Minun festarikesäni – kirjajuhlia Sastamalassa, Vinhassa, Pentinkulmalla ja Naantalissa

Minulla oli todellinen festarikesä! Vierailin kesäkuun lopussa Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, heinäkuussa Vinhan kirjajuhlissa Ruovedellä, elokuussa Pentinkulman päivillä Nuutajärven lasikylässä ja viimeisimmäksi Naantalin kirjajuhlissa.

Kirjasin tähän vaikutelmiani eri tapahtumista ensikertalaisen silmin. Olen kyllä käynyt kirjamessuilla Turussa, Helsingissä, Tampereella ja jopa Göteborgissa, mutta kirjallisista kesätapahtumista käyntilistallani on aiemmin ollut vain Louisiana Literature Festival Tanskassa. Niin kivaa oli, että ensi vuonna aivan varmasti uudestaan!

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä oli vuorossa 40. juhlavuosi. Olin ollut mukana ohjelmatoimikunnassa, joten tiesin, mitä odottaa ohjelmamielessä. Tilaisuus järjestettiin Sylvään koululla Sastamalan keskustassa. Puheohjelmaosuudet olivat valtaisassa jumppasalissa ja vanhojen sekä uusien kirjojen myynti tapahtui koululuokissa sekä pihateltassa.

Ohjelma oli laajasti eri kirjallisuusaiheita käsittelevä. Oli tunnettujen henkilöiden suosikkitietokirjoja, runoja, juhlalauluja ja Touko Siltalan vetämä huippukeskustelu Millaista oli suomalainen kirjallisuuskenttä 40 vuotta sitten, kun Kirjapäivät saivat alkunsa. Tämän keskustelu striimattiin ja sen voi katsoa tästä.

Yksittäiset ohjelmaosuudet kestivät noin tunnin, joten eri haastatteluissa ja keskusteluissa ehdittiin päästä pintaa syvemmälle. Jututin kahvilateltassa asiakkaita, jotka kaikki olivat Sastamalasta ja kertoivat, että ovat käyneet Vanhan kirjallisuuden päivillä aina. Osa oli tullut kuuntelemaan ohjelmaa, osa oli vain pistäytynyt pöyhimässä antikvariaattiosastojen tarjontaa. Sastamala on ilmaistapahtuma, mikä varmasti osin selittää tapahtuman suuren suosion. Vanhan kirjallisuuden päivien järjestämisestä vastaa yhdistys, jonka uutena puheenjohtajana toimii toimittaja, kirjailija Matti Rönkä. Hänen syvähaastattelunsa voit katso tästä. Siinä hän kertoo mm. miksi hänellä ei uutisankkuriaikanaan ollut partaa.

Minä olin Sastamalassa koko ohjelmaosuuden ajan. Koin monta keskustelua erittäin inspiroiviksi. Keskusteluissa tuli yhteiskunnallisia teemoja esiin, mutta myös paljon hauskoja anekdootteja. Roman Schatz erimerkiksi opetti kuulijoille, mikä suomen kielen sija on jussiivi.

Sastamalan päivien jälkeen jäinkin miettimään, onko tapahtumalla kenties väärä nimi. Ymmärrän perinteet, mutta minä en ennen ohjelmatoimikunnan jäsenyyttäni ollut koskaan ajatellut tulla paikalle, sillä olin luullut, että ohjelmatarjonta on vain heille, jotka haluavat ostaa vanhoja kirjoja. Nyt tiedän, että tapahtuma on kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille ja korkeatasoinen ohjelma on hyvin ajassa kiinni. Saas nähdä, mitä teemoja kehitämmekään ensi vuoden päiville!

Tapahtuman nettisivut: vanhankirjallisuudenpaivat.com

Vinhan kirjajuhlat

Ruoveden keskustassa sijaitseva Vinhan kirjakauppa oli minulle tuttu jo ennen sen uusia omistajia (lue juttu vuodelta 2019). Kirja-alan konkarit Mikko Vartiainen ja Pasi Vainio ostivat kaupan pari vuotta sitten ja ”uuden Vinhan” avajaisia vietettiin huhtikuussa 2023. Käsittämättömän paljon on ehtinyt tapahtua reilussa vuodessa, esimerkiksi heinäkuussa oli vuorossa jo toiset Vinhan kirjajuhlat!

Vinhassa oli loistava tunnelma, kivat puitteet, huippusää ja ennen kaikkea hienoja kirjakeskusteluja ja sydämellisiä kohtaamisia. Ohjelmassa oli myös kuvataidetta ja musiikkia, mutta minä keskityin kirjakeskusteluihin, joista muutama nosto:

• Enni Mustosen uuteen Rouvankartanon tarinoita -sarjaan on ihan pakko tarttua. Kaksi osaa on jo ilmestynyt, Kasvattitytär ja Kartanonrouva, joka on nyt yöpöydälläni. Enni a.k.a. Kirsti Manninen on poikkeuksellisen innostava esiintyjä: bravo!

• Kirja jonka ilmestymistä odotan eniten: Pajtim Statovcin syyskuussa ilmestyvä Lehmä synnyttää yöllä. Pajtim puhui lavalla viisaita ja luki pienen pätkän tulevasta kirjastaan. Me olimme lumoutuneita!

• Sinikka Vuolan Myrskyn anatomia on jotain aivan erityistä, jotain joka aukesi minulle paremmin hänen haastattelussaan. Kirjoitin kirjasta myös blogijutun.

• Tunnen itseni voimaantuneeksi aina kun kuuntelen Finlandia-voittaja Sirpa Kähköstä. Miten hän pystyykin aina antamaan lavalla sekä henkilökohtaisessa kohtaamisessa jotain tärkeää ja syvän inhimillistä.

• Anna-Riikka Carlsonin kanssa nauroimme. Juttelimme toki myös mm. Eeva Kilvestä ja kirjatapahtumista. Anna-Riikkaan laskeutui upea ilta-auringon hehku, kun hän luki Eeva Kilven runoja illalla kirkossa. Hänen kirjansa Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä oli kesäkuun lukupiirikirjamme.

• Raadollisemmista asioista kuten presidentin salamurhayrityksestä keskustelimme Tuomas Niskakankaan kanssa. Kannattaa kuunnella meidän podcast-jaksomme ja lukea Kotka, Tuomas tietää Amerikan asiat.

• Seppo Puttosen ja Joel Haahtelan keskustelu oli melkoista tanssia. Seppo kysyi koko Haahtelan tuotantoon syvällisesti perehtyneellä äänellään Marijan rakkaudet -kirjasta ja Joel teki kaikki filosofiset väistöliikkeet, jotta ei paljastaisi liikaa. Huikeaa kuunneltavaa!

Vinhan kirjakaupan nettisivut, joilla on tietoa kirjatapahtumista ympäri vuoden: vinhankirjakauppa.fi

Pentinkulman päivät

Kuvitelmissani vierailin monasti Pentinkulmalla, kun luin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa. Pentinkulman päivät on vuodesta 1987 asti järjestetty tapahtuma, missä vaalitaan Väinö Linnan tuotannon muistoa, tuodaan esiin tunnettuja kirjailijoita ja esitellään tuoreita esikoiskirjailijoita.

Pentinkulman päivillä vierailin lyhyemmän kaavan kautta. Kuuntelin vain perinteisen E80-esikoiskirjailijapaneelin, jossa neljän päivän seminaariin valitut esikoiskirjailijat tuodaan esiteltäviksi yleisölle. Lavalla oli 11 kirjailijaa, joita Maria Laakso ja Erkka Mykkänen haastattelivat. Setti toimi paljon paremmin kuin vastaava HS-esikoiskirjailija-haastattelu Helsingin kirjamessuilla. Näitä kirjailijoita olisin kuunnellut kauemminkin kuin puolitoista tuntia, minkä ohjelma kesti. Veikkaan että sujuvuus johtui siitä, että esikoiskirjailijat tiesivät, mitä ohjelmanumerossa kysytään ja heillä oli ohjaaja-haastattelijoiden kanssa psykologisesti turvallinen olo. Paneelikeskustelun voit katsoa tästä.

Muutaman esikoisen olin jo lukenut viime vuoden Finlandia-raadissa ja hyväksi havainnut (niistä en saa kirjoittaa). Tämän vuoden esikoisista täällä blogissa on jo Airin juttu Irene Kajon esikoisesta Yhdellä meistä on kokemus epäasiallisesta kohtelusta. Esikoispaneelista nappasin lukulistalleni Ina Mutikaisen Unohduksen, jonka olen nyt jo lukenut ja niin ihastunut, että suosituksestani se valittiin Kirsin Book Clubin lokakuun kirjaksi. Tiedätkö sinä, mitä on Unohduksen käsittelemä käänteinen dementia?

Kesän kirjallisuustapahtumiin vaikuttaa suurin osa osallistujista tulevan lyhyen matkan päästä. Vieressäni istunut nainen kertoi olleensa Penttareilla yli 30 kertaa. Väinö Linna oli vieraillut heillä joulupukkina, naapurinpoika kun oli. Seela Sellalta, joka tulkitsi Vihreä sali -esityksessä Sirpa Kähkösen tekstejä, en kysynyt, oliko hän tavannut Väinö Linnaa, vaan kiitin upeasta Eichmann-näytelmästä, joka jatkaa vielä 10 esityksen verran Tampereen Työväen Teatterissa.

Valitettavasti en voinut jäädä Pentinkulmalle Kirjan juhlat -tilaisuuteen, mutta onneksi Juha Hurmeen ja Anna-Riikka Carlsonin hienot puheet voi lukea Pentinkulman päivien Facebook-sivulta. Tapahtuman nettisivu on pentinkulmanpaivat.fi

Naantalin kirjajuhlat

Festarikauteni päätti Naantalin kirjajuhlat, joihin osallistuin vain kahtena viimeisenä päivänä. Ohjelmaa olisi ollut torstaista sunnuntaihin. Naantali on hurmaava kesäkaupunki, joka on toki tuttu monilta Muumimaailma-käynneiltä. Nyt jätin auton kauemmas parkkiin ja kävelin hiljaisia katuja, joita reunustivat hyvässä kunnossa olevat puutaloparatiisit. Kirjajuhlia vietettiin rantaraitilla sijaitsevalla Kaivohuoneella.

Kirjakeskustelut käytiin Kaivohuoneen suuressa salissa, joka oli koko ohjelman ajan muutamaa tuolia vailla täynnä. (Kerrankin oli mukavat tuolit!) Sali toimi hyvin, paitsi jos satuit istumaan pylvään takana. Ohjelma oli niin kiinnostava, että kesken päivää ei meinannut raatsia mennä lounaalle, ettei jäänyt paitsi keskusteluista. Lauantaina onneksi oli lounastauko, mutta sunnuntaina täytyi uhrata yksi ohjelmaosuus lounaalle. Naantalin kirjajuhlat olivat kuin Helsinki Lit, rauhallisessa ympäristössä sai kuunnella viisaiden kirjailijoiden ja hyvien haastattelijoiden keskusteluja. Esimerkiksi ex-ministeri Aki Lindén yllätti haastattelijana, kun keskusteli Risto Uimosen kanssa tämän Sauli Niinistö -kirjasta.

Runoilija, kirjailija, luontoneuvoja Heli Laaksoselta oli juuri ilmestynyt kaunotietoluontokirja Jatkos., joka on valloittava jatko Luonnos.-kirjalle. Heli on melkoinen luonnonvoima! Hän löytää kiinnostavaa kerrottavaa ihan mistä luonnonilmiöstä tahansa. Uudesta kirjasta selviää mm. mikä on Suomen seksikkäin marja ja mitä hyötyä on hyttysestä. Luulen, että sarjasta kehkeytyy joka kodin ensyklopedia, sillä tämän viihdyttävämpää tapaa tutustua luontoon ei olekaan.

Voisin nostaa ihan minkä vaan keskustelun esiin. Kuinka Ilana Aallon Vartin voima -keskustelun jälkeen paluumatkalla kuuntelin hänen kirjaansa ja olen jo toteuttanut järjestelyvartteja. Kuinka Pauliina Suden Tuulia Raja -dekkarit palasivat lukulistalleni. Kuinka Minna Lindgrenin Soteorpo tuli oman äitini tilannetta niin lähelle, että pakko on lukea. Kuinka Sirpa Kähkönen kertoi haluavansa koiransa tuhkat omaan arkkuunsa, ja minä harkitsin jo, kuinka kaivaisin oman Tiffanyni uurnan mökin mullista talteen odottamaan omaa arkkuani. Kuinka Anna-Riikka Carlson jälleen toi kuulijoille Eeva Kilven ajankohtaisia, havahduttavia sanoja.

Naantalissa kävin jo kolmannen kerran kirkossa kesän aikana. Sastamalassa, 1400-luvulla rakennetussa upeassa Pyhän Marian kirkossa oli runo- ja musiikkitapahtuma, jossa oli yhtä paljon väkeä kuin joulujumalanpalveluksessa. Vinhassa 1700-luvulla rakennetussa Sofia Magdalenan kirkossa kuultiin Eeva Kilpeä ja hieman korvia piinaavaakin musiikkia. Naantalissa sunnuntain jumalanpalvelus oli osa kirjajuhlia, sillä saarnan piti kirjallisuuden apulaisprofessori Olli Löytty. Kaikkialla kirkkohetki on sopinut hyvin kirjallisuuden teemaan.

Lopuksi

Kesäiset kirjafestarit olivat minun makuuni. Neljän festarin setti täydensi toisiaan, ohjelmien päällekkäisyyttä oli vain muutaman esiintyjän verran. Tilaisuudet olivat rentoja ja kiireettömiä. Säät suosivat, ja huomaat kuvistakin, että minulla oli kaikissa tilaisuuksissa jompi kumpi pitkistä hellemekoistani päällä.

Nyt kalenteriin on merkitty syksyn kirjamessuja: Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Tampere. Ne ovat kaikki mittaluokaltaan moninkertaisia kesäisiin kirjafestareihin verrattuna. Kirjajuhlilla onkin ollut hienoa seurata vain yhtä ohjelmaa ja liikkua kompaktilla alueella. Napata kojusta tuoretta kuhaa lounaaksi, jutella uusien ja vanhojen tuttujen kanssa ja tutkia myytävinä olleita kirjoja tai vaikka liittyä Suomen Dekkariseuraan kuten minä tein.

Voin oikein hyvin kuvitella tekeväni samaisen kirjafestarikierroksen myös ensi vuonna! Mikä tapahtuma kiinnostaa sinua eniten?

Tein festarikesänä videomateriaalia monen kirjailijan kanssa. Olen tallentanut ne Kirsin Book Clubin Instagram-sivun kohokohtiin. Sastamalan sisältö on keltaisessa kansiossa nimeltään 3Lukulähettiläs, Vinhan pinkissä kansiossa nimeltään 4Lukulähettiläs ja Pentinkulma sekä Naantali turkoosissa kansiossa nimeltään 5Lukulähettiläs.