Annie Ernaux: Nuori mies – Nobel-kirjailija kirjoittaa suhteestaan 30 vuotta nuorempaan opiskelijaan

Annie Ernaux’n uusimman teoksen Nuori mies (Le jeune homme) motto kertoo, miksi kirjailija on teoksensa kirjoittanut:

Jollen kirjoita asioista,
niitä ei ole viety loppuun asti,
ne on pelkästään eletty.

Kirjailija aloittaa rakkaussuhteen itseään lähes 30 vuotta nuoremman opiskelijapojan (en pojittele, vaan käytän kirjailijan omaa ilmaisua) kanssa. Nuori mies, josta Ernaux puhuu A:na, oli jo vuoden verran kirjoitellut hänelle ja toivonut tapaamista.

Alkuun kirjailija toivoo rakastelun antavan potkua aloittaa uuden kirjan kirjoittaminen, jota hän oli lykännyt. Myöhemmin selviää ja kirjassa esiintyvistä aikamääreistäkin voi päätellä, että kirja jonka kirjoittamista oli ollut vaikea aloittaa, oli Tapaus, kertomus kirjailijalle nuorena tehdystä laittomasta abortista.

Suhteesta tulee vakavampi kuin kirjailija oli alussa kuvitellut. A. eroaa tyttöystävästään ja kirjailija alkaa viettää viikonloput tämän luona Rouenissa, missä kirjailijakin oli opiskellut. Hänelle suhde merkitsee paluuta opiskeluaikoihin ja -elämään. A:n opiskelijakämpän ikkunoista näkyy kaupunginsairaala, jonne kirjailija oli viety laittoman abortin jälkeen, kun hän oli menehtyä verenvuotoon.

Tuo yllättävä, melkeinpä uskomaton yhteensattuma osoitti, että kohtaamisemme oli mysteeri ja suhteemme ennalta määrätty.”

Eripariset

Mikä sitten yhdisti 54-vuotiasta, kirjailijana mainetta saanutta, keskiluokkaista naista ja parikymppistä, poppia kuuntelevaa, viihdeohjelmia ja jalkapallomatseja katselevaa, rahapulasta kärsivää parikymppistä opiskelijaa, joka ei ollut koskaan äänestänyt. Nuorukaisen käytöksessä kirjailija näkee oman työväenluokkaisen taustansa, josta hän oli aikoinaan pyristellyt kaikin tavoin pois. Hän tunnustaakin, että olisi kolmekymmentä vuotta aikaisemmin jättänyt tällaisen poikaystävän.

Ernaux erittelee sitä, mitä hän suhteelta sai, hyötynäkökulmaa, kuten hän kirjoittaa. Ensinnäkin hän sai A:lta sellaista palvontaa, mitä hän ei ollut missään aikaisemmassa suhteessaan kokenut. Suhde A:han merkitse hänelle nautintoa mutta myös valta-asemaa. Varakkaana kirjailija tarjosi A:lle matkoja ja elämyksiä ja samalla saneli ehdot ja opasti.

Jos miehen ikätoverit ihmettelivät, miten tämä voi seurustella vaihdevuodet ohittaneen naisen kanssa, paheksuvia katseita pariskuntaan loivat myös naisen ikätoverit ja tätä vanhemmat. Ernaux vertaa suhdettaan siihen paljon yleisempään, jossa miehen seuralainen on tätä reilusti nuorempi. Ei sen kummemmasta ollut kysymys, mutta katseita ja paheksuntaa oli enemmän. Nuori partneri synnytti illuusion omastakin nuoruudesta.

Nykyhetki riittää

Tiedostin, että tilanne oli ensikertojaan elävälle nuorelle miehelle tietyllä tavalla julma. Hänen suunnitelmiinsa yhteisestä tulevaisuudesta vastasin aina: ”Nykyhetki riittää.” Jätin sanomatta, että minulle nykyhetki oli pelkkää menneisyyden toisintoa.”

Viedessään A:ta nuoruutensa paikoille ja matkoilla hän tunsi esittävänsä tuttuja kohtauksia nuoruutensa näytelmästä. Pyörittelin pitkään mielessäni Ernaux’n ajatusta, että hän koki olevansa suhteessa fiktiivisenä henkilöhahmona. Juuri tällaisten oivallusten kautta tulee ymmärretyksi, mikä arvo Ernaux’n omista kokemuksista kumpuavilla pienillä kirjoilla on.

Olen parin vuoden aikana lukenut kaikki äskettäin suomennetut Ernaux’n kirjat: Vuodet (alkuteos 2008/suomennos 2022), Isästä/Äidistä (1983 ja 1987/2022) ja Tapaus (2000/2023), ja pisin niistä on 215-sivuinen Vuodet, muut ovat alle satasivuisia. Nuori mies on vain 40-sivuinen ja painettu niin isolla kirjasinkoolla, että normaalilla koolla se tuskin olisi 20 sivua enempää. Kirjan ja sen sisältämän ajattelun arvoa ei mitata sivuissa eikä merkkimäärissä. Ernaux sanoo sen, mikä on tarpeen, ei yhtään enempää.

Minä jään kuitenkin miettimään, miten A. olisi heidän suhdettaan kuvannut. Hänkin toki hyötyi, taloudellisesti ja varmasti myös henkisesti. Mutta ymmärsikö hän olleensa osa kirjailijan omaa nuoruuden näytelmää, toistavansa toiselle jo aikaisemmin tapahtunutta. En voi olla ajattelematta, että Ernaux tapa kirjoittaa auki kaikki hänelle tapahtunut, viedä ne loppuun asti ymmärtääkseen niitä syvemmin ja tarjotakseen myös lukijoilleen mahdollisuuden ymmärtää, voi olla julma hänen vierellään eläneille. 

Kenestä Ernaux’n seuraaja?

Kirjoitan tätä edellisenä iltana ennen Annie Ernaux’ta seuraavan Nobel-kirjailijan julkistamista. Kulunut ”Nobel-vuosi” on ollut merkityksellinen. Poikkeuksellisesti olin jo ennen Ernaux’n nimeämistä Nobel-voittajaksi lukenut hänen yhdistelmakirjansa Isästä/Äidista. Vuoden kruunasi, paitsi hänen muiden kirjojensa lukeminen, kirjailijan vierailu Suomessa Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla.

Millainen mahtaa olla seuraava Nobel-vuosi? En edes yritä veikata voittajaa, mutta luulen hänen tulevan Aasiasta.

• Annie Ernaux: Nuori mies
• Gummerus, 2023
• Ranskankielinen alkuteos Le jeune homme, 2022
• Suomentanut Lotta Toiviainen
• 40 s.