä uudelleenkin. On kirjoja, joita mietin ja sulattelen lukemisen jälkeen useamman päivän. Blogin kirjoittaminen on opettanut minulle kirjallisuudesta enemmän kuin yksikään yliopistokurssi.  

Kahdeksan vuotta sitten en olisi osannut arvata, mitä kaikkea muuta kuin syventävää lukemista blogi on tuonut mukanaan. Lukevien ystävien määrä on laajentunut muilla bloggareilla. Matkat Göteborgin kirjamessuille tai Louisiana Litiin ovat olleet hienoja kokemuksia. Kirjallisuuden rinnalle on tullut teatterista kirjoittaminen, ja onnistuneella viikonloppumatkalla huomaan ajattelevani, että tästä hienosta kohteesta kannattaa kirjoittaa muillekin Kulttuurimatkalla-otsikon alla.

Blogin tilastot näyttävät, että olisin kahdeksan vuoden aikana kirjoittanut 250 juttua. Aika oikealta luku tuntuu, sillä noin kolmisenkymmentä juttua olen vuosittain kirjoittanut, joinakin vuosina enemmän, toisina vähemmän. Näistä jutuista valitsin omiksi suosikikseni seuraavat:

1 16.8.2016 Peter Sandström: Laudatur – arvosana elämälle?

On kokonaan blogin ja sitä kautta kustantaja S&S:n järjestämän tilaisuuden ansiota, että ”löysin” Peter Sandströmin, suomenruotsalaisen kirjailijan, josta tuli yksi suosikkikirjailijoistani ja jota myös haastattelin podcastiimme.

2 30.12.2019 Lucia Berlin: Ilta paratiisissa – Tärkeintä on hyvä tarina

Lucia Berlinin Ilta paratiisissa edustaa tässä upeita käännöskirjoja, joista on ilo kirjoittaa.

3 5.2.2021 Marisha Rasi-Koskinen: REC- onnittelut Runeberg-palkinnosta

Marisha Rasi-Koskisen REC oli kuin koukuttava älypähkinä, jota kirjoittaessani pohdin ja pureksin. Hyvä esimerkki siitä, miten kirja on luettu vasta, kun siitä on myös kirjoittanut. Pohdimme REC:iä myös podcastissamme.

Kirsi: ”Blogi teki minusta kirja-aktivistin ja kirjailijan!”

Lukupiirin piti olla systeemi, joka varmistaa, että luen säännöllisesti ja tapaan hyviä ystäviäni. Lukupiiri oli 50-vuotislahjani itselleni, enkä todellakaan aavistanut, mihin Kirsin Book Club minut johdattaa. Ensin siis lukupiiri, sitten blogi. Ennen blogia en tuntenut yhtään kaunokirjailijaa, tiesin muutaman ihmisen kustantamoista, enkä tuntenut kirjabloggareita tai edes lukenut kirjablogeja. Minkä valtavan rikkauden blogi onkaan tuonut elämääni.

Nautin lukemisesta, kirjojen kuuntelusta, kirjoittamisesta ja kirjakuvien väkertämisestä. Olen miettinyt, että jatkan bloggaamista niin kauan kuin se tuo minulle iloa. Koko ajan on kuitenkin mielessä, miten tätä hommaa voisi kehittää. Perustimme Airin kanssa podcastin, mutta se ei ole ollut huippumenestys, 44 jaksoa ja 13.000 kuuntelua kuitenkin.

Blogi on koko ajan ollut inspiroiva harrastus ja harrastukset yleensä myös maksavat. Niin bloggaaminenkin. Suoria kuluja ovat webbihotellimaksut, teknisen tuen maksut ja podcast-alustamaksut. Sitten tietenkin epäsuoria kuluja liittyen juttujen tekoon esimerkiksi lukuaikapalvelumaksut ja matkakulut. Monenlaista olen miettinyt, miten bloggaamisella voisi myös tienata. Onko bloggaaminen passé, onko nyt instagrammaajien aika? Pitääkö meidän tehdä bikinikalenteri vai millä saamme niin paljon seuraajia, että olemme kaupallisesti yhtä kiinnostavia kuin instan influenserit? Kaupalliset tahot saavat mielellään ottaa yhteyttä, samoin mahdolliset mesenaatit!

Blogi teki minusta myös tietokirjailijan. Ilman blogia minua tuskin olisi pyydetty kirjoittamaan Lukupiiri – Kirjoista keskustelemisen elämää muuttava taika -kirjaa (Nemo, 2021). Blogi teki minusta myös haastattelijan. Olen saanut haastatella kirjailijoita messuilla ja tapahtumissa. Turun kirjamessuilla olen tänä vuonna puhumassa lukupiiristä sunnuntaina klo 12. Seurana Kirsin kirjanurkka -bloggari Kirsi Hietanen ja kirjailija Satu Rämö.

1 Minäkin haluan nostaa kolme juttuani. Ensinnäkin blogin ehdottomasti eniten luetun jutun, lähes 100.000 klikkausta, jossa esitellään Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarja. Ikimuistoiset hetket sain kokea haastatellessani nyt jo edesmennyttä Lucindaa kolmessa tilaisuudessa Helsingissä ja Lahdessa. Kiitos jälleen blogin tuomien kontaktien.

2 Toinen kirjoittamani suosittu juttu käsittelee Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa. Se oli oma Suomi 100 -tekoni ja vaikutti minuun vahvasti. Luin Pohjantähden innoittamana useita 1918-kirjoja ja teimme Airin kanssa Väinö Linnasta myös podcastin.

3 Kolmannen noston teen kirjasta, johon koko lukupiirimme ihastui. Blogi onkin toiminut oivallisena lukupäiväkirjana niin minulle henkilökohtaisesti kuin koko lukupiirillemmekin. Kutsuimme Minna Eväsojan lukupiiri-iltaamme ja yllättäen hän veti meille pienimuotoisen teeseremonian. Tämänkin hetken tunnelman saatoimme jakaa seuraajillemme ja samalla vinkata Minnan kirjasta Shoshin – aloittelijan mieli.

Minnan kirjasta löytyy myös opastusta bloggaamiseen, ei ole oikotietä:

Mestarin tasolle ei ole oikotietä. Perusteet ja säännöt ovat kaiken oppimisen pohja ja niiden tulee olla hyvin hallussa, oli kyse sitten tieteestä, teetaiteesta tai kalligrafiasta. Tullakseen taitavaksi on syytä ennen kaikkea harjoitella kärsivällisesti. Se vaatii toistoa, sillä ensin asian muistaa vartalo, vasta sitten sen ymmärtää mieli. Samaa on harjoiteltava niin kauan että muodosta – perusteista ja säännöistä – tulee yhtä luonnollista kuin hengitys, jolloin mieli on vapaa ja liike tulee vartalon muistista automaattisesti, ilman, että tarvitsee pohtia mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.”

Luvusta Aloittelijan mieli, sivut 11-12, Shoshin aloittelijan mieli.

Minna: ”Bloggari lukee syvemmin”

Kun kutsu lukupiiriin vuonna 2010 tuli, tiesin heti että lähden mukaan. Lukupiireistä en tiennyt mitään, mielikuvakin oli vähän pölyinen. Toisaalta kausittaisen lukemiseni kiihkeimpinä aikoina olin pitänyt ajankohtaisista kirjoista kavereiden kanssa juttelua sekä mukavana että hyödyllisenä.

Lukupiiri toi lukemiseen säännöllisyyttä ja monipuolisuutta, kun kuukauden kirjavalinnat eivät aina olleetkaan omiani.

Blogikirjoittaminen tuntui myös heti kiinnostavalta, kynnys oli kuitenkin paljon korkeampi. Vaikkei bloggaaminen minusta ihan julkkista olekaan tehnyt, omien tuotosten asettaminen näytteille tuntui alkuun aikamoiselta haasteelta. Ihminen on kuitenkin oppivainen eläin, ja aiheet – kirjojen lisäksi teatteri – sytyttävät. Kirjoittajana olen siis kuin vanhan ajan diesel, hitaan alun jälkeen puksuttelen rauhalliseen tahtiin eteenpäin.

Kirjoista kirjoittaminen on syventänyt omaa lukemista. Luen ja varsinkin kuuntelen melko paljon, ja kirjan ääressä tulee uusia näkökulmia ja oivalluksia aiempaa enemmän. Kirjoittaminen on myös oiva tapa kirkastaa omia ajatuksiaan.

1 Omista kirjoituksistani haluan nostaa ensiksi kirjan, jonka julkkarit olivat ensimmäinen kirja-alan tapahtumani ei-enää-ihan-tavislukijana. On ollut mielenkiintoista seurata Antti Tuomaisen maailmanvalloitusta ja nousua Euroopan hauskimmaksi kirjailijaksi (The Timesin lausunto). Kalenterissani on jo seuravan romaanin ilmestymispäivä, Majavateoria julkaistaan 7.10.2022.
Antti Tuomainen: Kaivos – kahden miehen tilinteko

2 Toista nostoani voisi kai kuvata tietopitoiseksi muisteluteokseksi. Lisäksi siinä tulee näkyväksi käännöskirjallisuuden näkymättömien taikureiden voima: ilman taitavien suomentajien korvaamatonta panosta moni maailmankirjallisuuden helmi jäisi tavoittamattomiin.
Günter Grass: Grimmin sanat Rakkaudentunnustus – kääntämisen juhlaa

3 Ja totta tosiaan, blogistina olen myös päässyt osalliseksi mielenkiintoisista tapahtumista ja keskusteluista. Tutustuin Rebecka Martinssonin tutkimuksiin vasta, kun kuusiosaisen sarjan viimeinen romaani ilmestyi. Pääsin haastattelemaan kirjailijaa, joka on tinkimättömästi tehnyt omat valintansa ja onnistunut komeasti.
Åsa Larsson: Isien pahat teot – Rebecka Martinsson -sarjan päätös ja kirjailijahaastattelu

Seuraa meitä myös somessa!

Blogi ei ole oikein mitään ilman lukijoita, joten kiitos teille kaikille ihanille, jotka luette juttujamme, osallistutte arvontoihimme ja lähetätte kommentteja. Jatketaan kultturellia matkaamme jatkossakin yhdessä!

Jos haluat kannustaa meitä, niin ilahdumme, jos tilaat uudet juttumme suoraan sähköpostiisi ja liityt seuraajiimme myös eri some-kanavissa. Kirsin Book Club löytyy Facebookista, Instagramista ja Twitteristä.