Satu Rämö: Rósa & Björk – Hildur-ilmiön jatko-osa paljastaa salaisuuksia

Satu Rämön Hildur-dekkari on ollut melkoinen ilmiö suomalaisessa kirjakentässä. Hilduria on myyty yli 100.000 alle 10 kuukaudessa ja sen jatko-osa, maaliskuussa ilmestynyt Rósa & Björk meni kuin kuumille kiville: ensimmäisen viikon myyntisaldo oli 20.000 kpl (kaikissa formaateissa). Lämpimät onnittelut Sadulle, joka kertoi toiveistaan podcast-jaksossamme Hildurin ilmestymisen kynnyksellä:

Kun saa kirjoittaa pitkää tekstiä ja rakennella uusia maailmoja, se on hirveän kiehtovaa. Ja ihanaa jos siitä tulee osa omaa työkuviota.

---

Kuuntele podcast-jakso, jossa keskustelen Satu Rämön kanssa Islannissa asumisesta, kirjoittamisesta ja Hildurista.

---

Nyt on Sadun toive toteutunut, dekkarit kantaa ja hyviä kirjauutisia on tullut yksi toisensa jälkeen. Hildurin käännösoikeudet on myyty mm. Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Kansainvälinen tv-tuotanto on suunnitteilla, käsikirjoittajaksi on kiinnitetty upean Paratiisi-tv-sarjan ja Elias Vitikka-dekkarisarjan kirjoittanut Matti Laine.

Nyt on ollut Rósa & Björkin vuoro saada arvostelijoiden hehkutuksia. Nämä arviot lämmittävät varmasti Satua, joka on muuttanut perheineen Islannista puoleksi vuodeksi Äkäslompoloon ja nyt hiihtelee päivittäin siellä työhuoneelleen kirjoittamaan tarinalle jatkoa. Kun Hildur meni painoon, oli puolet Rósa & Björkistä valmiina. Kun Rósa & Björk meni painoon, oli kolmasosa kolmannesta osasta nimeltään Jakob jo kirjoitettuna. Me lukijat tervehdimme ilolla sitä, että pääsemme lukemaan Jakobia jo marraskuussa 2023!

Olin Ylen Kulttuuriykkösessä kirjavinkkaamassa kiirastorstaina ja nostin Rósa & Björkin yhdeksi kevään neljästä vinkistäni. Kerroin, että pidän Hildur-sarjasta, koska siinä on mielenkiintoiset hahmot, sekä Hildur että Jakob, koska siinä psykologinen taso on tärkeä ja väkivalta hyvin pienessä roolissa. Tietenkin minua viehättää myös Islannin kulttuurin, luonnon ja yhteiskunnan kuvaus, etenkin kun se tehdään suomalaisesta viitekehyksestä käsin.

---

Kuuntele Kulttuuriykkösen jakso 6.4.2023

---

Tämän jutun kuvitus on Rósa & Björkin julkkareista, joihin Kirsin Book Clubista osallistuivat Raila Luhtala ja minä. Raila on meidän kirjailijasukkien neuloja ja tiedämme, että Satu on kirjoittanut Rósa & Björkin juuri kyseiset sukat jalassa. Julkkareihin veimme varuiksi uudet sukat Sadulle, jotta Jakobin menestys ei jää ainakaan lämpimistä varpaista kiinni!

Rósa & Björkin arviointiin otimme Railan kanssa perinteiset dekkarikysymyksemme apuun:

Mikä on Rósa & Björk -dekkarin rikos ja kuka sitä selvittää?

Dekkarin alussa Ísafjörđurin paikallispoliitikko ammutaan kuoliaaksi hiihtoladulle. Mies oli kaikille tuttu ja monella oli jotain hampaankolossa häntä kohtaan. Paikallinen poliisi Hildur ja suomalainen poliisiharjoittelija Jakob alkavat selvittää murhaa.

Samanaikaisesti Hildur palaa pikkusisartensa, Rósan ja Björkin vuosien takaiseen katoamiseen. Vanhat valokuvat ja satunnaiset lauseet antavat sysäyksen tutkia asiaa eteenpäin. Lukijalle tilanne aukeaa rinnakkaistarinassa, jossa eletään katoamista edeltäviä aikoja.

Ovatko dekkarin henkilöt uskottavia / kiinnostavia?

Dekkarin päähahmot ovat tuttuja jo edellisestä osasta ja tällä kertaa päästään yhä syvemmälle heidän nahkoihinsa, etenkin Hildurin. Menneisyysjaksoissa on henkilöitä, jotka ovat kuvattu hienosti ja todella koskettavasti. Ilman juonipaljastuksia ei voi sanoa mitään muuta kuin sen, että kun luet, tiedät kyllä, ketä tai keitä tarkoitan.

Uutena mukaan tulee vahvasti Reykjavikissa asuva Dísa, josta saatamme kuulla vielä lisääkin.

Mainittakoon, että jo ensimmäisessä osassa esitelty Jakobin ex-vaimo on kyllä niin kammottava, että lukijanakin alkaa todella ärsyttää. Railan kanssa toivomme, että hän saa mehevästi ansioidensa mukaan seuraavassa kirjassa!

Onko juoni vetävä?

Kyllä on, ensimmäisessä lukusessiossa julkkariyönä Raila luki jo 100 sivua ja kyllä minäkin kirjan ahmaisin ennätysvauhtia.

Juoni, tai paremminkin juonet, etenevät selkeästi ja vetävästi. Menneisyyden juonessa oli vahva imu ja nykyisyyden rikoksen osalta tahti tiheni ratkaisua kohden. Ehkä paras koukku on se, että viimeinkin Hildurin pikkusisarten katoamiseen tulee valaistusta.

Opitko jotain yhteiskunnasta / kulttuurista/ jostain muusta?

Tietenkin jälleen tuli annos Islannin yhteiskuntaa ja arkea, mikä minua kiinnostaa kovasti. Minua ilahdutti myös se, että olen saanut kerättyä sen verran Islanti-tietoutta, että osasin jo liittää esimerkiksi kalastusasiat oikeaan kontekstiin. Niillä ei ollut mitään merkitystä juonen kannalta, mutta nämä yhteiskunnalliset sivulauseet viehättävät minua kovasti ja minun puolestani niitä saisi olla vieläkin enemmän. Esimerkiksi Islannin jalkapalloilusta olisin voinut lukea vieläkin enemmän ja saada lisää triviatietoutta tyyliin että islantilaiset metsästävät poroja!

Onko dekkari raaka, ahdistava tai pelottava?

Paljon plussia siitä, että raakuus on minimissään. Mutta ahdistus on pahinta laatua, sillä sitä riittää liittyen alisteisiin ihmissuhteisiin.

Herättikö Rósa & Björk sinussa ajatuksia? Koskettiko?

Historiaosuus pisti miettimään pienten yhteisöjen tukahduttavaa puolta ja sitä, kuinka rajuja ratkaisuja ihmiset ovat ahdistettuina valmiita tekemään. Tarina oli erittäin koskettava, eikä sen pohjamutiin ihan vieläkään päästy, vaan lisävalotusta on luvassa, uskomme.

Myös nykyhetken kuvaus herättää tunteita, sekä myötätuntoa että raivoa, oli sitten kyseessä Dísa, Jakob tai Hildur.

Suositteletko ja kenelle?

Ei ole kahta sanaa siitä, että jokaisen Hildurinsa lukeneen tulee tarttua myös Rósa & Björkiin. Vaikka Rósa & Björkin voi lukea itsenäisenä teoksena, niin suosittelemme lämpimästi aloittamaan Hildurista.

Kirjan tiedot

• Satu Rämö: Rósa & Björk
• WSOY 2023
• Hildur-sarjan osa 2
• 10 h 55 min
• Äänikirjan lukija: Sanna Majuri

Lue myös muuta Islantiin sijoittuvaa kirjallisuutta:

• Satu Rämö: Hildur -menestyssarjan ensimmäinen osa
• Jøn Kalman Stefánsson: Kaloilla ei ole jalkoja – hieno kaunokirja
• Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina – suomalaisemme Reykjavikissa
• Ragnar Jønasson: Pimeys – islantilainen menestysdekkari
• Sjøn: Maissinkeltaiset hiukset, harmaat silmät – kuinka islantilaispojasta tulee fasisti