Kirjasome äänesti vuoden 2022 parhaat kirjat – jutussa myös Kirsin Book Clubin valinnat

Blogistania-palkintojen äänestystulos on valmis. Eilen kerroimme, mitä kirjoja Kirsin Book Club äänesti viime vuoden parhaiksi kauno-, käännös- ja tietokirjoiksi ja nyt voimme julkistaa lopullisen tuloksen eli mitä vuonna 2022 ilmestyneitä teoksia kirjasome arvostaa. Äänestykseen osallistui tänä vuonna 50 kirjabloggaajaa, kirjagrammaajaa ja kirjatubettajaa.

Tässä lopputulos! Kirsin Book Club onnittelee voittajia!

Blogistanian Finlandia eli paras kotimainen kaunokirja
Iida Rauma: Hävitys – Tapauskertomus
Siltala 2022

Blogistanian Globalia eli paras käännetty kaunokirja
Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen
Suomentanut Kaijamari Sivill
WSOY 2022

Blogistanian Tieto eli paras tietokirja
Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille
Kustantamo S&S 2022

Blogistanian Kuopus eli paras lasten- tai nuortenkirja
Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys
WSOY 2022

Tässä vielä koko äänestyksen kolme parasta sekä Kirsin Book Clubin ehdokkaat Blogistanian kolmessa kategoriassa. Äänestää olemme voineet niitä kirjoja, joista olemme bloganneet.

Blogistanian Finlandia

Sija 1 – Iida Rauma: Hävitys (Siltala)
Sija 2 – Tommi Kinnunen: Pimeät kuut (WSOY)
Sija 3 – Maria Turtschaninoff: Suomaa (Tammi)

Tässä Kirsin Book Clubin eehdokkaat, joista ykkönen on sama kuin äänestyksen voittaja:

3 PISTETTÄ: Iida Rauma, Hävitys

”Iida Rauma ei ole ansainnut Finlandia-ehdokkuutta vain kirjansa tärkeillä aiheilla, kouluväkivallan sekä kaupunkiympäristön tuhoamisen ja ylipäätään ympäristötuhon käsittelyllä. Hävitys on ykkösluokan kaunokirjallisuutta. Sen rakenne ja kerrontaratkaisu ovat taidokkaat ja kieli hienoa. Iida Rauma on tehnyt kirjaa varten valtavan taustatyön, ja lopputuloksessa tietomäärä on niin sisäistyneenä, ettei mikään historiallisesta, psykologisesta tai kasvatustieteellisestä tiedosta ole Hävityksen tarinassa irrallista tai päälle liimattua.” Klikkaa juttuun tästä.

2 PISTETTÄ: Olli Jalonen, Stalker-vuodet

”Jalonen kirjoittaa kirkkaasti ja mukaansa tempaavasti. (Taas, voin hyvin kirjoittaa, sillä sama imu oli myös Finlandia-voittaja Taivaan pallossa ja sen jatko-osassa Merenpeitto.) Stalker-vuosien tarinan jännite kantaa ja kirjaa on vaikea laskea kädestään. Huomaamatta saatoin lukea pitkälle yöhön, koska halusin saada selville, pääseekö päähenkilö irti tutkimusprojektista. —

Kirjan yhteiskunnallisen kehyksen rinnalla Jalonen kirjoittaa tarkan ja riipaisevan kuvan myötäilijästä ja sivusta seuraajasta, sivullisesta. Päähenkilö vetäistään mukaan toimintaan ilman että hän itsekään tajuaa, mihin on ryhtynyt. Tai hän ajautuu vaihtoehtojen puutteessa työhön, jossa joutuu toimimaan oman eettisen vakaumuksensa vastaisesti. Sen hän lopulta tajuaa itsellään olevan.” Klikkaa juttuun tästä.

1 PISTE: Laura Lindstedt & Sinikka Vuola, 101 tapaa tappaa aviomies

”Kirjassa Anjan ja Thorvaldin tarina kerrotaan 101 tyylikeinolla, jotka avaavat mielenkiintoisia maisemia kirjoittamisen tapoihin ja tekniikoihin. Kirja sopii kannesta kanteen lukemisen lisäksi erinomaisesti vaikkapa yöpöydälle selailtavaksi ja pieninä herkkupaloina nautittavaksi.” Klikkaa juttuun tästä.

Blogistanian Globalia

Sija 1 – Berdardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen (WSOY), suomennos Kaijamari Sivill
Sija 2 – Emily St.John Mandell: Asema 11 (Tammi), suomennos Aleksi Milonoff
Sija 3 – Casey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä (Tammi), suomennos Johanna Auranheimo

Kirsin Book Club äänesti näitä, ja Tyttö, nainen, toinen oli kakkosemme:

3 PISTETTÄ: Mohamed Mbougar Sarr, Miesten syvimmät salaisuudet

”Niin kuin aina, päätimme lukupiirimme peukutukseen, ja kaikkien peukku nousi ylös. Tähdistä keskustelimme, mutta vain siitä, annammeko viisi vai neljä ja puoli tähteä. Minna ennusti Mohamed Mbougar Sarrille tulevaisuudessa jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa, joten todella vahvasta kirjasta ja kirjailijasta on kyse. Hänestä kuulemme vielä.” Klikkaa juttuun tästä.

2 PISTETTÄ: Bernardine Evaristo, Tyttö, nainen, toinen

Tyttö, nainen, toinen on kirjallisuutta parhaimmillaan. Se rikkoo perinteisen romaanityylin rajoja, se tuo henkilöhahmojen ja aikaperspektiivin kautta näkymää oman kokemuspiirin ulkopuolelta ja tekee kaiken tämän erinomaisella tyylillä ilman mitään, mikä tuntuisi päälle liimatulta tai kikkailulta.” Klikkaa juttuun tästä.

1 PISTE: Lydia Sandgren, Läpileikkaus

”Teksti nappaa mukaansa jokaisen, joka on kiinnostunut ihmissuhteista, kirjallisuudesta, taiteesta ja elämästä. Läpileikkaus on oodi ystävyydelle, etenkin miesten väliselle ystävyydelle. Yhtälailla se on oodi kulttuurilliselle pääomalle, josta Lydia Sandgren on haastattelussa todennut, että se on kaikkien saavutettavissa.” Klikkaa juttuun tästä.

Blogistanian Tieto

Sija 1 – Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille (S&S)
Sija 2 – Silja Koivisto: Sataman kapakan Hilda (Johnny Kniga)
Sija 3 – Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa (Atena)

Tässä Kirsin Book Clubin ehdokkaat, ykkösenä mukana Sataman kapakan Hilda, joka kokonaisäänestyksessä oli toinen:

3 PISTETTÄ: Silja Koivisto, Sataman kapakan Hilda

”Kirjassa kuvataan selkeästi suomalaisen yhteiskunnan muuttumista 1930-luvulla. Moni muutti maalta kaupunkiin, kun kotitalo tai -pitäjä ei tarjonnut elinkeinoa. Jos naimattoman naisen elämän eväinä oli lähinnä käytännön taitoja ja ahkeruutta, kaupungista löytyi töitä esimerkiksi kotiapulaisina, ompelijattarina tai vaikkapa sataman ahtaajina. Nämä olivat pienipalkkaisia töitä, jotka eivät välttämättä tarjonneet pysyvyyttä. Kun palkka ei riittänyt, tai työt menivät alta ja vuokranmaksu uhkasi, jotkut ajautuivat sataman kapakoihin. —

Sataman kapakan Hilda on informatiivinen ja vetävä teos naisten elämästä. Minut se sai miettimään omia mummejani ja heille tarjolla olleita valintoja. Miten he olisivat selvinneet, jos eivät olisi menneet työteliäiden miesten kanssa naimisiin?” Klikkaa juttuun tästä.

2 PISTETTÄ: Patrick Radden Keefe, Älä sano mitään

”New Yorker -lehden toimittaja ja tietokirjailija Patrick Radden Keefen teos Älä sano mitään on tervetullutta ja suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka joskus ovat joutuneet miettimään, mitä mieltä ovat Pohjois-Irlannin kysymyksestä. Neljä ja puolisataa sivua (viitteineen 100 sivua enemmän) Pohjois-Irlannista voi tuntua 2020-luvulla, kun kriisi ei enää ole akuutti, epäkiinnostavalta, mutta Älä sano mitään on kaikkea muuta. Se on helppolukuinen ja mukaansatempaava, kirjaa lukee kuin romaania, dekkaria paremminkin. Älä sano mitään lähestyy aihettaan kuin true crime -teos. Radden Keefe määrittelee itse kirjansa kertovaksi tietokirjallisuudeksi.” Klikkaa juttuun tästä.

1 PISTE: Markus Tiittula, Taistelu totuudesta

Taistelu totuudesta on kiinnostavaa luettavaa/kuunneltavaa kaikille. Se antaa hyvät eväät ymmärtää salaliittoteorioiden syntyä ja vaikutusta. Tiittulan kirja avaa havainnollisesti karmean totuuden siitä, kuinka vietävissä osa ihmisistä on, kuinka heiltä puuttuu perustietoja ja sitä kautta distinktiokykyä. Siihen saumaan kun iskee taitavasti sosiaalisen median algoritmejä manipuloimalla, jälki on juuri niin sakeaa kuin Taistelu totuudesta -kirjassa kuvataan. Päivän lehdestä voi esimerkiksi lukea, kuinka venäläiset pelastavat erityisoperaatiossa natsien alistamia ukrainalaisia. Kyseessä on todellakin taistelu totuudesta.” Klikkaa juttuun tästä.

Blogistanian Kuopus-katergorian äänestykseen Kirsin Book Club ei osallistunut. Tässä lopullisen äänestyksen tulokset:

Sija 1 – Annukka Salama: Ripley – Nopea yhteys (WSOY)
Sija 2 – Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut (Otava)
Sija 3 – Elina Pitkäkangas: (WSOY).

Kommentit
  1. Amma

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *