Essi Kummu: Alaston lukupiiri – paljastamisen elämää muuttava taika?

Tammi oli kutsunut lukupiirimme vieraaksi ja keskustelemaan kirjailija Essi Kummun kanssa hänen uusimmasta kirjastaan Alaston lukupiiri. Tunnelma tapaamisen alussa oli odottava ja vähän varautunut. Kirjailija jännitti meidän reaktioitamme, me taas mietimme, miten avoimesti kirjasta voi keskustella, kun kirjailija on mukana. Epäröintiin oli syynsä. Lähes poikkeuksetta olimme kokeneet Alastoman lukupiirin haastavaksi luettavaksi. Tunnelma kuitenkin vapautui pian. Essi Kummu oli sympaattinen ja valmis kaikin tavoin avaamaan romaaniaan ja kirjoittamistaan.

Keskustelun pohjustukseksi Essi kertoi polustaan kirjailijaksi. Hän opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, mutta se oli hänelle pettymys. ”Kirjallisuuden opetus olikin valtavan teknistä ja filosofista. Kirjoittamisesta tuli minulle se leikin tila, jota kaipasin.” Ensin hän kirjoitti novellikokoelman, joka ei mennyt kustantajalla läpi, mutta siinä nähtiin potentiaalia, joten ovi oli raollaan.  Hänen esikoiskirjansa Mania ilmestyi vuonna 2006. Sen tarinan pohjana on tapaus, jossa nainen tappoi ampumakerholla kolme miestä.

Seuraavan romaaninsa, Karhun kuoleman Essi Kummu kertoi olevan hänelle itselleen kirjoistaan tärkein. Se on balladimainen tarina naisen ja karhun rakkaudesta, ja kirjoittaessaan näiden kahden rakastelukohtausta hän kertoi itkeneensä ilosta. Lapseni tarina ja Hyvät pojat ovat pitkälti autofiktiivisiä. Alastonta lukupiiriä edeltänyttä Loistetta, joka kertoo kahden naisen rakkaudesta, hän kuvasi läheltä kirjoitetuksi, mutta ei autofiktioksi.

Alaston lukupiiri ei ole ”läheltä kirjoitettu”, vaikka Essi Kummu kertoikin käyneensä New Yorkissa tutustumassa Topless-lukupiiriin.

Halusta ja katseesta

Kirjan lukupiiriin kuuluu neljä naista, päähenkilö Ellen, kustannustoimittaja, jolle alastomuutta suosiva lukupiiri on uusi kokemus, yli kuusikymppinen kustantamon tähtikirjailija ja feministi-ikoni Barbro, kolmekymppinen Mai, kirjailija hänkin sekä toinen kustannustoimittaja Ingrid. Ryhmään kuuluu myös Urho, herkästi itkevä ja hoivaava mies, kuten kirjailija häntä meille kuvasi.

Lukupiiri kokoontuu kirjan alussa Main merenrantahuvilalle, johon on rakennettu upea koristus lukupiiri-iltaa varten: kukkasommitelmia, eksoottisia hedelmiä, artesaanisuklaita, viiniä ja juustoja. Yläruumiin paljastamisen lisäksi piirissä on tarkoitus paljastaa myös jokin yksityinen, arkaluontoinen asia itsestään. Se uutena piiriin tulevalta Elleniltä onnistuu, mutta riisuutuminen ei.

Mitä te ihan totta haette sillä lukupiirillä? kysyn häneltä hiljaisuuden jälkeen. [- -] Onko siellä joku yleiseroottinen viritys?
[- -]
Ei ole mitään eroottista viritystä. Päinvastoin. Meidän idea on, että yläosattomuutta tai naisvartaloa ei pidä erotisoida. Meidän pitää saada olla yläosattomissa ilman että siitä tehdään jotenkin seksuaalinen tilanne. Naisen alastomuus on luonnollinen asia. Se ei merkitse heti jotain hälytystilaa.”

Kirjan suojapaperin maalaus Félix Vallottonin La lecture abandonnée vuodelta 1924 on kuin juuri tehty tätä kirjaa varten.

Essi Kummu viittaa kirjassa usein feministiseen kirjallisuuteen ja elokuvaan. Erityisen tärkeä hänelle on hienon ranskalaiselokuvan Nuoren naisen muotokuva käsikirjoittajan ja ohjaajan Céline Sciamman ajatukset halusta ja miten se on kirjoittamisen taustalla. Myös se miten naista katsotaan tai miten katsomme toisiimme, toistui sekä kirjassa että kirjailijan puheessa tapaamisessamme.

Lukupiiri tapahtumapaikkana antaa hyvän syyn viitata eri kirjoihin. Kirjan lukupiiri eroaa omastamme, eikä vain siksi, että me pidämme tapaamisissa vaatteet yllämme. Alastoman lukupiirin kokoontumisissa luetaan yhdessä, mutta kukin omaa kirjaansa. Essi Kummu kertoi saaneensa sen käsityksen, ettei lukupiireissä juurikaan keskustella kirjoista. Tämän ajatuksen me tietenkin torppasimme. Hän epäilikin lukeneensa enimmäkseen kirjasalongeista, joissa pääpaino oli muussa kuin kirjoista keskustelemisessa. Me taas tiedämme, että juuri ”kirjoista keskusteleminen on elämää muuttava taika”.

Yhdessä lukemisen hetki on lumoavampaa kuin mikään muu. Se on enemmän kuin newyorkilaisesta lukupiiristä matkittu riisuminen tai ylelliset puitteet.”

Ellen Alastomassa lukupiirissä
Essi Kummu sai Railalta Kirsin Book Clubin kirjailijasukat.

”Yksityinen on kaupallista”

Alastomuus ei ole kirjassa keskiössä, vaikka se toistuukin usein ja eri merkityksissä. Enemmänkin Alastomassa lukupiirissä on kyse paljastamisesta ja samalla kätkemisestä. Mitä voi ja mitä itse haluaa paljastaa ja kenelle. Ja mitä paljastaessaan samalla peittää.

Lukupiirin neljää naista yhdistää sama kustantamo, Sanders Publishing House. Barbro Andersson on kustantamon ykköskirjailija, jonka työllä elätetään monta kustantamon henkilöä. Hänen muotokuvansa koristavat kustantamon seiniä. Mai on myös tärkeimmän päivälehden kriitikko ja nyt Barbron elämäkertaa kirjoittava nuorempi kollega. Markkinointiosasto on valjastanut Main kustantamon kasvoiksi ja esittelemään omaa elämäänsä sometilillään 24/7. Markkinointijohtaja on varma, että juuri tätä, ”we pay – you pose” -periaatteella, kirjallinen yleisö kaipaa.

Mai edustaa tätä aikaa. Hän on valmis näyttämään kaiken, myös muiden elämän paljaana ja yksityiset kuvat alastomasta lukupiiristä some-tileillään ilman että on saanut siihen muilta luvan. Hän ottaa omakseen kaiken, Barbron elämäkertaankin hän kirjoittaa enemmän itsestään kuin kohteestaan, ”miehittää kertomuksen toisen elämästä”.

Olen varma, että autobiografia on tulevaisuuden ainoa taiteen muoto.
Mai sanoo niin samalla, kun Pilli osoittaa hänen seinälle heijastettuja kasvojaan laserilla.
Kuvailu tai hahmon kehittely eivät enää toimi taiteessa, ne ovat kuoleva kertomisen keino.

Alastoman lukupiirin kritiikki kohdistuu kustantamojen ja yleisön haluun saada kirjailija paljastamaan kaikki. Kritiikki verhoutuu satiiriseksi kuvaukseksi kustantamon markkinointiosaston ideoista.

Kustantamolle henkilökohtainen ja intiimi ovat kauppatavaraa, sen vastakohdaksi kirjassa nousee pyyteetön itsensä paljastaminen toisille, avoimuus ystävyyden ja rakkauden merkkinä. Toistuvasti kirjan lukupiiri rinnastuu toistensa läheisyyteen hakeutuvaan norsulaumaan, jota Ellen seuraa netissä.

Haastavaa luettavaa

Essi Kummu on kerännyt Alastomaan lukupiiriin niin paljon tavaraa, viittauksia kirjallisuuteen ja elokuviin, kirjailijoihin ja käsikirjoittajiin, symboliikkaa, piirteitä todellisista henkilöistä, todellisia henkilöitä (pääministeri Sanna Marin), että lukija joutuu tarpomaan viittausten viidakossa eikä aina löydä punaista lankaa tai edes sitä kerää, johon lanka kuuluu.

Essi Kummu edessä ja seisomassa mukana olleet kirsinbookclubilaiset, vasemmalta Minna Väisälä, Pirjo Helenius, Marja Castrén, Raila Luhtala, Airi Vilhunen, Titti Mustakallio ja Maija-Riitta Mustonen.

Kun yksi toisensa perään kerroimme, että kirja oli ollut meille haaste ja siitä oli vaikea saada otetta, Essi Kummu oli yllättynyt. Hän luuli kirjoittaneensa helppolukuisen lukuromaanin.

Kirjailijalla itsellään oli selkeä käsitys ja kuva siitä, mitä hän oli kirjoittanut ja miksi. Illan keskustelun aikana moni osasista loksahtikin paikalleen, mutta miksei Alaston lukupiiri sitten avautunut meille ensilukemalla? Kyse oli kirjan teemojen moninaisuudesta ja siitä, mitä kirjailija kuvasi tapaamisessamme ”juonen vyörymisenä syklisenä ja kertomisen logiikan mukaan etenevänä”. Lukijana taisimme jäädä vyöryn alle.

Illassa mukana olleet lukupiiriläiset saivat illan keskusteluista ja kirjailijan selityksistä paljon kirjaa selventävää. Toista lukemiskertaakin moni harkitsi.

– Kirjailijatapaamisessa Alaston lukupiiri selkeytyi vaikeaselkoisesta alusta huolimatta ja löysin siitä paljon viittauksia nykyajan ilmiöihin.
– Ilman taustatietoja kirja oli kyllä liian haastava. Se ei ollut lähelläkään helppolukuista lukuromaania.

Ne meistä, jotka eivät tällä kertaa voineet osallistua lukupiiriin, pysyivät hämillisinä:

– Alaston lukupiiri ei ollut minun suosikkini. Kirjallisten piirien sisäänlämpiävät jutut eivät saaneet innostumaan. Koko kirjan juju jäi jotenkin puuttumaan.
– Kuuntelin kirjan enkä päässyt siitä ollenkaan perille. Lukupiiri olisi varmasti auttanut ehkä hiukan ymmärtämään.

Erityisen sympaattisena koimme sen, että Essi Kummu on omistanut Alastoman lukupiirin koiralleen, viisaalle ja ihanalle, kuten hän koiraansa kuvasi. ”Kun kirja muutenkin noudattaa karnevaalin lakeja, niin ajattelin, että yhtä hyvin voin omistaa sen koiralleni, parhaalle ystävälleni.

Essi Kummu: Alaston lukupiiri
Tammi 2023
266 s./7 t 7 min
Äänikirjan lukee Armi Toivanen

Rating: 3 out of 5.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *