Kuuntele nämä 21 talviurheilijoista kertovaa äänikirjaa – mitaleja, hikeä, härdelliä ja historiaa!

Juttu päivitetty Planican MM-kisojen aikana, helmi-maaliskuussa 2023. Mukaan nostettu kolme uutta äänikirjaa. Juttu on alunperin ilmestynyt helmikuussa 2022.

Maailman parhaat talviurheilijat ovat kokoontuneet Pekingiin kilpailemaan olympiamitaleista. He ovat liikkuneet pienestä pitäen, löytäneet oman lajinsa pariin jo nuorena, harjoitelleet systemaattisesti vuosikausia, elämän aikatauluja on hallinnut urheilu.

Nyt on tulosten aika. Ja vaikka itse olisit tehnyt kaikkesi, saattaa koronatesti kieltää kilpailemisen, suksien voitelu mennä pieleen, sauva katketa, tuuli tyyntyä tai puhaltaa puuskassa, joku saattaa törmätä sinuun, sinut jätetään varamieheksi/-naiseksi tai norjalainen voittaa sadasosasekunnilla. Kaikkea voi sattua, tai kaikki voi mennä juuri suunnitelmien mukaan, kotiintuomisina kultamitali kaulassa, juhlat torilla, tontti kotikunnassa ja kutsu Linnaan.

Kun lukee urheilijaelämäkertoja, saa edes pienen ymmärryksen siitä, kuinka valtavasti työtä, ja poikkeuksellista lahjakkuutta, huipulle pääseminen vaatii. Ilman määrätietoista tekemistä ja viisaita valintoja ei mitaleja kaulaan asetella. Se on niin pienestä kiinni.

Elämäkertoja kirjoitetaan useimmiten voittajista, mutta kiinnostavia ovat myös tarinat niistä urheilijoista, jotka eivät päätyneet palkintopallille. Surullisia puolestaan ovat tarinat voittajista, jotka eivät uran jälkeen löytäneet tasapainoista arkea, vaan kicksit oli pakko saada päihteistä.

Kokosin tähän ainoastaan sellaisia talviurheiluun liittyviä kirjoja tai talviurheilijoiden tarinoita, jotka löytyvät myös äänikirjoina. Niitä voi kuunnella, kun itse harrastaa talviurheilua – tai vaikka kotisohvalla vielä silloinkin, kun kisojen mitalisaldo on jo tiedossa.

Maastohiihto

Aino-Kaisa Saarinen

Torinon olympialaiset 2006: 1 pronssi, Vancouverin olympialaiset 2010: kaksi pronssia, Sotshin olympialaiset 2014: 2 hopeaa, MM-kisoissa: 4 kultaa, 1 hopeaa, 5 pronssia.

Aino-Kaisa Saarinen tunnetaan suorasanaisena hiihtajänä, joka ei emmi arvostella toisia, eikä päästä itseään helpolla. Tinkimätön, jopa jääräpäinen urheilija sai urallaan runsaasti menestystä, mutta koki jääneensä Virpi Sarasvuon (Kuitusen) varjoon niin valmentajansa kuin suuren yleisönkin silmissä.

Tunnetun urheilutoimittaja Pekka Holopaisen Tahto-kirja on kohteensa näköinen, yltiörehellinen tilitys Aikun taustajoukoista, kilpasiskoista ja ylipäätänsä kaikista hänen tielleen osuneista hiihtourheilun parissa toimineista ihmisistä. Kirja on hämmästyttävä ja särmikäs, ja on upeaa, että Tahto on saatu nyt (2022) myös äänikirjaksi. Kirjan pohjalta tehty teatteriesitys oli myös aivan huippu.

• Pekka Holopainen: Tahto: Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot
• Teos, 2016
• Äänikirjan lukija: Liisa Pöntinen, 8 h 28 min

Pauli Pitkänen

MM-kisat: 3 kultaa (Lahti 1938, Zakopane 1939)

Latu on kirjailija Antti Heikkisen upea kuvaus yhden huippu-urheilijan elämästä. Maailmanmestaruuteenkin yltänyt Pauli Pitkänen (1911-1941) haavoittui vakavasti jo talvisodassa ja loukkaantui kuolettavasti jatkosodan aikana kotirintaman vapaaehtoistehtävässä.

