Torrey Peters: Detransition, baby – naiseuden 360 astetta
Yhdysvaltalaisen Torrey Petersin esikoisromaanin alussa kolme ihmistä pohtii, voisivatko he yhdessä muodostaa perheen, ja romaanin lopussa kolme ihmistä pohtii, voisivatko he yhdessä muodostaa perheen. Näin kiteytti Peters itse romaaninsa Detransition, baby Helsinki Litissä toukokuussa 2023. Alun ja lopun väliin mahtuu vauhtia, vaarallisiakin tilanteita ja inhimillistä kasvua.

Amy on elänyt transnaisena, ja sittemmin detransitoitunut eli palannut mieheksi nimeltään Ames. Hän on saattanut raskaaksi tyttöystävänsä Katrinan, joka on myös hänen pomonsa. Niin kävi, vaikka Amesin piti olla hedelmätön aiemmin läpikäymiensä estrogeenihoitojen vuoksi. Kolmantena aikuisena kaavailtuun perheeseen kuuluu Amy/Amesin entinen tyttöystävä Reese, transnainen hänkin.
Romaanissa on kaksi aikatasoa, kerronta vuorottelee Amyn ja Reesen elämän muutaman vuoden takaisten tapahtumien ja Katrinan raskauden alun jälkeisten viikkojen välillä. Amyn ja Reesen ystävyys on säilynyt suhteen päätyttyäkin.
Detransition, baby on kertomus transnaisista, heidän ystävyydestään ja heidän maailmastaan. Luen siitä myös naiseuden monien ulottuvuuksien kuvausta yleisemminkin. Se esittää vastauksia kysymyksiin, joita en ollut osannut esittääkään. Romaani peilaa naiseuden monien roolien ja identiteettien lisäksi myös perheen ja perheen perustamisen ydinkysymyksiä. Mukana vilahtaa myös isovanhemmuus yhtenä naisen elämänvaiheena.

Ja seksi tietenkin, monissa muodoissaan. Peters kuvaa fyysisen seksin monimuotoisuutta siihen liikaa jumittumatta. Surulliseksi lukijan vetää seksin välineellistäminen tyydyttämään jotain muuta kuin seksuaalista halua, samoin kuin naarmuisen sielun halu katkaista mielen ja ruumiin yhteys.
Kaiken tämän Torrey Peters kirjoittaa terävästi havainnoiden, paikoitellen hirtehisen hauskasti ja suurella lämmöllä henkilöitään kohtaan, kuvaten heidän kasvuaan omat ääriviivansa tunteviksi yksilöiksi. Näkökulma on naisten ilman että Peters haastaa ketään sukupuolten väliseen sotaan.

Torrey Peters vieraili keväällä 2023 Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa, jossa hänen kanssaan romaanista keskusteli toimittaja, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield. Helsinki Litin kirjailijakohtaamisten nauhoitukset ovat edelleen nähtävissä HS.fi-sivuilla.
Peters omistaa romaaninsa ”eronneille cisnaisille, joiden myös on ollut pakko aloittaa elämänsä alusta panostamatta menneisyyden illuusioihin ja katkeroitumatta tulevaisuudesta”. Tämä syvä empatian perusvire kulkee mukana koko romaanin. Toki henkilöt käyttäytyvät ajattelemattomasti, ilkeilevät ja pettävätkin. He eivät kuitenkaan (useimmiten) tee sitä pahuuttaan, vaan koska ovat melko eksyksissä sekä vastatessaan niin kuviteltuihin kuin todellisiin ympäristöpaineisiin että hapuillessaan oman identiteettinsä etsinnässä.

Pinnalta katsoen Ames, Reese ja Katrina ovat samankaltaisessa tilanteessa romaanin alkaessa ja sen päättyessä. Heidän ymmärryksensä toisistaan ja maailmasta, ja ennen muuta itsestään on kuitenkin kasvanut merkittävästi, eikä helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja enää ole.

Torrey Peters on ensimmäinen transnainen, jonka teos on valittu ehdolle Women’s Prize for Fiction -palkinnon saajaksi vuonna 2021, ja Detransition, Baby palkittiin PEN/Hemingway Awardilla vuonna 2021.
- Torrey Peters: Detransition, baby
- Kosmos 2023
- Alkuteos: Detransition, Baby
- Penguin Random House 2021
- Suomentaja: Natasha Vilokkinen
- 364 sivua

Tämä 20.7. julkaistu kirjoitus on osa Kirsin Book Clubin vuoden 2023 naistenviikon juttusarjaa. Lue myös muista naistenviikon kirjoista:
18.7. Elizabeth Strout: Lucy meren rannalla
19.7. Kate Morton: Takaisin kotiin
Onpa kiinnostava! Melkoinen soppa, suorastaan. Tässä on monia sellaisia teemoja, jotka itseäni kiinnostavat, mutta erityisesti tuo detransitoituminen on aihe, josta en kyllä muista lukeneeni. Täytyypä laittaa kirjan nimi mieleen!
Juu, oli melkoinen kukkakimppu piikkilankaa, alussa ihan kirjasin kuka on kuka. Vaan tulivathan nuo tutuiksi. Viisas kirja.