Rottien pyhimys valloittaa myös Musiikkiteatteri Kapsäkin näyttämöllä

Tästä se lähtee! Pellina (Aurora Manninen) tutustumassa piirrosten ja maalausten maailmaan mestari Martinuksen (Jasper Leppänen) opastuksella. Kuva: Sakari Röyskö

Anneli Kannon rakastettu romaani Rottien pyhimys, jonka Airin kirjoittaman arvion jälkeen luimme myös lukupiirissä, saa uuden muodon Musiikkiteatteri Kapsäkin lavalla. Ensi-ilta täytti katsomon ja odotukset olivat korkealla. Näyttämön kaariholvien valkeus saa minut heti aprikoimaan maalausten teknistä toteutusta. Pienen, ensi-iltaan kuuluvan jännityksen jälkeen näyttämö herää eloon ja tarina lähtee viemään.

Eletään 1500-luvun alkua, ja Sveanmaalta on tullut ryhmä maalareita Hattulan kirkkoa koristamaan. Ryhmä on sairastelujen vuoksi vajaa, ja joukon johtaja Andreas Pictor joutuu taipumaan ennenkuulumattomaan ratkaisuun. Hän nöyrtyy ottamaan oppilaaksi – hui kauhistus! – naisen. Mutta Pellina ei olekaan mikään turha tyttö, vaan hänestä kuoriutuu lahjakas pensselinkäyttäjä, joka vakuuttaa taidoillaan.

Pellina (Aurora Manninen) ja mestari Martinus (Jasper Leppänen), kun ilmassa jo säkenöi lempeä. Kuva: Sakari Röyskö

En malta olla muistelematta kirjaa, jonka lukemisesta on vierähtänyt jo tovi. Anneli Kanto on muokannut romaaninsa vakaalla otteella eheäksi tarinaksi myös lavalle. En kuitenkaan malta olla suosittelematta romaaninkin lukemista, niin herkullisen hersyvää on sen kieli ja vakuuttavaa keskiaikaisen maailman kuvaaminen.

Samanlaiseen tunnelmaan katsojan vie myös tämä musikaaliversio. Jukka Nykäsen hieno musiikki ja loistavat muusikot monine soittimineen ja aikaan sopivine asuineen täydentävät näyttämökuvan.

Petoksen vuoksi Pellina (Aurora Manninen) joutuu jalkapuuhun. Kuva: Sakari Röyskö

Hattulan kirkon maalaukset olivat syntyaikanaan mullistavan moderneja, eikä niiden sopivaisuudesta ihan heti ollut selkeää käsitystä. Lopulta kuitenkin maalausten rahoittaja ja kirkon pappi kilpailevat siitä, kenelle kuuluu suurin kunnia. Maalareille he eivät sitä juurikaan jaa.

Maalausten rahoittaja Märta Bengtsdotter Ulv (Eeva Semerdjiev) ja kirkon pappi Petrus Herckepaeus (Petri Bäckström) halusivat myös osansa maalausten tuomasta kunniasta. Kuva: Sakari Röyskö

Jos esityksen alussa mieleni pysyi hyvinkin analyyttisenä, oli toinen näytös alusta alkaen intensiteeltiltään niin vahva, että tempauduin täysillä mukaan. Nautin näkemästäni ja kuulemastani kuin olisin itse ollut Hattulassa. Kaikista hyvistä ja loistavista suorituksista yksi nousee minulle ylitse muiden: Aurora Manninen Pellinana oli taitava ja vakuuttava, kaiken kaikkiaan aivan loistava!

Minna pääsi ensi-illassa onnittelemaan Anneli Kantoa.

Niin, se tekninen toteutus! Taitava valosuunnittelu (Mirkka Saari) näytti jälleen voimansa. Näytelmä käyttää lisäksi tyylikkäästi ja tehokkaasti modernia projisointitekniikkaa, jonka toteutuksen tähän teokseen suunnittelivat Calvin Guillot ja Małgorzata Nowicka.

Rottien pyhimyksen ensi-ilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä 13.4.2023, esitykset 20.5. saakka.

  • Libretto: Anneli Kanto
  • Sävellys: Jukka Nykänen
  • Ohjaus: Reetta Ristimäki
  • Rooleissa: Aurora Manninen, Jasper Leppänen, Kai Bäckström/Jyri Lahtinen, Petri Bäckström, Eeva Semerdjiev
  • Muusikot: Janek Öller, Ilkka Heinonen, Miika Vintturi

Lue myös juttumme Anneli Kannon romaaneista:

Kommentit
  1. Hintavertailu

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *