Lydia Sandgren: Läpileikkaus – lukupiiri ihastui kirjaan ja kuuli, kuinka siitä tehtiin äänikirja

Määrittelin Lukupiiri-kirjassani hyvän lukupiirikirjan yhdeksi perusedellytykseksi sen, että kirjassa ei saa olla yli 500 sivua. Silti ehdotin ja yhdessä valitsimme lokakuun lukupiirikirjaksi ruotsalaisen Lydia Sandgrenin Läpileikkauksen, 718 sivua. Valintaan oli kolme syytä:

  1. Läpileikkaus voitti Augustprisetin 2020.
  2. Ruotsissa asuva etäjäsenemme Minna Vahvelainen suositteli Läpileikkausta tuoreeltaan.
  3. Läpileikkauksen äänikirjalukija on mieheni Martti Ranin ja hänkin antoi vahvan suosituksen.
Lokakuun lukupiirikirjan myötä alkoi myös kynttilä- ja punaviinikausi. Lukupiirissä joimme tämän hetken suosikkiamme, Dezzanin Albarossaa Piemontesta.

Esikoiskirjailija Lydia Sandgren

Psykologi Lydia Sandgren oli 33-vuotias, kun hänen esikoisteoksensa Läpileikkaus ilmestyi Ruotsissa. Kirjan kirjoittaminen oli alkanut yli kymmenen vuotta aiemmin. Hän oli heti alussa päättänyt, että kirjan nimeksi tulee Samlade verk, joka suoraan suomennettuna olisi Kootut teokset. (Lukupiirissä pidimme Läpileikkausta parempana nimenä ja muutoinkin kehuimme Sanna Mannisen suomennosta.)

Lydia Sandgren, kuva Emelie Asplund

Lydia Sandgren heittäytyi kirjoitusprosessissaan uuden äärelle. Hän valitsi kirjan nykyajan ympäristöksi kustannusmaailman, josta ei tiennyt mitään. Läpileikkauksen yhtenä päähenkilönä on viisikymppinen mies, jonka elämää seurataan nykyajassa, mutta hyvin paljon myös 1980- ja 90-lukujen Göteborgissa. Lydia Sandgrenin hyppy itseään 25 vuotta vanhemman miehen sielunelämään ja aikaan jolloin ei ollut vielä syntynytkään onnistui: Läpileikkaus sai Ruotsin arvostetuimman kirjapalkinnon, Augustprisetin, ja toinen toistaan ylistävämpiä arvioita.

Äänikirjan lukija Martti Ranin

Martti luki Läpileikkauksen äänikirjaksi kesällä 2022 eli ennen kuin kirja julkaistiin suomeksi. Äänikirjan pituus on yli 32 tuntia ja sen lukemiseen meni noin kolme työviikkoa.

Martti esitteli Läpileikkaus-kirjan lukuohjeita, jotka oli saanut kustantajalta.

Kirsinbookclubilaiset ovat aktiivisia äänikirjojen kuuntelijoita ja monella riitti kysyttävää, kuinka kirja päätyy valmiiksi äänikirjaksi. Martti kertoi, että hänen lukuprosessinsa etenee seuraavasti:

  • Äänikirjatuotantoyhtiö, yleensä Silencio, ehdottaa Martille kirjaa luettavaksi. Hän hyväksyy tai hylkää tarjouksen.
  • Martti pyytää kirjan pdf-tiedostona tutustuttavaksi ennen lukemista. Samoihin aikoihin saapuu myös kustantajan tekemät lukuohjeet.
  • Martti tutustuu kirjan tekstiin ja poimii sieltä useimmin esiintyvät ulkomaalaiset nimet ja termit. Hän käy lukuohjeet vielä kertaalleen läpi ja tarkistaa sanojen ääntämyksen esimerkiksi Forvo-sivustolta tai kirjan alkuperäiskielen äänikirjasta, mikäli mahdollista. Tällä kierroksella ulkomaisten sanojen ääntäminen tarkentuu. Läpileikkauksen lukuohjeet olivat yli 30 sivua.
  • Sitten studioon, jonne Martti on etukäteen varannut ”lukukoppiaikaa”. Yksi lukukerta on neljä tuntia, useimmiten klo 10-14. Siinä ajassa syntyy vaihteleva määrä valmista materiaalia riippuen kirjan tekstin sujuvuudesta, useimmiten noin kaksi tuntia. Joskus ulkoiset tekijät saattavat keskeyttää lukemisen, esimerkiksi naapuritalon rakennustyöt, joskus taas vaikkapa vatsan kurina. Välillä täytyy toki hieman myös jaloitella.
  • Studiossa Martti lukee tekstiä ruudulta ja käyttää itse äänityslaitteita. Tallennetta voi samantien itse editoida, jos huomaa lukeneensa jonkun sanan väärin tai väärällä painotuksella.
  • Kun kirja on luettu, menee tallenne vielä studioväen käsiteltäväksi ja tarkastuskuunneltavaksi. Siitä seuraa korjausluenta, jossa mahdolliset tekniset virheet, esimerkiksi jos alku- tai loppuäänne on leikkaantunut pois, tai lukuvirheet korjataan. Sen jälkeen äänikirja on lukijan osalta valmis.
Lukupiiriläisillä oli paljon kysymyksiä Martille liittyen äänikirjojen lukemiseen ja tuotantoprosessiin.

Läpileikkauksen teemat

Läpileikkaus kuvaa 1960-luvulla syntyneiden Martin Bergin ja Gustav Beckerin elämää ja ystävyyttä lukiovuosista viisikymppisiksi miehiksi. Opiskeluaikoina symbioosiin liittyy Martinin tyttöystävä Cecilia, josta tulee myöhemmin Martinin vaimo ja yhteisten lasten äiti.

Tapahtumat sijoittuvat pääosin Göteborgiin, josta molemmat miehet ovat kotoisin ja jossa he käyvät koulua. Martin on miellyttävä ja mukautuvainen, Gustav särmikäs ja taiteellinen. He käyvät baareissa ja kotibileissä, keskustelevat elämästä, taiteesta ja kirjallisuudesta. Heidän tiensä eroavat kesäisin, kun keskiluokkaisesta perheestä oleva Martin tekee töitä ja Gustav, jonka perhe on varakas, viettää lomaa perheensä seurassa Ranskassa.

Lukupiiriä emännöi Raila Luhtala, pöydän päässä. Muut pöydän ääressä, herkullisen punajuurikeiton äärellä: Eija Tynkkynen (vas.), Pirjo Helenius-Viitamäki, Airi Vilhunen, Sasu Heikkilä, Maija-Riitta Mustonen, Päivi Jääsaari, Marja Castrén ja Martti Ranin.

Martin alkaa opiskella kirjallisuutta ja on erityisesti kirjailija William Wallacen ja tämän teoksen Patagonian päivät lumoissa. (Jos et ole kuullut William Wallacesta, älä huolestu, sillä hän on fiktiivinen hahmo toisin kuin Läpileikkauksessa mainitut muut kirjailijat ja filosofit.) Gustav heittäytyy täyspäiväiseksi taidemaalariksi ja saakin hyvin pian mainetta, etenkin Ceciliaa kuvaavilla maalauksillaan.

Tarinaan mahtuu Martinin haave omasta kirjailijuudesta, joka ei koskaan toteudu. Hän asuu vuoden Gustavin kanssa Pariisissa hakemassa inspiraatiota, mutta elämä heittää takaisin Ruotsiin ja kustannusalalle.

Kirjan rakenne on mainio. Alussa valmistaudutaan Martinin perustaman kustantamo Berg & Andrénin vuosijuhliin. Martin asuu yhdessä Elis-poikansa kanssa, Rakel-tytär opiskelee psykologiaa. Gustav on muuttanut Tukholmaan ja Cecilia on kadonnut. Luit oikein, kadonnut. Samanaikaisesti on suunnitteilla retrospektiivinen näyttely Gustavin urasta.

Menneitä muistellaan toimittajan esittäessä kysymyksiä Martinille. Vastaukset johdattavat pitkiin muistelujaksoihin, joissa palataan aikoihin, kun miehet olivat vielä vahvasti toistensa elämässä. Myös Rakel nousee näkökulmarooliin, kun hän isänsä pyynnöstä lukee saksalaisen romaanin, joka yllättäen vaikuttaa kertovan viisitoista vuotta aiemmin kadonneesta Ceciliasta. Miksi äiti lähti, minne hän meni?

Teksti nappaa mukaansa jokaisen, joka on kiinnostunut ihmissuhteista, kirjallisuudesta, taiteesta ja elämästä. Läpileikkaus on oodi ystävyydelle, etenkin miesten väliselle ystävyydelle. Yhtälailla se on oodi kulttuurilliselle pääomalle, josta Lydia Sandgren on haastattelussa todennut, että se on kaikkien saavutettavissa.

Lukupiirin kommentit

Lukupiiriläisten lukukokemukset olivat vaihtelevia. Joku oli imaistunut tarinaan heti ensi sivuilta, jonkun toisen oli täytynyt tahkota ensimmäiset sata sivua ennen kuin oli napannut. Lopputuloksena oli kuitenkin yhtenäinen ihastus: hieno kirja!

Lukupiirissä oli koolla 10 naista ja Martti.

Läpileikkaus tarjosi lukupiirille paljon keskusteltavaa. Kirjan tarina ei ole aukoton ja Cecilian mysteeristäkin lukija joutuu itse päättelemään, mitä on tapahtunut.

  • ”Henkilöhahmot olivat niin todentuntuisia, että olisin voinut hypätä heistä kenen vaan nahkoihin.”
  • ”Teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Erinomainen kirjan rakenne nosti lukukokemuksen vielä korkeammalle tasolle.”
  • ”Minäkin olen opiskellut 1980-luvulla, mutta ei meillä noin railakkaita bileitä ollut!”
  • ”On kuin Martin olisi ollut parivaljakon järki ja Gustav tunteet. Cecilia vaikutti aivan myyttiseltä hahmolta, johon molemmat miehet ehkä olivat rakastuneita, ellei Gustav sittenkin ollut rakastunut Martiniin.”
  • ”Kaiken muun voin ymmärtää, mutta en sitä, että Cecilia hylkäsi omat lapsensa.”
  • ”Minusta Läpileikkaus oli kuin Kjell Westön sukutarinat, mutta naisen katseen kautta.”
  • ”Kirjan kirjalliset viittaukset ovat kiinnostavia. Minä googlailin Ludwig Wittgensteinin vain, koska Cecilia oli kääntänyt hänen päiväkirjansa.”
  • ”Nautin niin Läpileikkauksesta, että kuuntelin sen ensin ruotsiksi ja nyt myös Martin lukemana suomeksi.”

Läpileikkauksen pituus korosti elämää, sillä elämässäkin useimmat asiat tapahtuvat pitkän ajan kuluessa. Meistä moni olisi ollut valmis lukemaan tarinaa vielä eteenpäin. Tuntui surulliselta jättää kiinnostavat henkilöhahmot vuoteen 2012.

Läpileikkaus tarjosi paljon aihioita keskustelulle.

Lukupiirin tarjoilut

Kirsin Book Clubissa syödään aina jotain ja yleensä on myös viiniä tarjolla. Raila oli tällä kertaa tehnyt niin hyvän punajuurikeiton, että kaikki halusivat keiton reseptin. Niin käy usein eli reseptejä ja ideoita vaihdetaan. Jo alussa päätimme, että tarjoiluista ei saa muodostua kilpavarustelua, vaan emäntä saa tarjoilla kodissaan juuri sellaista kuin siihen hetkeen hänen mielestään sopii. Melko vakiintuneesti syömme keittoa ja jälkkäriksi herkkuja. Linkki Railan keittoon on kuvatekstissä. Viininä oli tällä kertaa täyteläinen punaviini Dezzani Albarossa Piemonten alueelta.

Koska kaikki halusivat Railan keiton reseptin, jaamme sen myös tässä. Linkki reseptiin.
Raila on kutonut meille kaikille pinkit lukupiirisukat, kuvassa näkyvätkin Railan ja Pirjon sukat. Nyt hän oli askarellut pienet tuikkulahjat kaikille. Kiitos!

Kirjan tiedot

  • Lydia Sandgren: Läpileikkaus
  • WSOY 2022
  • Alkuperäisteos Samlade verk, 2019
  • Suomennos: Sanna Manninen
  • Kansi: Martti Ruokonen
  • 718 sivua / 32 h 14 min
  • Äänikirjan lukija: Martti Ranin

Rating: 4.5 out of 5.

P.S. Lydia Sandgren mainitsee Sveriges Radion haastattelussa, että häneen eniten aikuisena vaikuttanut teos on Thomas Mannin Taikavuori. Saman kirjan jäljillä on Riitta Jalonen kirjassaan Omat kuvat.

Kommentit
  1. Anki
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  2. Kirjallisuutta ja tutkimusta
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  3. Pirkko
    • Avatar photo Kirsi Ranin
    • Tarjuska
  4. Jane / Kirjan jos toisenkin
    • Avatar photo Kirsi Ranin
  5. Tuulevin lukublogi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *