Raija Oranen: Iso – Gösta Serlachiuksen tapahtumarikas elämä

Viime vuosina olen käynyt Mäntässä joka kesä. Tutustunut Serlachius-museoiden näyttelyihin ja käynyt Mäntän klubilla syömässä. Tänä kesänä retki jäi väliin, joten päätin nauttia vuoden Serlachius-annokseni lukemalla Raija Orasen kirjauutuuden nimeltään Iso. Kyseessä on biofiktio Gösta Serlachiuksen elämästä.

Lue lisää: Kesäretki kulttuurin pariin: Ruovesi – Mänttä – Murole

Lue lisää: Katutaidetta by Keith Haring & Banksy – kesäretki Tampereelle ja Mänttään

Raija Oranen on tavattoman tuottelias kirjoittaja. Hänen kynästään on syntynyt tv-sarjoja, näytelmiä, satukirjoja, novellikokoelmia, taistolaislaulu ja noin 40 romaania. Viime aikoina hän on keskittynyt kertomaan Suomen itsenäisyyden ajan historiasta kirjoittamalla biofiktioita, joiden pääroolissa on ollut Suomen tasavallan presidenttejä. Lukupiirissä olemme Raija Oraselta lukeneet Nimeltään Kekkonen -teoksen ja Aurora Karamzinin elämästä kertovan Auroran.

Raija Oranen ja hänen Toivo Ikuinen -koiransa, tuttavallisemmin Topi.

Paperiperkele

Mäntän paperiteollisuuden uranuurtaja on G.A. Serlachius, jota on kutsutaan Paperiperkeleeksi Mäntän Gustaf-museon näyttelyssä ja Metsäperkeleeksi Kari Heiskasen Helsingin Kaupunginteatteriin ohjaamssa näytelmässä. Gustaf Adolf perusti puuhiomon Mänttään 1868, joka oli alkusysäys Mäntän nousulle. G.A. Serlachius -yhtiöt fuusioituvat 1980-luvulla Metsäliiton kanssa ja muodostivat Metsä-Serlan. Nykyään konserni on nimeltään Metsä Group. Mäntässä tehdään edelleen pehmopaperia, jota kaupasta löytyy esimerkiksi Serla- ja Lambi-brändeillä.

G.A. Serlachius kuoli vuonna 1901. Yhtiö oli taloudellisissa vaikeuksissa ja rahoittajat pitivät valtaa. Yhtiöstä tehtiin osakeyhtiö ja vähitellen G.A.:n veljenpojasta Göstasta tuli suurin osakkeenomistaja, osittain G.A.:n Axel-pojan hurvittelevan elämäntyylin ansiosta. Gösta Serlachiuksen kausi toimitusjohtajana alkoi vuonna 1913 ja kesti hänen kuolemaansa, vuoteen 1942 asti.

Raija Orasen Gösta

Raija Oranen kertoi Akateemisen Kirjakaupan kohtaamispaikalla, että ”kirjailijan on pakko päästä kuvaamiensa henkilöiden sisuksiin niin, että sitä alkaa elää heidän elämäänsä”. Tämä on ollut hänen metodinsa historiallisten romaanien kanssa. Hän lukee lähdekirjallisuutta, joista tekee muistiinpanot, ja sitten antaa mennä. ”Kun pohjalla on riittävästi faktaa, henkilön maailma alkaa elää ja sitten kirjoittajana on siinä maailmassa sisällä.”

Oranen tutustui Gösta Serlachiukseen kirjoittaessaan Toinen mies -kirjaa Risto Rytistä. Hän ei ollut aiemmin kirjoittanut talouselämästä, mutta uppoutui nyt Serlachiuksen imperiumin historiaan.

Gösta Serlachius oli perusporho, suurkapitalisti. Hän ymmärsi sen, että Suomen kaltainen pieni maa ei millään pärjää kilpailussa ellei tee itsestään isoa. Yksi väline tähän oli metsäteollisuuden hintakartellit.

Raija Oranen, Akateeminen kirjakauppa, 18.8.2022

Raija Oranen kertoi myös, että hän on kirjoillaan yrittänyt valaista lukijoilleen Suomen historiaa helpossa ja hauskassa muodossa. Isokaan ei sisällä syvällisiä analyysejä, vaan tapahtumia juoksutetaan toinen toisensa perään pinnalta raapaisten.

Göstan rakkauselämä

Gösta Serlachius tuli Mänttään setänsä oppiin. Hänet lähetettiin välittömästi harjoittelijaksi Englantiin ja palattuaan hän sai vastuullisempia tehtäviä setänsä luotettuna. Pian Gösta iski silmänsä Sissi-serkkuunsa, joka oli toisaalla kihloissa, mutta eipä aikaakaan, kun Gösta meni Sissin kanssa naimisiin. Iso-kirjassa käydään läpi Göstan työelämää, mutta vähintään yhtä paljon myös hänen tunne-elämäänsä.

Akseli Gallén-Kallela: Sissi Serlachiuksen muotokuva 1889. Kuva otettu Gösta-museossa Mäntässä 2019

Avioliitto Sissin kanssa on aluksi onnellinen, mutta vähitellen Sissi haki lohtua pullosta yhä enenevässä määrin. Avioliitto kariutui ja Gösta meni uusiin naimisiin tarmokkaan Ruth Björkenheimin kanssa. Raija Oranen kuvaa kaiken Göstan ajatuksina ja tekoina. Milloin Gösta huumaantuu naisen kenkien kopinasta, milloin humalainen vaimo kuvottaa häntä.

Olga Gummerus-Ehrström: Sissi Serlachius, noin 1915. Kuva otettu Olli ja Buchlan -näyttelyssä Mäntässä 2019.

Vanhana miehenä, edelleen naimisissa olevana, Gösta ihastuu vielä erääseen tunnettuun kauneuskuningattareen. En levitä juoruja sen enempää, sanon vaan, että tänä päivänä ”suhde” olisi taatusti ollut Seiska-lehden klikkiotsikoissa.

Göstan työelämä

Göstan työelämää on kuvattu mm. tehtaiden ostojen kautta. Saa sen kuvan, että paljon tapahtui ja isolla riskillä. Uusia markkinoita haettiin esimerkiksi Ukrainasta ja Yhdysvalloista. Hieman kirjassa on puhetta paperinvalmistuksesta, esimerkiksi laatuongelmista, mutta mitään selkeää kuvaa liiketoiminnasta ei synny. On rahavaikeuksia, tehtaat laitetaan ulkopuolisen isännöitsijän valvonnan alle ja kappas taas onni kääntyy ja porskutetaan Euroopan kylpylöissä lepäämässä työmatkojen välissä.

Gösta Serlachius, 1876-1942, kuva Wikipediasta.

Minä olisin mielelläni lukenut hieman analyyttisempaa tekstiä juuri business-puolesta, mutta sitä varten tarvinnee lukea Göstan varsinainen elämäkerta. Se tulee selväksi, että Gösta on ollut uudistusmielinen ja laajasti oppia hakenut tehtailija. Hän työskenteli ahkerasti yhtiön eteen ja vuosien myötä hän johti yhtiötä vahvalla kädellä osake-enemmistönsä turvin.

Göstan politiikka

Gösta ei ollut politiikkaan pyrkivä henkilö, mutta vuonna 1918 hän oli vahvasti valkoisten puolella. Punaiset tulivat Serlachiuksen kotiin, veivät aseita ja viiniä, ja perhe yritti paeta. Tehtaan työntekijät olivat patruunaa vastaan. Tietyt kuvaukset ovat kuin Täällä Pohjantähden alla -kirjasta, ne antavat hyvää konkretiaa yksilötason toimista. Gösta ilmoittautui palvelukseen Mannerheimin esikuntaan, jossa intendenttinä organisoi mm. valkoisten joukkojen muonittamista. Hän myös tuki valkoisia merkittävillä summilla. Kirjassa on paikoitellen paljonkin asiaa Rytistä ja Mannerheimistä, epäilemättä peruja Raija Orasen vahvasta presidenttitietämyksestä. Gösta oli taas isänmaan käytettävissä, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939.

Göstan taide

G.A. Serlachius oli ollut Emil Wickströmin ja Akseli Gallen-Kallelan mesenaatti. Gösta halusi löytää omat taiteilijasuosikkinsa. Hän oli jo pikkupoikana sijoittanut ensimmäiset tienaamansa rahat antiikkikaupasta löytämäänsä maalaukseen, joten voidaan olettaa, että hänellä oli syvä palo taidetta kohtaan.

Mäntän Gösta-taidemuseo koostuu Jokiniemen kartanossa olevasta perusnäyttelystä ja uuden rakennuksen joka kesä vaihtuvasta näyttelystä.

Isossa käydään läpi Göstan kuvitteellisia ajatuksia tietyistä hänen hankkimistaan taideteoksista, jotka tänä päivänä ovat esillä hänen kotinaan toimineessa Jokiniemen kartanossa Mäntässä. Olikin kiinnostavaa tutkailla taidekokoelman nettigalleriaa samalla kuin luki Raija Orasen kirjaa.

Katso Gösta Serlachiusen taidekokoelman esittely.

Iso-kirjasta tiiviisti

Jos Iso olisi kertonut jostain patruunasta, johon minulla ei ole mitään kiinnekohtaa, en olisi kiinnostunut, sillä Raija Orasen kirjoitustyyli sujuvuudestaan huolimatta ei lukeudu suosikkeihini.

Mutta nyt Iso palveli erinomaisen hyvin Mäntän matkan korvikkeena ja sen innoittamana seuraavalla kerralla tutkin etenkin Gustav-museon teollisuusosuuden tarkemmin kuin ennen. Minä hain tietoa ja sain sitä juuri sopivan määrän, jotta Göstasta piirtyi minulle muista Serlachiuksista selkeästi erottuva ihminen. Aiemmin G.A. ja Gösta ovat menneet sekaisin, enää eivät taatusti mene. Iso toi erittäin salakavalasti Gösta Serlachiuksen perheineen minulle eläväksi.

Kirjan tiedot

  • Raija Oranen: Iso
  • Otava, 2022
  • 476 sivua / 17 h 6 min
  • Äänikirjan lukija: Tuukka Haapaniemi

Rating: 3 out of 5.

Muita Serlachius-suvun vaiheista kertovia kirjoja

  • Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous, 2010 – kirja Gustav Adolf Serlachiuksesta, paperiyhtiön perustajasta
  • Oula Silvennoinen: Paperisydän, 2012 – Gösta Serlachius -elämäkerta
  • Oula Silvennoinen: Savunharmaa eminenssi, R. Erik Serlachiuksen aika ja elämä, Siltala, 2020
Kommentit
  1. Reijo Moilanen
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Reijo Moilanen

Kommentoi