Latu on tiivis ja hienosti kirjoitettu romaani urheilijasta, ja valittu Vuoden urheilukirjaksi 2021. Se kuvaa kunnianhimoa ja sisäsyntyistä tavoitteellisuutta tavalla, joka avaa urheilun maailmaa myös kaltaiselleni sohvaperunalle. Latu on myös romaani elämästä ja sen merkityksellisyydestä, kuolemasta ja rakkaudestakin. Latu on sydänverellä kirjoitettu, ja Antti on itsekin sen nostanut parhaaksi teoksekseen. Kuten aina, Antti Heikkisen kieli on nautittavaa, samaan aikaan kirjailijan rakastettuun kotiseutuun kiinnittyvää ja kuitenkin uusmaalaisellekin kotoisan oloista. (Kuunteli ja kirjoitti Minna Väisälä)

• Antti Heikkinen: Latu
• WSOY, 2021
• Äänikirjan lukija: Antti Heikkinen, 3 t 48 min

Petter Northug

Vancouverin olympialaiset 2010: 3 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi, MM-kisoissa 13 kultaa, 3 hopeaa

Petter Northugin hiihtoa oli kihelmöivää katsoa. Hän näytti leikittelevän kilpakumppaneillaan, pyrki pitämään joukkion matkavauhdin hitaana, jotta saattoi käyttää ylivoimaista asettaan eli hurjaa loppuspurttia. Kirja avaa hänen harjoitteluaan ja lähes olematonta yksityiselämäänsä. Myös Norjan hiihtoliiton touhut mainitaan. Kirja on todella kiinnostavaa kuunneltavaa hiihtoa seuraaville. Tosin miinusta tulee lukijalle, joka ääntää kisapaikkojen ja muiden hiihtäjien nimiä väärin. Tai ainakin erilailla kuin hiihtoselostuksissa olen tottunut kuulemaan!

• Petter Northug & Jonas Forsang: Northug, minun tarinani
• Otava, 2018  
• Alkuperäinen nimi Northug. Min historie
• Kääntäjät Sirje Noodepõld, Ida Takala
• Äänikirjan lukija Kuisma Eskola, 6 h 7 min 

Marit Bjørgen

Salt Lake Cityn olympialaiset 2002: 1 hopea, Torinon olympialaiset 2006: 1 hopea, Vancouverin olympialaiset 2010: 3 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi, Sotshin olympialaiset 2014: 3 kultaa, Pyeongchang 2018: 2 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia, MM-kisoissa: 18 kultaa, 5 hopeaa, 3 pronssia.

Marit Bjørgen oli vuosia todella ylivoimainen hiihtäjä, hänellä on mm. 114 maailman cupin osakilpailuvoittoa, mikä on enemmän kuin kenelläkään muulla. Vielä en ole upouutta Voittajasydän-kirjaa ehtinyt kuunnella, mutta kustantajan mukaan Bjørgen kertoo siinä avoimesti varttumisestaan maatilalla, missä kova fyysinen työ ja urheiluharrastus herättivät haaveen maailmanmestaruudesta. Hän paljastaa, millaista oli meininki maailman parhaassa hiihtomaajoukkueessa: suuria voittoja ja huumaavaa yhteishenkeä mutta myös armotonta treenaamista, vastoinkäymisiä, ravinnon kyttäämistä ja dopingin pelkoa. Tänä kautena Maritin piti osallistua 70 km pitkään Marcialonga-hiihtoon, mutta hän sairastui ennen kisaa koronaan.

• Ingerid Stenvold: Voittajasydän, Mari Bjørgenin tarina
• Otava, 2022  
• Alkuperäinen nimi Vinnehjerte: Historien om Marit Bjørgen
• Kääntäjä Terhi Width
• Äänikirjan lukija Anna Saksman, 8 h 37 min 

Jari Isometsä

Albertvillen olympialaiset 1992: 1 pronssi, Lillehammerin olympialaiset: 1 pronssi, Naganon olympialaiset: 1 pronssi, MM-kisoissa: 2 hopeaa, 2 pronssia

Torniolainen Jari Isometsä oli 1990-luvulla hiihtokarpaasi, jonka värikkäät lausunnot olivat mukavaa kuunneltavaa. Kerrankin eläväinen ja puhelias hiihtäjä! Ladulla kulki ja hän toi mitaleja osana Suomen miesten viestimaajoukkuetta. Sitten koittivat Lahden MM-kotikisat ja surullinen doping-skandaali, jota sen ajan eläneet penkkiurheilijat tuskin unohtavat koskaan. Mutta Jari Isometsän elämän oli jatkuttava. Hiihtoura ei enää onnistunut, mutta avioliitto on kestänyt ja töitä on löytynyt urheilun ja liike-elämän palveluksessa. Hänellä on toki sananen sanottavana myös nykyisestä hiihtotouhusta. Soili Pohjolainen on ammattikirjailija, mikä näkyy kirjan otteessa.

• Soili Pohjolainen: Isomettän poika – Jari Isometsän koko tarina
• WSOY, 2021
• Äänikirjan lukija: Arttu Kurttila, 12 h 13 min

Mona-Lisa Nousiainen

2 maailmancupin voittoa 2013

Mona-Liisa – urheilija, muusikko, ihminen on urheilutoimittaja Laura Arffmanin kirjoittama elämäkerta maajoukkuhiihtäjä Mona-Liisa Nousiaisesta, joka on hiihtokansalle tutumpi tyttönimellään Malvalehto. Laura aloitti kirjan kirjoittamisen Mona-Liisan pyynnöstä keväällä 2019. Mona-Liisa tiesi sairastavansa parantumatonta syöpää ja halusi tallentaa elämänpolkunsa tytärtään Isabellaa varten. Laura joutui saattamaan kirjaprojektin maaliin yksin, sillä Mona-Liisa kuoli heinäkuussa 2019 vain 36-vuotiaana. Kirja on todella koskettava ja pistää miettimään elämän ainutkertaisuutta. Samalla kirja lisää arvostusta jokaista huippu-urheilun pistesijaakin kohtaan. Lue laajempi juttu kirjasta.

• Laura Arffman: Mona-Liisa – Urheilija, muusikko, ihminen
• Gummerus, 2020
• Äänikirjan lukija: Laura Arffman, 11 h 23 min

Siiri Rantanen

Oslon olympialaiset 1952: 1 pronssi, Cortinan olympialaiset 1956: 1 kulta, Squaw Valleyn olympialaiset 1960: 1 pronssi, MM-kisoissa: 3 hopeaa, 2 pronssia

Siiri Rantanen on todellinen Suomen naishiihdon ladunraivaaja. Siiri asuu Lahdessa ja olen tavannut hänet viimeksi isäni hautajaisissa 2019. Silloin Siiri vielä käveli omilla jaloillaan. Mieleeni on on jäänyt, kuinka hän sanoi minulle Salpausselän katsomossa, kun olin pikku tyttö, että näytän ihan hiihtäjältä. Pieleen meni, saldona on vain yksi lusikka koulun hiihtokilpailusta! Mutta Äiteen tarina on kiinnostava. Voi todellakin sanoa, että ennen oli toisin!

• Jari Porttila & Osmo Kärkkäinen: Äitee – Siiri Rantasen tarina
• Docendo, 2020
• Äänikirjan lukija: Annu Valonen, 8 h, 3 min

Mäkihyppy

Matti Nykänen

Sarajevon olympialaiset 1984: 1 kulta, 1 hopea, Calgaryn olympialaiset 1988: 3 kultaa, MM-kisoissa: 6 kultaa, 2 hopeaa, 6 pronssia

Matti Nykäsestä ilmestyi vuonna 2020 kaksi kirjaa, joista molemmista kirjoitin arviot. Matti Nykänen -kirjat tarjosivat minulle sellaisen lukukokemuksen, johon mäkihyppyä koko ikäni seuranneena en voinut suhtautua neutraalisti. Olen asunut ison osan 1990- ja 2000-lukuja ulkomailla, joten Matin urheilu-uran jälkeiset tapahtumat eivät olleet kirkkaana selvillä. Tapahtumat osoittautuivat paljon karmeammiksi kuin olin kuvitellut. Nyt on yhä vaikeampaa suhtautua Matti Nykäseen vain maailman parhaana mäkihyppääjänä.

• Arto Teronen, Jouko Vuolle: Matin maailma
• Kustantaja: Kirjapaja (2020)
• Äänikirjan lukija: Martti Ranin, 9 h 30 min

sekä

• Marko Lempinen, Jussi Niemi: Elämä oli laiffii
• Kustantaja: Otava (2020)
• Äänikirjan lukija: Petri Hanttu, 18 h 20 min

Toni Nieminen

Albertvillen olympialaiset 1992: 2 kultaa, 1 pronssi

Lahtelainen Toni Nieminen oli vain 16-vuotias hypätessään olympiasankariksi. Samana vuonna hän voitti maailman cupin ja Keski-Euroopan mäkiviikon. Toni hyppäsi vielä useamman vuoden ajan, mutta ei saavuttanut enää arvokisamitaleja. Sen sijaan hän on tullut tunnetuksi eri tv-ohjelmista ja värikkään yksityiselämänsä vuoksi. Uusi äänikirja ei ole kirja, vaan eri lukuihin jaoteltua jutustelua. Jani Uotila alustaa luvuissa lyhyesti ja sen jälkeen Toni kertoo omin sanoin urheilu-urastaan ja siviilielämästään. Kovin pitkään tätä ei jaksanut kuunnella, mutta toiminee pienemmissä pätkissä.

• Toni Nieminen: Toni Nieminen – olympiasankari & ihminen
• Toimittanut Jani Uotila
• Audiomaa, 2022, 8 h 10 min

Yhdistetty

Petter Kukkonen

Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja 2012-2022

Tätä kirjaa uskalsin suositella jo ennen sen ilmestymistä, koska Oliivipuut (katso tämän jutun loppuun). Petter Kukkonen toimi pitkään Suomen yhdistetyn maajoukkueen valmentajana. Hän ajautui napit vastakkain FIS:in kanssa nostamalla rohkeasti esiin esimerkiksi hyppypukuihin tai yhdistetyn hiihtoratojen pituuksiin liittyvän pelleilyn. Nyt häntä voi kuunnella Ylen kommentaattorina.

Pettymyksen anatomia -kirja kertoo, mitä maajoukkue-elämä on valmentajan näkökulmasta. Saa olla valmentaja, koordinaattori ja varaisä monta kuukautta vuodessa. Työtä mitataan arvokisamitaleina ja jos niitä ei tule, mielen aallonpohja häämöttää. Aktiivisena penkkiurheilijana – ja näköjään ydinkohderyhmään kuuluvana – kaikki oli kiinnostavaa, esimerkiksi yhdistetyn mediastrategia:

Halusin kohdentaa sanani niille ihmisille, jotka viitsivät avata TV:n ja vahtivat poikien edesottamuksia viikonlopusta seuraavaan. Se tarkoitti yleistäen miehiä ja naisia sarjassa yli 50-vuotiaat. Viesti oli muokattava sopivaksi heidän lähtökohtiinsa nähden.

Tutuiksi tulevat Petterin omat ajatukset, ilon, alakulon ja surun hetket. Lukiessa tuntee lähentyvänsä myös joukkueen tukihenkilöiden ja urheilijoiden kanssa. Ilkka Herolaa alkaa fanittaa entistä enemmän. Ja mikä hienoa: yhdistetyn joukkue lukee ja keskustelee kirjoista!

Ihan parasta on kirjan epilogi ja kaikki ihmisenä kasvamiseen liittyvä. Muutoin hyvin luetussa äänikirjassa särähtää joka kerta kun FIS luetaan äf ii äs eikä fis, niinkuin Petterkin Ylen hiihtostudiossa sanoo.

• Petter Kukkonen: Pettymyksen anatomia
• Docendo, 2023
• Äänikirjan lukija: Raiko Häyrinen, 10 h 19 min

Alppihiihto

Kalle Palander

Nagano olympialaiset 1998: 9. sija, Torinon olympialaiset 2006: 9. sija, MM-kisat: 1 kulta

Kaikki Ylen Urheilustudiota seuranneet tuntevat Kalle Palanderin hauskana, sanavalmiina ja yllytyshulluna tyyppinä. Ihan kaikille ei ehkä ole selvää, minkälaisia ponnisteluja vaati Tornion lakeuksilta päästä maailman pujottelun huipulle ja vieläpä ensimmäiseksi ja toistaiseksi ainoaksi suomalaiseksi alppihiihdon maailmanmestariksi. Kirja on täynnä uskomattomia tositarinoita, aivan kuten Kallelta sopii odottaakin.

• Timo Kangasluoma & Kalle Palander: Kalle – Suoraa puhetta
• Docendo, 2016
• Äänikirjan lukija: Ville-Veikko Niemelä, 5 h 49 min

Kalevi ”Häkä” Häkkinen

Cortinan olympialaiset 1956: 11. sija, Albertvillen olympialaiset 1992: esilaskija

Alppinisti, nopeuslaskija Häkä Häkkinen. Alan uranuurtaja, uskomattoman sinnikäs Häkä lienee tunnetuin hurjapäisistä treenausmetodeistaan, kuinka hän oli kiinnittyi auton katolle suksineen ja sitten annettiin mennä. Kustantajan esittelyssä kuvataan Häkää seuraavasti: voimanostajan voimat, telinevoimistelijan notkeus, parhaiden murtomaahiihtäjien hapenottokyky, nuoralla tanssijan tasapaino, ralliautoilijan reaktiokyky, Kamikaze-lentäjän rohkeus ja ääretön intohimo laskemiseen.

• Tapio Anttila & Seppo Porvali: Täyttä häkää – Kalevi ”Häkä” Häkkinen
• Lind & Co, 2021
• Äänikirjan lukija: Martti Ranin, 6 h 11 min

Taitoluistelu

Kiira Korpi

Torinon olympialaiset 2006: 16., Vancouverin olympialaiset 2010: 10., EM-kisat 1 hopea, 2 pronssia

Kiira Korpi oli naistenlehtien sivuilla ihasteltu jääprinsessa. Menestyksen takana kuitenkin oli valtaisat menestykseen ja ulkonäköön liittyvät paineet, jotka aiheuttivat syömishäiriön ja mielenterveyden ongelmia. Lajissa olleet aikuiset vaativat ja arvostelevat, mutta onneksi löytyy tukeakin, muutoin voi olla, että Kiirasta ei olisi tullut tasapainoista aikuista. Kirjassa avataan myös Kiiran lapsuudenkodin riitaistakin perhe-elämää, kun isä, Tapparan jääkiekkovalmentaja Rauno Korpi oli paljon poissa ja äiti hoiti kaiken. Kiira kertoo virkistävän avoimesti ja luettuasi katsot taitoluistelijoita hieman eri silmin.

• Jere Nurminen: Kiira – ehjäksi särkynyt
• Otava, 2018
• Äänikirjan lukija: Heljä Heikkinen, 7 h 33 min

Pikaluistelu

Pekka Koskela

Torinon olympialaiset: 10., MM-kisat: 2 hopeaa, 2 pronssia, 1000 m maailmanennätys 2007, 14 maailmancup-osakilpailuvoittoa

Pekka Koskelaa kutsutaan teräsmieheksi, sillä hänellä oli urheilu-urallaan niin paljon voimaa, että pikaluistimetkaan eivät aina kestäneet. Villi ja energinen pikkupoika valitsi lajikseen pikaluistelun, eikä treenaamisesta meinannut tulla loppua, niin rajuja olivat Koskelan harjoitteet. Maailmanennätys lajissa, jossa tuhannesosasekunnitkin lasketaan, on kova saavutus!

• Riku Korkki: Jäätävä kone: Pekka Koskela
• Tammi, 2021
• Äänikirjan lukija: Joonas Kaukoranta, 8 h 24 min

Jääkiekko

Timo Jutila

Lillehammerin olympialaiset 1994: pronssia, MM-kisat: 1 kulta, 2 hopeaa

Timo ”Juti” Jutila jäi penkkiurheilijan jääkiekkokuviin vielä moneksi vuodeksi aktiiviuransa jälkeen, sillä hän toimi Leijonien joukkuejohdossa. Juti on Tapparan kasvatti ja hänellä on vahva tamperelainen aksentti, on jopa julkaistu Juti-suomi-sanakirjakin, josta löytyy myös kuuluisa maalin kulma ”ylämummo”. Juti oli maajoukkueen kapteeni, kun Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa ikinä. Kirjassa on kartoitettu koko ura ja kaikki tunnetut härdellit Jutin ympärillä.

• Mika Saukkonen: Juti – Timo Jutilan tarina
• Docendo, 2017
• Äänikirjan lukija: Antti Virmavirta, 5 h 44 min

Jere Karalahti

MM-kisat: 3 hopeaa, 1 pronssi

Jääkiekon paha poika, joka pelasi mm. HIFK:issä, maajoukkueessa, NHL:ssä ja KHL:ssä. Kuinka suuri pelaajalegenda hän olisikaan, jos päihteet eivät olisi olleet liian houkuttavia? Hänen uran jälkeisiä temppujaan on saanut lukea muualta kuin urheilusivuilta. Aki Linnanahteen kirjoittama kirja oli melkoinen myyntimenestys.

• Aki Linnanahde: Jere
• WSOY, 2017
• Äänikirjan lukija: Ville Tiihonen, 13 h 30 min

Noora Räty

Olympialaiset: Vancouver 2010 prossia, Pyeonachang 2018 pronssia. MM-kisat: 2008 Harbin pronssia, Hämeenlinna 2011 pronssia, Yhdysvallat 2017 pronssia, Espoo 2019 hopeaa.

Noora Räty innostui jääkiekosta jo pihajäillä, ja laji on ohjannut hänen kulkuaan koko elämän ajan. Maailman parhaaksikin mainittu Noora jakaa elämäntarinansa lisäksi kiinnostavaa jääkiekkotietoutta pelaamisesta ja valmennuksesta. Lue tarkemmin TÄSTÄ.

• Marika Lehto: Noora Räty – Leijonakuningatar
• WSOY 2022
• Äänikirjan lukija: Elina Keinonen, 11 t 51 min

Kaunokirjallisuutta talviurheilusta & olympialaisista

Mielensäpahoittajan hiihtokirja

Tuomas Kyrö kirjoitti Mielensäpahoittajan hiihtokirjan viritysteokseksi vuoden 2017 Lahden MM-kisoihin. Teos on kuitenkin yleispätevä, vanhan liiton hiihtoniilon kannanotto talviurheiluun. Nautin suuresti tämän kirjan lukemisesta, sillä siinä oli niin paljon tuttua – olemmehan selvästi olleet Tuomas Kyrön kanssa samoissa hiihtokatsomoissa! Lue aiempi blogijuttuni TÄSTÄ.

Ote Mielensäpahoittajan elämän ja maastohiihdon säännöstöstä:

4. Ero syntyy ylämäessä. Elämässä, kestävyyshiihdossa ja liikemaailmassa. Se, joka jaksaa lisätä vauhtia, kun nousukulma kasvaa, voittaa. Alamäkeen huonompikin sujuttelija laskee nopeasti ja vaivatta.” s. 49

• Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan hiihtokirja
• WSOY, 2017
• Äänikirjan lukija: Vesa Vierikko, 2 h 6 min

Doping-tapaus Norjan hiihtojoukkueessa

Nyt on lainattu herkullinen tositilanne hiihtomaailmasta dekkariin. Anne Holt on norjalainen eturivin dekkaristi, jonka Kuolematon kunnia -dekkari alkaa tilanteesta, jossa norjalainen ykkösnaismaastohiihtäjä on kärähtänyt doping-testissä. Hänen näytteestään on löytynyt Clostebol-nimistä anabolista steroidia, jota on esimerkiksi Italiassa myytävässä huulirasvassa. Kuulostaako tutulta? Kyllä, Anne Holt on saanut innoituksen kirjan juoneen Therese Johaugin tapauksesta. Lue tarkemmin TÄSTÄ.

• Anne Holt: Kuolematon kunnia
• Gummerus (2020)
• Äänikirjan lukija: Meri Nenonen, 12 h 9 min

Olympialehdon alkuhavinoita

Otetaan kavalkaldin huipentumaksi Petter Kukkosen Oliivipuut eivät koskaan kuole. Kirjajärkäleen päähenkilö on olympialaisiin tähtäävä painija, mutta urheilijaelämän pohdinnat sopivat taatusti myös talviurheilijoihin, sillä onhan Petter Kukkonen Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja ja mukana Pekingissä viimeistä kertaa arvokisoissa joukkueensa kanssa. Uskomaton teos! Lue lisää kirjasta TÄSTÄ.

• Petter Kukkonen: Oliivipuut eivät koskaan kuole
• Docendo, 2020
• Äänikirjan lukija: Markus Bäckman, 12 h 21 min (Ateena) + 14 h 54 min (Olympia)

---

Hienoja ja kiinnostavia talviurheilijaelämäkertoja on toki enemmän, mutta kaikkia ei ole saatavana äänikirjana. Esimerkiksi Janne Ahosen (Teos, 2009) ja Teemu Selänteen (Otava, 2014) tarinat odottavat vielä äänikirjalukijaa!