Äidille! Kirsin Book Clubin vinkit äitienpäivän kirjalahjaa miettivälle

Kirjalahja on paras lahja, sitä mieltä olemme me Kirsin Book Clubin äidit ja isoäidit, ja koska toivomme, että mahdollisimman moni äiti saa toukokuun toisena sunnuntaina 14.5. kirjalahjan, kokosimme tähän juttuun omat vinkkimme.

Valinnanvaraa on, ja paljon myös niitä joita ei tässä jutussa mainita. Blogissamme on tuore julkaisu Elina Hirvosen kirjoittamasta Katri Helena – Laulaja -elämäkerrasta, kehutusta ja hyväksi havaitusta. Sen on moni jo hankkinut ja ehtinyt lukeakin, ja monelle se on varmasti mieluisin äitienpäivälahja. Juuri ennen äitienpäivää järjestetään käännöskirjallisuuden Helsinki Lit -festivaali, ja sinne vieraaksi saapuu mm. Nobel-voittaja Annie Ernaux. Hänen kirjoistaan Vuodet ja Isästä/Äidistä on jutut blogissamme. Ehkäpä äiti ilahtuisi näistä kirjoista.

Tässä lisää kirjavinkkejä lahjaa tai lahjatoivetta miettiville:

Karoliina Niskanen: Muamo

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Varpu Olsonen

Kirjassa matkataan kahta äitilinjaa 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla eletään alkeellista maataloutta ja Ruotsissa paremman väen taiteilijaelämää. Sodat mullistavat kaikkien elämää. 

Jo nimensäkin puolesta osuva äitienpäivälahja kuvaa satuttavasti naisen elämän mahdollisuuksia aikana, jolloin ehkäisy oli olematonta ja äitiyshuolto vielä laajalti saavuttamattomissa. Itse piti selvitä: ”Kyl mie pärjään, vitun väen voimalla!” Tämä ei ole hyvän tuulen kirja, mutta sykähdyttävät naisten tarinat muistuttavat, millainen kehitys seksuaaliterveydessä on tapahtunut mummojemme ja isomummojemme ajoista. 

Suosittelen kirjaa ihan kaikille. Erityisesti teos varmaan kiinnostaa niitä, joilla on evakko- tai sotalapsijuuret. Nykyäitikin painiskelee ikuisen pohdinnan äärellä: Olenko tarpeeksi hyvä äiti? ”Et sie voi kuin tavoille opettaa ja päästää irti.”

• Karoliina Niskanen: Muamo
• Bazar 2023
• 303 s / 7 h 13 min
• Äänikirjan lukijat: Eeva Soivio, Karoliina Niskanen

Minna Rytisalo: Jenny Hill

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Minna Väisälä

Minna Rytisalo avaa uusia uria omassa kirjoittamisessaan ja kertoo meidän aikanamme elävän Mäen Jennin matkasta Jenny Hilliksi, naiseksi joka hänet on tarkoitettu olemaan. Jenni jättää häntäheikkiaviomiehensä ja hylkää entisen elämänsä kulissit. Romaanin sanoma on vahva ja Jennin kasvua on hieno seurata. Erityisen arvokkaaksi minulle tämä kirja nousee siksi, että se ei manifestoi, vaan jättää tilaa lukijan ajattelulle ja oivallukselle kuvatessaan Jennyn juurevaa kasvua omaksi itsekseen.

Odotan malttamattomana elokuuta, jolloin pääsen keskustelemaan tästä hienosta romaanista muiden kirsinbookclubilaisten kanssa.

• Minna Rytisalo: Jenny Hill
• WSOY 2023
• 300 s / 6 t 45 min
• Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn

Juha Itkonen: Teoriani perheestä

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Päivi Jääsaari

Juha Itkonen kirjoittaa lämmöllä ja rakkaudella perheestään, lapsuudestaan Hämeenlinnassa ja aikuisiän perhe-elämästään neljän lapsen isänä Helsingissä.

