Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset – merkittävätkin uranuurtajat jäivät miesten varjoon

Naistenviikkohaaste, päivä 3, kirjoittaja Minna

Tähtitiedettä pidetään melko miehisenä tieteenhaarana, eikä monellekaan tule mieleen ensimmäistäkään naisen nimeä tältä saralta. On siis erittäin ilahduttavaa, että tietokirjailija Markus Hotakainen on perehtynyt naistähtitietelijöiden elämään ja koonnut valikoiman heitä yksiin kansiin tietokirjaksi Tähtitieteen naiset.

Jo tuhansia vuosia sitten

Ensimmäinen nimeltä tunnettu tähtitieteilijä oli yllättäen nainen. Sumerilainen ylipapitar Enheduanna eli noin 2200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Tähtitiede ei tuolloin ollut vielä kovin kehittynyttä, ja tähtiä tarkkailtiinkin lähinnä uskonnollisten seremonioiden ajoituksen tueksi. Papistolla oli monenlaista valtaa, jota luku- ja kirjoitustaito heille antoi, ja he toimivatkin usein kiinteässä yhteistyössä hallitsijoiden kanssa.

Taivaankappaleita seuraamalla opittiin myös ennustamaan niiden liikkeitä, mm. kuunpimennyksiä. Algaonike (n. 100-luku eaa) saikin noitamaisia piirteitä, kun hän sanoin osaavansa kiskoa kuun alas taivaalta. Enemmän kuin noituudesta kyse oli kuitenkin juuri tähtitieteellisestä osaamisesta.

Tähtitiedettä ja matematiikkaa

Kautta vuosisatojen on matematiikalla ollut merkittävä rooli tähtitieteen menetelmänä. Tähtien liikkeitä seuraamalla on kyetty laskemaan niiden ratoja. Tähdet ovat myös aina olleet merkittävä apu merenkulkijoille. Vuodesta 1767 lähtien Iso-Britanniassa on julkaistu Nautical Almanac -vuosikirjaa, joka on iso ja melko paksu tähtien sijaintien taulukkokirja, jonka avulla voidaan tähtihavaintoihin perustuen laskea aluksen sijainti navigoinnin perustaksi.

Noiden taulukoiden laskeminen oli aikaa vievää työtä, johon osallistuivat myös Greenwichin laskijanaiset. Usein he työskentelivät salassa, ja virallisesti työ kirjattiin heidän miestensä tai veljiensä tekemäksi. Vähitellen naisten osuus muuttui julkiseksi salaisuudeksi, ja lopulta heitä palkattiin suoraan laskureiksi. Ja mikäs sen kätevämpää toimeksiantajalle, eihän naisille tarvinnut maksaa yhtä paljon kuin miehille, ja kokeneidenkin naisten palkka jäi opiskelijapoikien palkkoja alemmaksi.

Tähtitiede ja valokuvaus

Tähtitiede on minulle vieras ala, enkä aiemmin tiennyt miten merkittävä rooli valokuvauksella on tähtien tunnistamisessa ja uusien tähtien löytämisessä. Kaukoputkilla tehdään merkittäviä näköhavaintoja, valokuvaamalla ne dokumentoidaan myöhempää analyysiä varten. Myös näiden valotettujen lasilevyjen tutkiminen ja kohteesta eri aikoina valotettujen levyjen vertailu on volyymityötä, kun aineistoa on tuhansittain, jopa kymmeniä tuhansia.

Tätä työtä teki myös Liisi Oterma (1915-2001) Turun Iso-Heikkilässä sijainneessa tähtitornissa ja myöhemmin Tuorlan observatoriossa hieman kaupungin ulkopuolella. Erityisesti sota-aikana, kun kaupunki pimennettiin yöksi, Iso-Heikkilässä tehtiin huomattavan paljon uusia löytöjä. Liisi Oterma oli monipuolisesti lahjakas ja kielipäätäkin oli: hän hallitsi toistakymmentä kieltä. Koska Turun yliopistossa ei voinut opiskella sanskriittia, hän päätyi matematiikan kautta tähtitieteeseen ja oli vuonna 1955 ensimmäinen Suomessa tähtitieteestä väitellyt nainen.

Tähtitiedettä ja fysiikkaa

Kiehtovaa on myös, miten tähtien koostumusta voidaan analysoida, vaikka ne saattavat sijaita valovuosien päässä meistä. Vastauksen antaa spektri, joka muodotuu, kun valo taittuessaan hajoaa eri aallopituuksiin. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa spektri, ja niiden perusteella päästään selville tähtien koostumuksesta.

Tämä analyysitapa on lahjomaton, vaikka ihmisen uskomus on joskus niin vahva, että vie aikaa hyväksyä spektrianalyysin tulos. Näin kävi Cecilia Payne-Gaposchkinille (1900-1979). Cecilia saattoi päätökseen opintonsa Cambridgessä vuonna 1923, muttei saanut oppiarvoa, sillä naisille niitä alettiin myöntää vasta 25 vuotta myöhemmin. Niinpä hän siirtyi Yhdysvaltoihin ja oli ensimmäinen Harvardin yliopistossa tohtoriksi väitellyt nainen. Väitöskirjansa Stellar Atmospheres – Tähtien kaasukehät pohjalta tekemässään jatkotutkimuksessa hän sai tuloksia, joita spektritutkimuksen suuri guru Henry Russell piti mahdottomina. Cecilia oli tekemässä läpimurron, mutta perääntyi. Russelin kunniaksi Hotakainen lukee sen, että tämä kuitenkin myöhemmin samanlaisia tuloksia esitelleessä omassa artikkelissaan mainitsi Cecilian aiemmista tuloksista.

Naisen osa, miehen ehdoilla

Tähtitieteen naiset kertoi minulle paljon uutta tietoa tähdistä ja niiden tutkimuksesta. Samalla se tuo esiin tuossa tutkimuksessa merkittavästi vaikuttaneita naisia ja heidän elämänkulkujaan. Hyvin monella kiinnostus tähtiin on herännyt jo lapsena, ei kuitenkaan kaikilla. Työtoveri- ja esihenkilömiehet olivat usein kannustavia ja arvostivat tähtitieteilijänaisia heidän osaamisensa mukaisesti. Aika oli kuitenkin toinen, naisia on alettu arvostaa yliopistoissa ja työelämässä tasaveroisina vasta viime vuosikymmeninä. Tiedeyhteisössä myös kateus saattoi olla syynä siihen, että naiset haluttiin pitää sivussa.

Ja se palkkaus! Jos voi joistain asioista naisten syrjinnässä olla monenlaisia näkemyksiä, niin palkkauksen räikeä epätasapaino on kiistämätön tosiasia, joka voidaan numeroilla osoittaa. Onneksi naisetkin aikaa myöten oppivat arvonsa, eivätkä ihan mihin tahansa suostuneet.

Kenelle suosittelen

Yksinkertaisuuden vuoksi käytän tässä tekstissä taivaankappaleista yleisnimitystä tähti. Näin siltä varalta, että amatöörinä sotkisin planeetat, tähdet, komeetat, pyrstötähdet, asteroidit ja mitä niitä nyt onkaan. Hotakainen kirjoittaa tähtitieteen tutkimuksesta ja sen menetelmistä selkeästi ja ymmärrettävästi, ja katson kyllä tästä lähtien tähtitaivaalle uusin silmin. Teos on siis suositeltavaa luettavaa meistä useimmille. Mielenkiintoista on kovan luonnontieteen yhdistäminen yhteiskunnalliseen aspektiin, ehkä tähtiharrastajatkin saavat tästä näkökulmasta uutta pohdittavaa. Kiehtova ajatus kaiken kaikkiaan, miten paljon tietoa tähdistä on kerätty – ja miten paljon on vielä selvitettävää.

Tähtitieteen naiset on paitsi informatiivinen myös innostava, ja sen tulisi kulua paitsi tyttöjen myös heidän opettajiensa ja opinto-ohjaajiensa käsissä, jotta rajoittavista sukupuolirooleista päästäisiin eroon, kun nuoret valitsevat elämänuraansa.

Kirjallisuusluettelo ja asiahakemisto lisäävät teoksen arvoa hakuteoksena sen jälkeen kun sen on nauttinut tarinoina tutkijanaisten elämistä.

Kirjan tiedot

• Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset
• Aula & Co 2022
• 384 s / 10 t 10 min
• Äänikirjan lukee Outi Vuoriranta

Lue myös

Lue myös blogijuttumme uranuurtajanaisista ja edelläkävijöiden innoittamista romaaneista:

• Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
• Fatima Bremmer: Ett jävla solsken
• Marie Benedict: Rouva Einstein
• Natasha Lester: Ranskalainen valokuvaaja

Naistenviikko 2024

Tähtitaivaan naiset -juttu on osa kirjabloggareiden Naistenviikkohaastetta. Koko viikon koonti ilmestyy 25.7. tuijata.com-blogissa.

• 18.7. Katariina Vuori: Parasta ennen – viisikymppisen parisuhdepaineet ja leskeneläke
• 19.7. Karin Collins: Sun luonas kaipuuni on – välirauhan ajan hankolaiset evakot kaipaavat kotiin

Seuraa Kirsin Book Clubia Instagramissa ja Facebookissa! Voit myös tilata uudet blogipostaukset suoraan sähköpostiisi. Jos luet tätä kännykällä, löydät tilauskentän jutun lopusta. Jos luet tietokoneella, tilauskenttä on oikeassa yläkulmassa.