Riitta Jalonen: Omat kuvat – kirkas näkymä kirjailijan sielunmaisemaan

Kirjailija Riitta Jalonen on maagi, joka välittää omaa sielunmaisemaansa kirjalliseen muotoon ja onnistuu samalla kertomaan meidän kaikkien syviä tuntoja. Hänen taiteensa syntyy vaistonvaraisesti, eri käsialoilla, vahvasti päähenkilöihinsä eläytyen. Riitta Jalosen uusin romaani Omat kuvat on pieni suuri kirja, eräänlainen matkakertomus ja tilinpito, joka tällä hetkellä näyttää jäävän kirjailijan viimeiseksi.

Kuvasin Riitta Jalosen Turun Kirjamessuilla 1.10.2022.

Helsingin Kirjamessuilla keskustelin erään kirja-alan todellisen konkarin kanssa. Mies sanoi, että Riitta Jalosen Kirkkaus on paras 2000-luvulla julkaisu kotimainen romaani. Hänen mielestään oli kaamea vääryys, että Kirkkaus ei vuonna 2016 päässyt Finlandia-ehdokkaaksi ja ettei kirja voittanut Runeberg-palkintoa, vaikka oli ehdokkaana. Minä olen täysin samaa mieltä ja kerroin sen myös Kirkkautta käsitelleessä blogijutussani.



Viimeinen romaani

Palkinnot sikseen, vaikka toki jokainen toivoo työlleen tunnustusta. Palaute on lahja, sen avulla voi nähdä omassa tekemisessään niitä vahvuuksia ja heikkouksia, joita peili ei kerro. On aika ajoin hyvä itse kunkin pysähtyä ja katsoa taaksepäin, miettiä mitä kannattaa jatkaa, mitä tehdä toisin.

Riitta Jalonen on kertonut, että hän luopuu romaanien kirjoittamisesta. Syksyllä 2022 ilmestynyt Omat kuvat on hänen viimeinen romaaninsa. Hän on pysähtynyt ja tallentanut kirjailijauransa hippusia kansien väliin. Omat kuvat kertoo Riitta Jalosen sielunmaisemasta, kipukohdista ja onnenhetkistä. Samalla hän onnistuu pääsemään myös lukijan sieluun jollain maagisella kyvyllä, koskettamaan kohtia joita ei aiemmin tietoisesti ollut ja synnyttämään tunteita jotka uinuivat.

Tekstin vahva koskettavuus ei ole yllätys kenellekään, joka on lukenut Riitta Jalosen tekstejä aiemmin. Luin hänen edellisen kirjansa Tanssikaa! vuonna 2019 juuri kun isäni oli yllättäen kuollut. Tanssikaa! oli minun surukirjani. Teksti vaikutti minuun niin voimakkaasti, että en pystynyt kirjoittamaan kirjasta minkäänlaista blogijuttua. Ja vähän on haasteita Omat kuvat -kirjankin kanssa, mutta yritetään.

Minun kirjahyllyssäni Thomas Mannin Taikavuori on Riitta Jalosen kirjojen seurassa.

Taikavuori

Omat kuvat kuvaa kirjailijapäähenkilön matkaa Davosiin, Thomas Mannin Taikavuoren maisemiin ja tapahtumapaikoille. Samalla se on luotaus päähenkilön omaan elämään ja kirjalliseen tuotantoon. Riitta Jalonen kirjoitti jo vuosia sitten, että hänen tahtonaan on nähdä kokonaisuus, mitä kaikkea on tehnyt, ja nyt oli tullut tunne, että Omat kuvat -romaanin myötä kokonaiskuva on valmis. Nyt on aika nähdä eri päähenkilöiden tuoma viesti niin Riitalle itselleen kuin myös lukijoille. Kirjan aineisto on kertynyt Riitan koko elämän ja kirjailijuuden ajalta ja se kantaa myös tietoisuutta menneistä sukupolvista.

Kun kynä kirpoaa kädestä ja putoaa lattialle, olen tyhjä. Kömmin sänkyyn vaatteet päällä.

Teksti jää lepäämään kansien väliin. Tiedän jo nyt, että sinne syntyi jotakin tärkeää. Ehkä viikon päästä katson, mitä se pitää sisällään.”

Omat kuvat, sivu 17

Kun olin Omat kuvat lukenut, ensimmäinen tunteeni oli, että halusin lukea kaikki Riitan kirjoittamat kirjat, ymmärtää kirjan kaikki viittaukset. Heti tiesin, että palaisin Omat kuvat -romaaniin vielä lukuisia kertoja, sen pieniin kertomuksiin, sen viisaisiin ajatuksiin, yhteisiin askeliin kohti Taikavuoren mysteeriä.

Riitta Jalosen päähenkilöt

Riitta Jalonen kertoi kirjamessuilla, ettei hylkää romaaniensa päähenkilöitä koskaan ja Omat kuvat -kirja on omistettu heille. Hän on kirjoittaessaan halunnut kommunikoida päähenkilönsä kanssa, joissa jokaisessa on palanen häntä itseään. Mikään ei synny tyhjästä.

Näen mielikuvassani hyllyn, jossa kaikki päähenkilöni istuvat rinnakkain ja järjestyksessä. Ensin olivat Vilja, Säde ja Elisa, jotka heiluttelivat jalkojaan ja seurasivat uteliaina, minkälainen päähenkilö heidän rinnalleen tulee seuraavaksi istumaan hyllylle. Nyt kaikki 14 ovat siellä hyllyllä sulassa sovussa ja se on se kokonaisuus.”

Riitta Jalonen Turun Kirjamessuilla 1.10.2022

Uskon, että Omat kuvat aukeaa myös heille, joille yksikään mielikuvahyllyllä istuvista päähenkilöistä ei ole tuttu. Omat kuvat pitää sisällään niin paljon samaistuttavaa elämää, iloja ja suruja, että tarttumapintaa kyllä riittää. Kirjan upeaa antia ovat myös kohtaamiset eri ihmisten kanssa. Ne pienet tuokiot, pään silitykset tai toisiinsa kietoutuneet alastomat vartalot, ne rakkauden hetket, jotka meitä kannattelevat.

Fanityttökuva Riitta Jalosen kanssa Turun Kirjamessuilla 2022.

Maagi

Tekisi mieleni kirjoittaa, että eihän Riitta Jalosen kirjoittamisessa mistään taikuudesta ole kyse, mutta lukiessani hänen tekstiään, en ole aivan varma ettei sittenkin ole. Hänen kirjoittamisensa on niin kokonaisvaltaista, käsinkirjoitettu kieli kirjoittaa mieltä näkyville. Tämänkaltainen heittäytyminen täytyy olle tavattoman rankkaa sekä kirjailijan mielelle että keholle, mutta lukija kiittää.

Autofiktio on mulle liian voimakas sana, kuin painava kone joka kehottaa lukijan lukeman kirjan enemmän omaelämäkertana kuin se onkaan. Puhun fiktiivisestä mielestä, sillä haluan säilyttää fiktion antaman turvan kirjoittaessani. Kun kirjailijan mieli on fiktiivisesti vapaa, hän ei astele edeltä raskaasti painettuja askeleita. Vaikka kirjailija käsittelisi kuinka vaikeita tosiasioita, myös lukija pystyy fiktiivisen suojan kautta siirtymään omiin vaikuttaviin alueisiinsa, jotka hänelle ovat ehkä olleet vaikeasti avattavia.”

Riitta Jalonen Turun Kirjamessuilla 1.10.2022

Jatko

Riitta Jalosella on vauvankopallinen vanhoja, käsinkirjoitettuja muistikirjoja. Ehkä saamme sieltä vielä jotain luettavaksemme, ehkä emme. Jos Riitta Jalosen romaanit olivat tässä, olen kiitollinen lukija. Seuraavaksi tulee hänen esseensä Janet Framesta, Kirkkauden päähenkilöstä, mutta sen jälkeen on tyhjää, toistaiseksi.

Minä aloitan alusta, varasin jo Helmetistä Riitta Jalosen ensimmäisen kirjan, Olli-puolison kanssa yhdessä kirjoitetun Matkailijan Irlanti, Otava 1980, sillä matka Irlantiin on jo varattuna.

Emme me vanhene silmissä vaan sydämessä, mutta onneksi tunteista puhtaita meistä ei koskaan tule.”

Epilogi, Tanssikaa!

Kirjan tiedot

  • Riitta Jalonen: Omat kuvat
  • Tammi 2022
  • Kansi: Laura Lyytinen
  • 164 sivua / 2 h 34 min
  • Äänikirjan lukija: Elina Varjomäki

Rating: 5 out of 5.

Riitta Jalosen romaanituotanto

  • Enkeliyöt, Tammi 1990
  • Säde, Tammi 1992
  • Rakkausmuistot, Tammi 1994
  • Taudin syy, Tammi 1996
  • Todistaja Brigitin talossa, Tammi 1998
  • Yö on oranssi häkki, Tammi 2000
  • Hula-hula, Tammi 2002
  • Kuvittele itsellesi mies – Naisille, jotka kuuntelevat merisäätä saadakseen tietää aallonkorkeuden, Tammi 2005
  • Veteen pudonneet, Tammi 2007
  • Hyvää yötä Irma Noora, Tammi 2010
  • Kuka sinut omistaa, Tammi 2013
  • Kirkkaus, Tammi 2016
  • Tanssikaa!, Tammi 2019
  • Omat kuvat, Tammi 2022

Kommentit
  1. Anki
  2. Tarjuska
  3. Minna Vuo-Cho
  4. Amma

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *