Mozartin Don Giovanni soi Kansallisoopperassa upeasti ja Jussi Nikkilän ohjaus irrottelee groteskiin asti

Valmistauduin Kansallisoopperan Don Giovannin esitykseen lukemalla Mozartin vuonna 1787 ensiesityksensä saaneesta ”iloisesta draamasta” Minna Lindgrenin mainiosta Minun oopperani -kirjasta. Luimme kirjan lukupiirissämme ja totesimme sen erinomaiseksi hakuteokseksi. Humoristiseen tyyliinsä Lindgren tiivistää Don Giovannin juonen lyhyesti: ”Don Giovanni ei enää saa naisia”. Jussi Nikkilän Kansallisoopperalle ohjaamassa versiossa tuo lause ei enää kata koko juonta. Paremmin sopisi vaikka: Seksiaddikti Don Giovanni tuhoutuu, koska ei kykene rakastamaan.

Uusintaensi-illan syyskuun lopussa saanut Don Giovanni valmistui juuri ennen koronaa ja ehti maaliskuun alussa 2020 saada kaksi esitystä ennen kuin virus sulki oopperankin. Osa solisteista on vaihtunut ja kapellimestarina on Hannu Lintu, mutta pääroolissa Don Giovannina laulaa nytkin baritoni Tuomas Pursio. Minä näin Don Giovannin 3.10., joka oli 4. esitys, toinen tänä syksynä.

Don Giovannin libretto on Lorenzo da Ponten kirjoittamana ja perustuu jo 1600-luvulla espanjalaisessa kirjallisuudessa esiintyneeseen Don Juan -tarinaan, kuten käsiohjelman erinomainen taustoitus kertoo. Minua kiinnosti nähdä, miten vanha tarina naisten narraajasta istuu nykypäivän ja #metoon jälkeisiin  ajatuksiin ja asenteisiin.

Mozart sävelsi paljon, eikä kaikki hänen musiikkinsa jaksa minua innostaa. Mutta hänen oopperoidensa musiikin voima on säilynyt. Don Giovannissa ei ehkä ole niin monta oopperassa harvemmin vierailevalle tuttua aariaa kuin suosituimmissa oopperoissa, mutta täysin on katetta sille, että monet pitävät Don Giovannia yhtenä oopperataiteen parhaista. Sitä paitsi Don Giovannin tarina on draamallisesti toimiva ja riittävän selkeä, mitä ei kaikista vanhoista oopperoista voi sanoa.  

Juonesta ja henkilöistä

Alkusoiton aikana jo selviää Giovannin kyltymätön halu. Välillä kokaiinia vetäen hän ottaa vastaan jatkuvan virran tulijoita, ja kaikki käy. Leporellon, Giovannin palvelijan tehtävänä on vartioida sillä aikaa, kun isäntänsä muhinoi. Tulijoiden joukossa on myös Donna Anna, ja vierailun seurauksena Giovanni tappaa Annan hurjistuneen isän, korkea-arvoisen komtuurin. Alkaa syyllisen etsintä, johon osallistuvat Annan lisäksi hänen kihlattunsa Don Ottavio sekä yksi Don Giovannin uhreista, petetty kihlattu Donna Elvira.

Murhakaan ei ole pysäyttänyt Giovannin halua valloittaa nainen toisensa perään, ei vaikka tämä viettäisikin juuri häitään kuten maalaisnainen Zerlina Masettonsa kanssa. Aatelismiehen liehakointi saa Zerlinan retkahtamaan, eikä sulhasmies Masetto siitä pidä.

Karnevalistista ja groteskia

Ooppera on äärimmäisyyksien taidetta, suuria tunteita ja mahdottomia tapahtumia. Kuollut nousee kostamaan Don Giovannissakin. Jussi Nikkilän ensimmäinen oopperaohjaus onnistuu tavoittamaan runsaudellaan oopperan ja tässä tapauksessa Don Giovannin hengen. Hän on ohjannut Don Giovannista näyttävän ja karnevalistisen kokonaisuuden, jossa on groteskejakin elementtejä.

Esitys hyödyntää tarinan tarjoamia mahdollisuuksia tuoda näyttämölle erotiikkaa ja seksiä tihkuvia kohtauksia. Kun Zerlina lepyttelee Masettoa aarialla Vedrai, carino siirrytään erotiikasta seksiin eikä jää epäselväksi, mistä sulhanen Zerlinan tarjoaman ihmelääkkeen löytää.

