Marika Lehto: Noora Räty Leijonakuningatar – urheilijan kasvutarina

Marika Lehdon kirjoittama Noora Räty Leijonakuningatar on urheilukirjojen aatelia. Kirjassa Noora Räty kertoo avoimesti tiestään maailman huipulle ja kuinka hän uratavoitteensa saavutettuaan on löytänyt paikkansa urheilun maailmassa uusissa tehtävissä.

Kirjan alussa Noora kertaa lehdistäkin tutun maajoukkueuransa päätöksen vuonna 2022. Pettymys siihen, että hänet jätettiin olympiajoukkueen ulkopuolelle, oli kova. Noora kävi läpi monenlaisia tunteita asiaa käsitellessään. Hän oli kuitenkin jo kasvattanut oman identiteettinsä jääkiekon rinnalle ja siitä irralliseksi, eikä jääkiekossa tullut pettymys murtanut häntä.

Ehkä oli hyväkin, että näin kävi juuri minulle eikä jollekin toiselle. Jos joku niin minä pääsisin tällaisesta yli.

Nyt todella mitattiin se, miten vastoinkäymisten keskellä suhtautuisin itseeni, toisiin ja tulevaisuuteen.”

Noora Räty ja Marika Lehto Turun kirjamessujen lavalla 2022.

Naisetkin pelaavat jääkiekkoa!

Äiti vei Nooran katsomaan Suomen naisten MM-peliä Kanadaa vastaan, kun Noora oli liki 10-vuotias ja pelannut itse jo viisi vuotta. Vasta silloin hänelle selvisi että totta tosiaan, myös naiset pelaavat jääkiekkkoa!

Olin täynnä intoa tajuttuani, etten ollut ainoa jääkiekkoa pelaava tyttö. Naisleijonien pelin näkeminen oli ensimmäinen hämärässä tulevaisuudessa siintävä valo siitä, että minullekin voisi olla paikka rakastamassani lajissa.”

Noora halusi pienestä pitäen olla maalivahti ja vain maalivahti, muut pelipaikat eivät kiinnostaneet. Hän olisi pärjännyt myös futiksessa, muttei lämmennyt lajille, joka oli hänen makuunsa liian hidas. Kirjan kuvaliitteestä.

Perheen laaja tuki

Nooran vanhemmat olivat liikunnallisia ja he tiesivät, että vaativassa joukkueurheilussa tosimielellä kehittyminen vaatii paitsi rahallisia resursseja myös runsaasti ajallista panostusta. He myös ymmärsivät, ettei kaikilla vanhemmilla ollut käytännön mahdollisuuksia yhtä mittavaan tukeen lapsilleen kuin heillä.

Niinpä nelipäiväistä työviikkoa minun harrastukseni vuoksi tehnyt äitini kuljetti, ruokki ja huolehti myös sellaisista joukkueemme pelaajista, jotka eivät saaneet tarvittavaa tukea kotoaan. Se mahdollisti lahjakkaiden pelaajien pysymisen kovatasoisessa joukkueessa, mutta myös minun tärkeimpien kaverisuhteitteni säilymisen.”

Perhe tuki myös Nooran ratsastusharrastusta, joka pysyi mukana kouluvuosina niin intensiivisesti, että Nooralle ostettiin oma hevonen. Tallivuokrarahat piti tienata itse, joten koululle ei jäänyt juuri aikaa. Koulussa Noora noudattikin kolmen ällän periaatetta: lukio lukematta läpi. Kun lukemisen aika sitten tuli, Noora otti kirjat käteen ja keskittyi, eikä ollut kaukana ettei yo-todistukseen tullut yhtä oikeaakin L:ää.

Leijonanpentuna maailman huipulle

Olympiadebyyttinsä Noora teki jo 16-vuotiaana Torinossa vuonna 2006. Siitä alkoi pitkä ja menestyksekäs arvokisaura. Leijonanpennusta kasvoi tinkimätön maalinsa vartija, joka on varmasti myös ollut esikuvana monille nuoremmille pelaajille.

Marika Lehto on onnistunut luomaan kirjan tekoon luottamuksellisen ilmapiirin, jonka myötä hän on päässyt kuvaamaan Nooran teini- ja opiskeluvuosien kasvua juuri sopivalla tarkkuudella. Leijonakuningatar ei jää pelkäksi anekdoottien kokoelmaksi, vaikka nekin kyllä ovat kiinnostavaa luettavaa.

Jääkiekko avasi myös tien Amerikan yliopistosarjaan, joka mahdollisti myös tutkintoon johtaneen opiskelun. Näinä vuosina Noora kohtasi myös huippu-urheilun nurjan puolen: kovat paineet, masennus ja syömishäiriöt näkyivät hänen ympäristössään. 

Hockeymama Minna pääsi Nooran kanssa kuvaan Turun kirjamessuilla 2022.

Huippuvalmennus tukee kehittymistä

Nooran tarinan mukana lukija saa myös aimo annoksen tietoa valmennuksesta. Erityisesti Amerikan käytännöt ovat mielenkiintoista luettavaa. Suomi on jääkiekkomaana maailman ehdotonta kärkeä. Vielä on kuitenkin asioita, joiden soisin siirtyvän myös suomalaisten joukkueiden arkeen. 

Olen itse jääkiekko-otteluita seuratessani pohtinut, että maalivahdeilla pitää olla erityisen hyvä näkökyky. Näin onkin, ja tämän lisäksi sitä voi myös treenata. Silmä toimii lihaksilla kuten muukin keho, ja näiden lihasten monipuolinen harjoittaminen kuului Nooran amerikkalaiseen valmennukseen.

Aivotärähdys on tyypillinen jääkiekkovamma, jonka arviointiin ja seurantaan olisi hyvä ottaa mallia Atlantin takaa. Amerikassa on käytössä testilaitteet, joilla urheilijan tilaa voidaan mitata objektiivisesti. Meillä luotetaan pitkälti urheilijan omaan arvioon, joka saattaa olla peli-innon sumentama. Myös Noora arvioi pelanneensa otteluita, joiden sijaan hänen olisi pitänyt antaa aikaa toipumiselle.

Rakkaudesta lajiin

Pienestä pitäen Noora kasvoi ajatukseen, että pojat tähtäävät ammattilaisjäille ja pääsevät kunnon palkoille. Moni lapsuuden pelikavereista pääsikin tälle tielle. Naiskiekkoilijoiden polku on edelleen valtaosalle arkisempi, he käyvät päivätöissä ja maksavat kiekkoilunsa kustannukset, sillä naisten sarjoissa iso raha liikkuu vain ulkomailla. Miesten palkkoihin verrattuna nekin palkkiot ovat pieniä, eikä naisten eläkekassa pelaamalla kerry.

Muutakin elämää

Leijonakuningattaressa piirtyy hieno kaari innokkaasta pikkunappulasta yhdelle asialle omistautuneeseen huippulahjakkuuteen ja siitä edelleen vakaasti kypsyneeseen aikuiseen naiseen ja aviovaimoon. Yhteisten ystävien kautta Noora tutustui isänsä puolelta tsekkitaustaiseen Kareliin, ja Nooran hienoisesta vastaanhangoittelusta huolimatta heistä tuli pari.

Jo ensimmäisenä yhteisenä kesänä huomasimme, että meidän yhdisti isosti rakkaus jääkiekkoon. Olimme molemmat maalivahtivalmentajia, mutta myös todellisia lätkänörttejä. En ollut koskaan halunnut seurustella toisen maalivahdin kanssa, mutta tässä sitä nyt oltiin.”

Noora ja Karel ovat asettuneet Yhdysvaltoihin, hankkineet kesämökin ja kaksi koiraa. Riskialttiin uran ja railakkaankin opiskelijaelämän jälkeen arki on asettunut onnellisiin uomiinsa.

Kirjassa kuvataan myös tämän Espoossa pelatun ottelun dramaattiset hetket. Kirjan kuvaliitteestä.

Suosittelen kirjaa

Suosittelen Leijonakuningatarta tietysti kaikille huippukiekon ystäville, sillä kirja kertoo kuinka paljon työtä ja motivaatiota huipulle pääsemiseen vaaditaan. Suosittelen sitä kaikille urheilevien lasten vanhemmille, jotta he jaksavat kustantaa, kuskata, kannustaa ja kannustaa jälkikasvuaan sillä tiellä, jonka juniori on valinnut. Suosittelen kirjaa myös kaikille valmentajille muistutukseksi siitä, minkälainen palaute urheilijaa motivoi.

Omat kiitoksensa ansaitsee vielä teoksen huolellinen kieli. Vaikka viimeiset tapahtumat ovat tuoreita, ja aikataulu on saattanut olla hyvinkin tiukka, jälki on hyvää.

Kirjan tiedot

  • Marika Lehto: Noora Räty – Leijonakuningatar
  • WSOY 2022
  • 352 s + kuvaliite / 11 t 51 min
  • Äänikirjan lukee Elina Keinonen

Rating: 4.5 out of 5.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *