Malva – entiset Mallasjuoman panimon tilat nyt upeana Lahden visuaalisen taiteen museona

Malva on vuonna 2022 avattu visuaalisen taiteen museo Lahdessa. Museo sijaitsee aivan Lahden keskustassa, Päijänteenkadulla, Alvar Aallon suunnitteleman Ristin kirkon takana, Kirkkopuiston reunalla.

Nanna Suden näyttely Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus on esillä 2.4.2023 saakka.

Museo on rakennettu entiseen Mallasjuoman panimoon. Tämä on minulle kovin nostalgista, sillä asuin elämäni ensimmäiset 19 vuotta Kirkkokadulla, puiston toisella puolella eli ikkunastani oli suora näkymä kirkolle ja puiston yli Mallasjuomalle. Lapsena tuttuja Mallasjuoman mainoslauseita olivat: ”Ei oo Lahden voittanutta” ja ”Moi lahtelaista”.

Mallasjuoman panimo muutti Päijänteenkadulle 1912. Malvan sisäänkäynti on keskellä rakennusta, Malskin Bistron ikkunat katutasossa vasemmalla.

Kävin Malvassa ensimmäistä kertaa 18.3.2023. Olinhan kuullut positiivisia kommentteja, mutta en ollut silti ymmärtänyt, kuinka upeasta paikasta on kyse!

Suurin näyttelytila, LähiTapiola Vellamo Gallery, on korkea, iso tila, joka mahdollistaa monenlaisten näyttelyiden toteutuksen. Nyt siellä oli Nanna Suden näyttely.

Rakennuksessa on kuusi kerrosta, joista neljässä on näyttelytiloja. Katutasossa on lipunmyynnin lisäksi laaja myymälä ja Malskin Bistro, jossa nautimme erinomaisen lounaan.

Muut tilat olivat erimuotoisia ja -suuruisia, ja kaikkiin mennään pääsylipulla avautuvien liukuovien kautta. Viehättävä oli myös neljännen kerroksen Käymistila, joka kylpi pilvisenäkin päivänä luonnonvalossa ja josta oli suora näkymä Ristin kirkolle. Näyttelyiden sisältö avautui taitavan Malva-oppaan johdolla.

Alvar Aallon suunnitteleman Ristin kirkon torni Kirkkopuistossa.

Nanna Susi: Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus

Nanna Susi on kotoisin Asikkalasta, aivan Lahden läheltä. Hän opiskeli Helsingin kuvataideakatemiassa, josta valmistui taiteen maisteriksi vuonna 1997. Hänet on valittu Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2000. Nykyään hän viettää osan vuodesta Roomassa. Hänen maalaustensa värikylläisyys tuntui lämpimältä sykäykseltä maaliskuisen harmaana päivänä.

Nanna Susi: Muusa, 2021 ja Raivoisa rakkaus, 2021.

Näyttelyn kaikki 26 maalausta ovat syntyneet vuosina 2020-2022. Näyttelysalissa pyöri video, jossa Nanna Susi kertoi työskentelytavastaan. Välillä hän tarpoi lumituiskussa, jossa ei ollut kuin harmaita sävyjä. Seuraavissa kuvissa katsottiinkin Rooman värikästä kattomaisemaa. Videolla Nanna Susi levitti maalia kumihanskaisilla sormilla kankaalle ennen kuin tarttui siveltimiin. Isoja kankaita, fyysistä työtä, syvää näkemystä ja taitavaa, italialaisten mestarien innoittamaa värityöskentelyä.

Lähimpänä Nanna Suden Maasta taivaaseen, 2022.

Nanna Suden maalauksilla on hurmaavia nimiä:

  • Auringon avec
  • Lähes kalastajan vaimo
  • Ihmeellinen päivä
  • Kun pimeys putosi syliin
  • Nainen istahti puun alle.
Nanna Susi: Onnellinen koti, 2022.

Nanna Suden kotisivuilta löytyy kuvakavalkadi näyttelyn teoksista samoin kuin näyttelyssäkin esillä ollut kiinnostava video.

Marjatta Tapiola: Toisin sanoin

Marjatta Tapiolan Toisin sanoin -näyttelyllä on mielenkiintoinen konsepti. Hän oli saanut idean ystävältään, joka oli kehottanut häntä palaamaan neljänkymmenen vuoden takaisiin läpimurtoteoksiinsa. Miltä hänen ekspressionistinen taiteensa näyttäisi tänään, jos hän palaisi samoihin aiheisiin ja tilanteisiin. Upea idea ja häikäisevät toteutus, näiden teosten äärelle täytyi pysähtyä pitkäksi aikaa!

Marjatta Tapiola on syntynyt Sysmässä vuonna 1951. Hänelle on myönnetty Pro Finlandia -mitali ja Valtion kuvataidepalkinto.

Olen mennyt 70–vuotiaana omiin 30–vuotiaan nahkoihini ja maalannut samoja teemoja uudelleen.

Se on ollut todellinen sukellus. Olen voinut pari kertaa pahoin ja nähnyt painajaisia.

Marjatta Tapiola Ylen haastattelussa

Juuret – aarteita kokoelmista

Malvan ylimmässä kerroksessa on pysyvä näyttely, joka avaa Lahden historiaa etenkin huonekaluvalmistajien kaupunkina. Esillä oli monia tuttuja huonekaluja ja esineitä. Ei ihme, sillä meidän perheemme huonekalut ostettiin tietenkin Lahdesta. Tätäkin juttua kirjoitan istuen Ilmari Tapiovaaran vuonna 1958 suunnittelemassa Aslak-työtuolissa.

Ilmari Tapiovaaran Aslak-tuoli, 1958.

Sen sijaan ollenkaan tuttua ei ollut se, että Lahden taidemuseo perustettiin Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 evakuoitujen taideteosten ympärille vuonna 1950. Kaikkiaan teoksia evakuoitiin 200 kpl, joista Lahti sai 70 kpl.

Jos minulta olisi kysytty, oliko Lahdessa taidemuseota 1970-luvulla, olisin vastannut, että ei minun tietääkseni. Eihän ollut teatteritaloakaan. Kulttuuri ei tullut Lahdessa helposti vastaan. Toista on nykylahtelaisilla: on Malva, on virkeä kaupunginteatteri (kohta Lauri Maijalan johdossa), on Sibeliustalo ja tietenkin vahva rap-kulttuuri.

Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1905.

Viipurin taidemuseon kokoelmasta Malvassa oli nyt esillä mm. yksi neljästä Akseli Gallen-Kallelan Keitele -teoksesta. Vastaava teos on ostettu myös Lontoon National Galleryyn vuonna 1999. Esillä on myös Wäinö Aaltosen, Hugo Simbergin ja Ivan Aivazovskin teoksia.

Klaus Haapaniemi: Vaeltajat

Opas aloitti Vaeltajat-näyttelyn esittelyn kysymällä, onko kukaan nähnyt tätä esinettä. Hän näytti kännykästään Iittalan Taika-sarjan mukia ja kertoi, että Klaus Haapaniemi on suunnitellut myös sen. Taika-sarjaan kuuluu mukien lisäksi laajasti astiastoa sekä pyyhkeitä, lakanoita ja lautasliinoja. Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut Haapaniemi on saanut vuonna 2018 Valtion muotoilupalkinnon.

Telttojen kankaat on kudottu Lontoossa, jossa Klaus Haapaniemi asui 15 vuotta. Nyt hän asuu Berliinissä..

Vaeltajat-näyttelyssä hän on yhdistellyt lasia ja tekstiilejä. Onpa telttakatoksien sisällä olevissa otuksissa myös runsaasti olkea. Minä ihastuin hänen tekstiileihinsä ja esillä olleisiin kimonoihinsa. Tekstiilituotteita on saatavilla Klaus Haapaniemi & Co. Helsinki Storessa Kämp Gardenissa.

Mielessäni ovat olleet kuvitteelliset kulttuurit ja niiden uskomukset, jotka punoutuvat yhteen ja luovat oman visuaalisen kielensä. 

Klaus Haapaniemi Malvan nettisivuilla
Malvassa oli runsaasti vierailijoita lauantai-iltapäivänä. Lippuluukulla sai jonottaa.

100 vuotta Salpausselällä

Lahti on jo 100 vuoden ajan ollut tunnettu talviurheilukeskuksena. Kilpailukauden huipentuma on jokavuotinen Salpausselän kisojen viikonloppu, jolloin maailman huippuhiihtäjät ja -mäkihyppääjät sekä molempien lajien taitajat eli yhdistetyn huiput kokoontuvat Lahteen maailman cup -kilpailuihin.

Malvan Kellarigalleriassa on esillä kisajulisteita vuosien varrelta. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisella profiililla kisoja on kulloinkin markkinoitu. Jos Salppurin kisat kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti mennä myös tutustumaan urheilukeskuksessa olevaan Hiihtomuseoon ja sen Lahden Hiihtoseura 100 vuotta -näyttelyyn. Ja tietenkin tulla paikan päälle katsomaan Salpausselän juhlakisoja 24.-26.3.2023.

Ilahduin tietenkin, kun Kellarigallerian videofilmillä oli myös isäni Juhani Kärkinen, joka on voittanut Salpausselän kisojen mäkihypyn vuosina 1958, 1959 ja 1963.

Katso ajankohtaiset näyttelytiedot Malvan sivuilta.

Kommentit
  1. Salla

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *