Ilkka Remes: Pimeyden sydän – Kongo, Kiina ja tietenkin Venäjä
Pimeyden sydän käynnistyy Ilkka Remekselle hiukan epätyypilliseen tapaan aika rauhallisesti ilman suurta toimintakohtausta. Maapallo tai edes Suomi ei tunnu olevan vaarassa. Päähenkilö Mikko Jalava istuu väärin perustein saamaansa vankilatuomiota ja saa kuulla mahdollisuudesta puhdistaa isänsä loattu maine. Vankilatuomion ja maineen menetyksen taustalla ovat samat tahot.

Kirja on useammallakin tavalla erilainen kuin aiemmat Remekset. Ensimmäiset lähes sata sivua seurataan siis oikeastaan vain yhtä tarinaa, kun Remes usein kuljettaa kolmea tai neljääkin eri tarinaa samanaikaisesti. Alkuun ei tapahdu kovin paljoa, mutta suunnilleen sadannen sivun kohdalla tahti kiihtyy ja käänteitä alkaa tulla remesmäisen hengästyttävään tahtiin.
Remeksen kirjoissa on mielenkiintoista se, että vaikka tapahtumien mittakaava tuntuu uskomattomalta, lukijalle jää silti tunne, että näin olisi voinut käydä. Kirjoille on ominaista se, että ne perustuvat huolelliseen tutkimustyöhön.
Tämänkertaisen tarinan inspiraationa ovat epäilemättä toimineet Alpo Rusiin kohdistuneet perättömät syytökset sekä venäläiselle oligarkille Gennadi Timtšenkolle annetun Suomen kansalaisuuden myöntöprosessiin liittyvät epäselvyydet. (Esimerkiksi Yle kertoo hybridiosaamiskeskuksen johtajanakin toimineen Matti Saarelaisen järjestäneen Timtšenkolle Suomen kansalaisuuden ohi suojelupoliisin.) Myös Saksan liittokansleri näyttää kovasti todellisuuden esikuvaltaan Olaf Scholzilta.
Kiinnostavinta ovat pahikset ja heidän pikkuhiljaa paljastuvat motiivinsa, joiden myötä panoksetkin sitten kasvavat. Päähenkilö Mikko Jalava on erityisesti kirjan alkupuolen aika tahdoton. Mikään mitä romaanin alkupuolella tapahtuu, ei tapahdu päähenkilön katalysoimana, vaan häntä riepotellaan ympäriinsä kuin tahdotonta nukkea. Hän joutuu tilanteisiin muiden toimesta ja hänet pelastetaan niistä muiden toimesta. Roistoilla sen sijaan on tavoitteita ja tahtoa.
Jännityksen Remes kasvattaa erinomaisesti. Kirjassa oli yksi kohta, jota en oikeasti meinannut edes uskaltaa lukea. Hiukan tarinassa vaivaa tietynlainen toisto. Yksi päähenkilö painii kahdenkin eri käärmeen kanssa. Toinen päähenkilö puolestaan joutuu samanlaiseen pinteeseen peräti kolmasti. Kun Remeksen tavaramerkki on juuri runsas mielikuvitus, sitä olisi voinut joissain kohdin käyttää enemmänkin. Toisaalta kyllä sitäkin piisaa. Seikkailu Kongossa on kuin lapsuuteni suosikkisarjoista Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuista. Ja siis vilpittömän hyvällä tavalla!
Trillerin jännittävin arvoitus on poikkeuksellisesti varsinaisen tarinan sijaan kirjoittajan jälkisanoissa. Remes kirjoittaa: ”Tällä kertaa minulla oli poikkeuksellista taustamateriaalia, joka auttoi luomaan tarinan maailmaa ja sen henkilöitä.” Siis mitä? Rosenholz-aineisto vai peräti Tiitisen lista??? Itse veikkaan, että kyseessä voi olla presidenttiehdokas Olli Rehnin arkisto ajalta, jolloin hän auttoi Alpo Rusia osoittamaan syyttömyyttään. Mieluummin kuitenkin tietäisin kuin arvailisin. Yleisesti ottaen, jos jotain ei halua kertoa, sitä ei kannattaisi ottaa edes puheeksi. Tästä jää nyt vähän sama maku, kun lapsuudessa jonkun sanottaessa: ”Läl läl lää, minäpä tiedänkin jotain, mitä te ette.”
Anyway, pieniä kauneusvirheitä. Kokonaisuutena jälleen kerran hyvä trilleri Remekseltä!
Kirjan tiedot
- Ilkka Remes: Pimeyden sydän
- WSOY 2023
- 473 sivua / 13 h 13 min
- Äänikirjan lukija: Aku Laitinen
Lue myös
- Ilkka Remes: Kiirastuli vuodelta 2016 – jutun kirjoittaja Kirsi Ranin
- Ilkka Remes: Kotkanpesä vuodelta 2020 – jutun kirjoittaja Kari Jääskeläinen
- Ilkka Remes: Lohikäärmeen isku vuodelta 2021 – jutun kirjoittaja Kari Jääskeläinen
- Joseph Conrad: Pimeyden sydän vuodelta 1899 – jutun kirjoittaja Airi Vilhunen