Don Giovannin alaotsikko on dramma giocoso eli iloinen draama, vaikkei kokonaisuus mitään opera buffoa olekaan, onhan tarina tuhoutuvasta elostelijasta varsinainen tragedia. Nikkilä on onnistuneesti pitänyt kokonaisuuden sävyn vakavana, mutta lisännyt joukkoon pieniä koomisia elementtejä, useimmiten vanhaan tarinaan yhdistettyjä viittauksia nykyhetkeen. Kun Giovanni lupaa maksaa palvelijalleen, jotta tämä esiintyisi hänenä, Leporello vaatii maksun kortilla ja kaivaa maksupäätteen laukustaan. Monet gageistä naurattavat, mutta vähemmälläkin olisi selvitty, ja minusta banaani housuissa on vain huono vitsi.

Esitystä tahdittavat näyttävät tanssit, joiden koreografiasta vastaa Ima Iduozee. Niissä on musiikkivideomaista energiaa, ja esitys siirtyykin väillä rock-konsertin tyyppisiin asetelmiin, joissa tähtenä loistaa Leporello.  Hauska yhteensattuma, että viimeksi näkemäni näytelmän, Kansallisteatterin Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin koreografiasta vastasi myös Ima Iduozee. Hänen nimensä kannattaa pitää mielessä.

Esitys on muutenkin visuaalisesti komea ja siitä kiitos lavastaja takisille ja puvut suunnitelleet Erika Turuselle. Erityisesti mainitsen vielä hienon Kalle Ropposen valosuunnittelun.

Koko enseble yhdistää hienosti laulun ja näyttelemisen. Suurimmat plussat annan pääroolin esittäjälle Tuomas Pursiolle, Georg Festille Leporellona ja Zerlinan esittäjälle Sanna Iljinille.

Tilinteon hetki

Miten sitten 1700-luvun tarina istuu nykyiseen ajatteluumme parisuhteista ja naisten oikeuksista? Ryhdikäs ja kostoa muidenkin naisten puolesta suunnitteleva Donna Elvira pettää odotukseni, kun hän kuitenkin viimeiseksi yrittää pelastaa Giovannin ja vannoo tälle rakkauttaan. Syykin on ilmeinen, kun Elvira heiluttaa raskaustestitikkua kädessään. Kieltämättä nykynaista puistattaa, kun Zerlina vähän hurviteltuaan aatelismiehen kanssa kehottaa mustasukkaista sulhastaan Masettoa aarialla ”Batti, batti” eli ”Lyö, lyö”. Tämän Nikkilä on oivallisesti etäännyttänyt punaisilla nyrkkeilyhanskoilla ja Zerlinan käsissä olevilla harjoitusvastustajan pistehanskoilla.  

Epäselväksi ei jää, että Nikkilän ohjaus lopulta tuomitsee vastuuttomasta käyttäytyneen ja valta-asemaansa väärin käyttäneen Giovannin.

Loppukohtauksessa Giovanni on kirjaimellisesti riisuttu paljaaksi. Aatelisarvoa osoittavat vaatteet ja peruukki ovat poissa ja pää sekaisin viinistä ja huumeista. Viimeiselle ehtoolliselle vieraaksi saapuu hänen tappamansa komtuurin ruumis (alkuperäisessä tarinassa kivimies eli patsas) ja paha saa palkkansa, toisten rakkautta väheksynyt narsistinen viettelijä kuolee kykenemättömänä katumaan tai rakastamaan.

Don Giovannin esityksen jatkuvat lokakuun loppuun asti, viimeinen esitys on perjantaina 27.10. Suosittelen tätä versiota teillekin, jotka vierastatte oopperaa. Tästä voisi olla hyvä aloittaa! Ja jos et vielä rohkene katsomoon asti, Don Giovannin voi katsoa myös videotallenteena tästä linkistä: KLIK .

• W. A. Mozart: Don Giovanni
• Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 6.3.2020
• Libretto Lorenzo da Ponte
• Ohjaus Jussi Nikkilä
• Lavastus ja projisoinnit takis
• Puvut Erika Turunen
• Valaistus Kalle Ropponen
• Koreografia Ima Idiozee

Esityksen 4.10. 2023 miehitys: Musiikin johto Hannu Lintu, Don Giovanni Tuomas Pursio, Donna Anna Aurora Marthens, Komtuuri Koit Soasepp, Donna Elvira Minna-Leena Lehti, Don Ottavio Mihails Čulpajevs, Leporello Georg Festi, Masetto Henri Uusitalo, Zerlina Sanna Iljin, tanssijat Ballet Finland.