Perhe on ihmissuhteiden verkko, joka muuttaa ajan myötä muotoaan. Jokainen perhe on erilainen ja vuosien vieriessä jatkuvasti muuttuva yhteisö. Elämään kuuluu iloja ja suruja, jotka jaetaan perheenjäsenten kesken. 

Varsinkin näin mummi-ikään ehtineen näkökulmasta koskettavia samastumiskohtia on paljon, mutta kirja sopii myös nuoremmille äideille. Teoriani perheestä -kirjan on lukenut äänikirjaksi Juha Itkonen itse. Tekstiä elävöittävät välimusiikit ja elämän äänet.

Äitienpäivä on perhejuhla, joten tämä kirja on varmasti hyvä valinta äidin lahjaksi!

• Juha Itkonen: Teoriani perheestä
• Gummerus 2023
• 270 s / 9 t 25 min
• Äänikirjan lukee Juha Itkonen

Edith Södergran: Maailma on minun. Runoja ja valokuvia. Toimittaneet Agneta Rahikainen & Eira Sillanpää

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Airi Vilhunen

Yllättäen törmäsin Edith Södergranin runoon kahdessa hyvin erilaisessa kirjassa. Juuri ilmestyneen Minna Rytisalon Jenny Hillin motto on Södergranin runo Vierge moderne: En minä ole nainen. Olen neutri./Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,/Olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa…/ —, ja Osjana Vasjikinan Haavan suomentaja Riku Toivola aloittaa loppusanansa Södergranin Erokselle-runolla. Nämä esimerkit vain kertovat, miten yhä vaikuttava ja tärkeä runoilija 100 vuotta sitten kuollut Södergran on.

Uusi Södergranin runojen kokoelma Maailma on minun saa mielenkiintoisen ulottuvuuden ja uudenlaisen näkökulman runoilijan itse ottamista valokuvista. Hän on kuvannut läheisiään Raivolassa, vuosiaan Davosissa keuhkoparantolassa, kissoja. Omakuviakin itselaukaisemalla on mukana. Minulle ainakin oli uusi tieto, että Södegran oli myös ahkera valokuvaaja ja hänen arkistostaan Svenska litteratursällskapetissa on reilut 400 valokuvaa. Niistä kirjan toimittaneet Agneta Rahikainen ja Eira Sillanpää ovat valinneet kuutisenkymmentä kuvaa ja niille vastin- tai vastaparin Södergranin runoista.

Syyskuussa ilmestyy uusi elämäkerta, Edith Södergran – elämä, jonka kirjoittaja on Maailma on minun -teoksen toinen toimittaja Agneta Rahikainen.

Kirja on paitsi sisältöä myös esine, ja kauniina kirjana Edith Södergran: Maailma on minun on erinomainen lahjakirja, jota voi lukea vähitellen ja nautiskellen. Södergranin runoja rakastavat sekä niitä ruotsiksi että suomenkielisinä käännöksinä lukevat. Kirja sopii myös äidille, joka vasta nyt tutustuu Södergranin maailmaan.

• Edith Södergran: Maailma on minun. Runoja ja valokuvia, toim. Agneta Rahikainen & Eira Sillanpää
• S & S, 2023
• Ruotsinkielinen alkuteos Världen är min. Dikter och Fotografier, 2023
• Runojen suomennokset useamman tekijän

Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto. Kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Marja Castrén

Sovelias liitto kuvaa Albert Edelfeltin ja vapaaherratar Ellan de Chapellin avioliittoa. Edelfeldt-tutkija Maria Vainio-Kurtakko on kertonut käyttäneensä 20 vuotta tämän kirjan kirjoittamiseen. Hänen käytössään ollut laaja kirjeenvaihto antaa erilaisen kuvan Ellanin ja Albertin avioliitosta kuin aikaisemmin kuvattu. Varsinkin käsitys Ellanin vaikutuksesta Albertin työhön on muuttunut; vaimo ei todellakaan tuhonnut Albertin uraa vaatimuksillaan luksuselämästä. 

Albert ja Ellan olivat kasvaneet lähes naapureina Helsingissä Eteläisen Esplanadin ja Kasarminkadun kulmauksessa. He kuuluivat samaan yhteiskuntaluokkaan, jossa mentiin naimisiin, ei rakkaudesta vaan vahvistamaan sukujen asemaa ja varallisuutta. Kumpikaan ei ollut innokas avioitumaan. Albert eli Pariisissa vapaata taiteilijaelämää ja liikkui sulavasti Pariisin taiteilijapiirien ja salonkielämän välillä ja matkusteli eri puolilla Eurooppaa. Ellan opiskeli taidetta, luki modernia kirjallisuutta, hallitsi useita kieliä ja osallistui Helsingin sosieteetin elämään.

Yhteiskunta oli murroksen edessä, moderni aika teki tuloaan ja puhuttiin tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Sekä Ellan että Albert olivat kiinnostuneita näistä uusista ajatuksista. Varsinaisesta rakkaudesta ei heidän välillään ollut kysymys, ja liittoaan he kutsuivat nimellä Yritys Edelfelt. Kumpikin teki töitä yrityksen eteen, Albert maalasi ja Ellanin tehtävä oli markkinoida miehensä taidetta.

Sovelias liitto on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun Ateneumissa on avattu suuri Edelfelt-näyttely. Kirja avaa kansallistaiteilijamme yksityistä elämää isänä ja aviomiehenä, ja ennen kaikkea nostaa Ellan de Chapellen kaikkien tietoisuuteen. Se myös vahvistaa näkemystä Edelfeltistä 1800-luvun kosmopoliittina ja yhtenä tunnetuimpana suomalaisena Ranskassa.

• Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto.Kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä
• Teos, 2023
• Alkuteos: Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv, 2022
• Suomentanut Kaisa Sivenius
• 400 s / 15 t 56 min
• Äänikirjan lukija: Jenni Sainio

Minna Eväsoja: Sensei – Oppilaana Kiotossa

Kirjaa toivoo äitienpäivälahjaksi Pirjo Helenius

Äitienpäivälahjaksi toivon Minna Eväsojan uusinta kirjaa Sensei. Oppilaana Kiotossa. Pelkästään kansilehden teksti ja kannen kuvitus houkuttelevat avaamaan kirjan. Sensei oli Minna Eväsojan opettaja ja ohjaaja, kun hän aloitti väitöskirjatyönsä Japanissa.

Tunnen Sensein tavalla, jossa kaksi mieltä kohtaa, vaikka sanaakaan ei vaihdettaisi. Tiedän, mitä hän tulee sanomaan ja voin kuulla hänen äänensä, äänenpainonsa, kun luen Sensein kirjoittamia tekstejä tai teetaiteen klassikoita, joita Sensein seminaarissa opiskeltiin. Sen sijaan ihmisenä, isänä ja aviomiehenä en tunne Senseitä juuri lainkaan.”

Minna Eväsojan Melkein geisha -kirja hurmasi minut. Se sekä Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin olivat ensimmäisiä lukemiani kirjoja, joissa kerrottiin Japanin kulttuurista kirjailijan omien kokemusten pohjalta. Kirjassaan Minna Eväsoja kertoi, miten hän omaksui kulttuurierot ja hillityt käytöstavat ja miten hän opiskeli Teemestarin johdolla.

Lukupiirissä luimme yhdessä Minna Eväsojan Shoshin aloittelijan mieli -kirjan, jonka filosofisesta sisällöstä ja kauniista ulkoasusta pidin erityisesti. Minna Eväsoja valitsi kirjaan Kansallismuseon kokoelmista japanilaisia teoksia, joissa näkyy mestareiden kädenjälki. Oli hieno kulttuuriteko tuoda puupiirroksia näin esille. Meillä oli ilo saada Minna Eväsoja vieraaksemme lukupiiriimme, jossa kirjasta keskusteltiin ja jossa nautimme myös Minnan teeseremoniasta.  

• Minna Eväsoja: Sensei – Oppilaana Kiotossa
• Gummerus 2023
• 348 s / 11 t 23 min (Ääni- ja e-kirja ilmestyvät 22.5.)
• Äänikirjan lukee kirjailija itse.                            

Brit Bennett: Äidit

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Airi Vilhunen

Brit Bennettin Äidit-kirja on täynnä äitejä: kuolleita, poissa olevia, siskoja jotka korvaavat äidin, liian nuoria äideiksi, äidiksi haluavia, kopeita äitejä, kilttejäkin äitejä. Ei heitä tosin kirjassa ole kuin yksi laatuaan. On kuitenkin Äidit myös monikossa, ikään kuin antiikin tragedian yhteisön ääntä edustava kuoro. He, kirjan me-kertojat ovat ryhmä Upper Roomin kirkon aktiiveja, jotka tietävät kaiken ja näkevät paljon.

Kunnon salaisuuksissa on oma makunsa, ennen kuin ne paljastetaan, ja jos vain olisimme hetkeksi jääneet pyörittelemään tätä kielellä, olisimme ehkä huomanneet raakana poimitun, anastetun ja ennen satokauttaan liikkeelle lasketun kypsymättömän salaisuuden kirpakan maun.”

Vaikka äitien kuoro kommentteineen tuokin kirjaan mukaan pienen humoristisen vireen, Äidit on vakava kirja, ei kuitenkaan synkkä, vaikkei se niin kauniista asioista kerrokaan. Kaikki alkaa abortista, joka tehdään 17-vuotiaalle, juuri äitinsä menettäneelle Nadia Turnerille. Raskauden toinen osapuoli on Upper Roomin pastorin poika Luke. Tapahtumat sijoittuvat nykyhetkeen ja Etelä-Kaliforniaan, pieneen rannikkokaupunkiin ja sen mustien yhteisöön.

Äitienpäivän juhlahumun jälkeen on juuri sopiva hetki miettiä äitiyden eri puolia ja valintoja. Äidit sopii paljon lukevalle äidille, joka ei kavahda tummiakaan aiheita. Brit Bennettiä on kuvattu uuudeksi Toni Morrisoniksi, joten jos äidin kirjahyllyssä on jo Morrisoneja, Äidit on hänelle täsmälahja.

• Brit Bennett: Äidit
• Tammi, Keltainen kirjasto, 2023
• The Mothers, 2016
• Suomentanut Maria Lyytinen
• 295 s / 8 t 27 min
• Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn

Enni Mustonen: Kasvatti tytär

Enni Mustonen: Kasvattitytär

Kirjan luki ja sitä vinkkasi Minna Väisälä

Enni Mustosen lukijat valloittanut sarja Syrjästäkatsojan tarinoita on saatu päätökseen, ja on uuden alun aika. Rouvankartanon tarinoita -sarja ensimmäinen osa Kasvattitytär vie meidät 1700-luvun kartanoelämään. Enni Mustonen on koulutukseltaan historioitsija, ja hänen tapansa viedä lukija tutustumaan kartanonrouvien ja piikojen arkeen on viehättävä.

17-vuotiaana kasvattiäitinsä kotikartanoon saapuvan Hedda Noora Lilliehöökin elämä on työntäyteistä ja vaativaa. Hän pääsee näyttämään osaamisensa ja vahvuutensa, joka myös huomataan. Ja tietysti nuoren naisen elämään kuuluu myös romantiikkaa ja vaikeita valintoja.

• Enni Mustonen: Kasvattitytär
• Otava 2023
• 400 s / 12 t 23 min
• Äänikirjan lukee Erja Manto

Löysitkö omaan pakettiisi äidille kirjan, jonka haluaisit ojentaa? Vai onko paketissasi jotain muuta? Kommentoi alle oma vinkkisi!