Liina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarha – Kielokosken ihmisten ja heidän historiansa tarina jatkuu koukuttavana
Naistenviikkohaaste, päivä 6, kirjoittaja Minna
Liina Putkonen kutsuu meidät takaisin Kielokosken kylämaisemaan ja kyläläisten elämään sarjan toisella osalla Varastettujen hetkien puutarha. Tähän kutsuun kannattaa vastata, sillä teos onnistuu mainiolla tavalla yhdistämään kepeän kesäromaanin ja ihmiselämän ja ihmissuhteiden moninaiset haasteet.
Kielokoski koukuttaa
Sarjan avausosassa Unohdettujen unelmien kirjasto Aina Varjoranta pestautuu määräaikaiseen tehtävään kyläyhdistyksen ylläpitämän kirjaston hoitajaksi. Alun vaikeudet voitettuaan hän asettuu kylään, ja Kielokoski tuntuu kodilta. Aina on koulutukseltaan psykologi, äidin kuoleman jälkeen hän ei kuitenkaan ollut työkykyinen, ja Kielokoskella ihmisten lukemisen ja ymmärtämisen ammattitaitoa ei tarvita arkielämää enempää.
Kielokosken lisäksi Ainaa koukuttaa Mauno. Heidän suhteensa on vakiintunut, siinä on kuitenkin omat haasteensa. Maunolla on paljon hyviä ominaisuuksia, parisuhteessa hän ei kuitenkaan ole parhaimmillaan.
Lapsi menee kaiken edelle ja perhe-elämän eteen pitää joskus tehdä isojakin myönnytyksiä. Jos ei sen vertaa ymmärrä, ei pidä sekaantua, oli Mauno kerran ärähtänyt.”
Huh! Miesparka on melko eksyksissä omassa elämässään, jonka kulkua suuntaavat hänen itsensä sijaan isyyden suorituspaineet ja tuleva ex-vaimo. Aivan, luit oikein: Mauno tekee pitkällistä avioeroa, jonka suhteen voi vain hämmästellä Ainan pitkämielisyyttä. Silläkin on onneksi rajansa. Kuten Carlo, johon Aina tuntee voimakasta vetoa, toteaa:
– Anteeksi, jos sanon liian suoraan, mutta minusta tämä henkii sellaista tarjousta, että Mauno voi hyväksyä sinut palaksi omaan valmiiseen rakennelmaansa mutta ei mukaan rakentamaan sitä.”
Äiti paljastaa salaisuuksiaan haudan takaa
Ainan äiti Elin Varjoranta on kasvattanut tyttärensä ilman perheen ja suvun tukea. Eläessään hän ei paljatanut tyttärelleen edes tämän isää. Elin jätti kuitenkin luottojuristilleen Amalia Luodolle tarkat ohjeet, miten tämän tulee toimittaa Elinin jäämistöä Ainalle. Hänellä on täytynyt olla melkoinen luottamus siihen, että Elinin elämä kulkee hänen kaavailemallaan tavalla. Aikamoinen kontrollifriikki! Ja Amandalla on lupa antaa Ainalle vain sellaisia tietoja, joita tämä osaa kysyä. Melkoinen palapeli!
Ystävyyden voima
Tutustuimme Peppilottaan jo Unohdettujen unelmien kirjastossa. Hän tuli Ainan elämään melkoisena kiukkupussina, josta kuitenkin kuoriutuu luotettu ystävä, sukulaissielu parissakin merkityksessä. Peppilotan avioliitossa on omat haasteensa, joita Peppilotta ei yrityksistään huolimatta onnistu voittamaan. Aviomies Lauri tekee kuitenkin omalla käytöksellään eron keskimääräistä helpommaksi, ehkä jopa kepeäksi.
Kielokosken henki on auttaa muita. Se toteutuu kauniisti myös kyläläisten parisuhteissa, sekä olevissa että vielä tuloillaan olevissa. Sinne tänne on ripoteltu jokunen ikävämpi ihminen, jotka luovat tarinalle uskottavuutta. Muuten saattaisi kyllä tarina mennä liian silkoiseksi.
Kartanon salaisuudet
Kylän merkittävin vallankäyttäjä oli menneinä aikoina kartanon isäntä Mårten Liljefors, patruuna joka eläessään päätti isoista ja vähän pienemmistäkin asioista. Hänet muistetaan ystävällisenä hyväntekijänä, mutta niin vaan tämänkin julkisivun takaa paljastuu ikäviä tapahtumia. Liljeforsin suvu myöhemmät vaiheet vievät Italiaan, maahan josta ja erityisesti sen resepteistä on aina yhtä mukavaa lukea.
Mutta miten tämä mahtisuku kietoutuu tämän päivän kielokoskelaisten elämään? Suosittelen, että otat itse selvää! Varastettujen hetkien puutarha on täydellistä lomalukemista, joka tarjoaa sekä irtiottoa arjesta että ajattelemisen aihetta ihmisenä elämisen monista muodoista.
- Liina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarha
- Tammi 2024
- 395 s / 10 t 38 min
- Äänikirjan lukija: Annina Piiparinen
Lue myös
Lue myös muita juttujamme varhaiskeski-ikäisen naisen elämänkulusta:
- Maija Kajanto: Sitruunakevät – Kahvila Koivun lämminhenkinen tarina jatkuu
- Minna Rytisalo: Jenny Hill – aikuisen naisen kasvutarina tässä ajassa
- Liina Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto – itsenäisiä tyttäriä äitiensä salaisuuksien äärellä
Naistenviikko 2024
Varastettujen hetkien puutarha -juttu on osa kirjabloggareiden Naistenviikkohaastetta. Koko viikon koonti ilmestyy 25.7. tuijata.com-blogissa.
- 18.7. Katariina Vuori: Parasta ennen – viisikymppisen parisuhdepaineet ja leskeneläke
- 19.7. Karin Collins: Sun luonas kaipuuni on – välirauhan ajan hankolaiset evakot kaipaavat kotiin
- 20.7. Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset – merkittävätkin uranuurtajat jäivät miesten varjoon
- 21.7. Karin Slaughter: Sen yön jälkeen – hyytävä kuvaus raiskauksesta vallankäytön välineenä
- 22.7. Beatrice Salvioni: En pelkää mitään – esikoisromaani kulkee Ferranten jäljissä
Seuraa Kirsin Book Clubia Instagramissa ja Facebookissa! Voit myös tilata uudet blogipostaukset suoraan sähköpostiisi. Jos luet tätä kännykällä, löydät tilauskentän jutun lopusta. Jos luet tietokoneella, tilauskenttä on oikeassa yläkulmassa.
Jos en ihan väärin muista, minulta jäi kesken sarjan aloitusosa. Ei vain napannut. Onneksi lukemattomia kirjoja riittää eikä kaikkien tarvitse pitää samoista kirjoista.
Valinnan varaa kyllä riittää niin lukemiseen kuin kuunteluunkin. Lajissaan tämä sarja on ihan helmi, kaikille laji vaan ei ole mieluinen. Avoimin mielin kohti uutta!
Minä taas pidin kyllä aloitusosasta ja haluan tämänkin kuunnella ???? Ensimmäinen osa ei ollut ihan niin tyhjää höttöä kuin osa vastaavista feelgoodeista on, ja tässäkin näyttää olevan mukavasti elementtejä.
Tämä kakkonen on minulle ykköstä parempi, ehkä koska henkilöt ovat jo tuttuja. Elementtejä tosiaan on, ja päähenkikö Ainan koulutuksenkin pohjalta myös psykologista otetta sekä selkeästi aukikirjoitettuna että vähön pinnan alla.
Putkosen kirjat ovat minulla kokeilematta. En ole oikein päässyt sisälle tämän ja edeltävän osan genrestä, mikä se on? Kansi luo itselleni mielikuvia, mutta kirjoista lukemani kuvaukset eivät ole vastanneet niitä.
Feelgoodia, kyllä, mutta kuten Jane tuossa edellä toteaa, ei ihan höttöä. Voi siis lukea oman mieltymyksen ja mielialan mukaan monella. tavalla.
Tämähän kuulostaa oivalliselta! En olekaan lukenut Liina Putkosen teoksia ollenkaan, mutta tämän sarjan osat voisivat toimia hyvin peräkkäin luettuna.