Enni Mustonen: Kasvattitytär – Rouvankartanon tarinoita 1. osa

Eletään 1770-lukua, kun Johannisbergin kartanon rakastavassa ilmapiirissä kasvanut vain 17-vuotias Hedda Noora Lilliehöök lähetetään kasvattiäitinsä kotikartanoon Frugårdiin. Sukulaisten luona kasvatettavaksi Hedda Noora on tullut Ruotsista vain kuusivuotiaana, kun hänen äitinsä kuoli, eikä isä pystynyt huolehtimaan tytöstä säätynsä edellyttämällä tavalla. 

Frugårdissa vanha emäntäpiika makaa sängynpohjalla slaagin saaneena, kartano on hunningolla pätevän työnjohdon puutteessa, ja Hedda Nooran on otettava vastuu ja komento. Haaste on melkoinen, mutta jämptillä otteella tämä ahkera, oikeamielinen ja oppivainen nuori nainen pistää asiat kuntoon. Vain rakkauden kiemuroissa Hedda Nooralla on vielä opittavaa ennen kuin hän täysin ymmärtää suuren rakkautensa kohteen, serkkunsa Otto Henrik Nordenskiöldin todellisen luonnon.

Taustalla valokuva Johannisbergin kartanossa, jossa romaanin päähenkilö Hedda Noora eli tärkeimmät kasvuvuotensa.

Kartanossa ja sen ympärillä elämä on monimuotoista. Kartanon väellä ja sen sosieteetillä on omat murheensa, ruokapalkalla työnsä tekevällä pikkupiialla omansa. Kirjan alussa oleva henkilöluettelo helpottaa lukijan – ja erityisesti kuuntelijan – tutustumista itäuusmaalaisen kartanon elämään. Perhesuhteista muistutellaan myös tekstin soljuessa, joten henkilöitä ja heidän vaiheitaan on helppo seurata.

Enni Mustonen, joka on Kirsti Mannisen nimimerkki, debytoi jo vuonna 1984, ja hänen laaja tuotantonsa kattaa romaanien lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja. Kasvattitytärtä, joka aloittaa Rouvankartanon tarinat, edelsi rakastettu sarja Syrjästäkatsojan tarinoita, lue arviomme linkin takaa. 

Kirsti Manninen alias Enni Mustonen. Kuva: Otava/JR

Kirsti Manninen on opiskellut laaja-alaisesti, ja yhdistänyt onnistuneesti kotimaisen kirjallisuuden ja Suomen historian. Hän on myös osallistunut historiallisten tv-sarjojen (mm. Hovimäki) käsikirjoitusten laatimiseen. Perusteellinen asiantuntemus näkyy tekstissä, jossa paneudutaan myös maatalon töihin ja askareisiin perusteellisesti niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Tutuksi tulevat kattolyhteet ja kuhilaat siinä kuin metallisten hiusneulojen taivutuskin.

Tunnelma on siis melko erilainen kuin Niklas Natt och Dagin 1790-luvun Tukholmaan sijoittuvissa romaaneissa, joista ensimmäisestä 1793 löytyy arvio täältä. Siinä missä 1793 kertoo miesten julmasta maailmasta, Kasvattitytär valottaa naisen asemaa hoivaajana ja työvoimana. Kaiken kaikkiaan menneiden aikojen mikrohistoria kiinnitettynä tunnettuihin historian virstanpylväisiin on kiinnostavaa luettavaa. Innostuin myös googlaamaan kirjan tiimoita, niinpä tiedän nyt mikä on förmaaki. Samoin hattujen sota, josta koulussa jäi mieleen vain nimi, on nyt hieman tutumpi.

Kasvattityttäressä esiintyvät suomalaiset kartanot sijaitsevät itäisellä Uudellamaalla. Tämä on maisema, jonka Enni Mustonen tuntee hyvin. Minulle uusmaalaisena ovat monet kirjassa vilahtelevat paikannimet tuttuja. Niiden historiaan tutustuminen romaanihenkilöiden kautta avartaa kuvaani siitä, miten meillä ja meidän naapurissa on ennen eletty.

Kirjan ja e-kirjan lopussa on kirjallisuusluettelo niille, jotka haluavat tutustua syvemmin Hedvig Eleonora Lilliehöökin (1756-1833) elämään sekä kartta, jolle romaanin kartanot on sijoitettu.

Kasvattitytär on mukava avaus uudelle sarjalle, seuraava osa on jo lukulistallani!

  • Enni Mustonen: Kasvattitytär
  • Otava 2023
  • 400 s / 12 t 23 min
  • Äänikirjan lukee Erja Manto

Rating: 3.5 out of 5.

Lue myös muita blogissa arvioituja historiallisia romaaneja:

Kommentit
  1. Luen kirjoja ja syön pullaa
    • Avatar photo Minna Väisälä
      • Avatar photo Minna Väisälä

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *