Juhana Torkki: Järkevä onni. Stoalainen tie mielenrauhaan – auttavatko 2000 vuotta vanhat opit tänä päivänä?

Kaunis, kuulas kevätilta Helsingin edustan Liuskasaaressa. HSS:n Paviljongin ravintolasalissa oli hienostunut tunnelma, illallisvieraat olivat pukeutuneet tyylikkäästi, pöydissä oli valkoiset liinat ja kattaukset useamman lajin illalliselle. Pyöreän salin keskellä odotti kaunis instrumentti: cembalo.
Olin kirjailija, teologian tohtori, latinan ja kreikan kääntäjä, puhetaidon kouluttaja Juhana Torkin järjestämillä musiikillis-filosofisilla illallisilla. Tapahtuman teemana oli Stoalaisuus ja viisan ihmisen mielenrauha.
Mitä onkaan stoalaisuus?
Pöytäseurueeseemme kuului toimittaja Maarit Tastula, joka kertoi omaavansa uteliaan mielen. Hän kysyi meiltä heti kättelyssä, mitä stoalaisuus oikein tarkoittaa. Me muut pöytäseurueen jäsenet olimme jo lukeneet Juhana Torkin uuden kirjan Järkevä onni – Stoalainen tie mielenrauhaan, joten osasimme vastata jotain.
Järkevä onni -kirja on nimittäin erinomainen perusteos stoalaisuudesta. Se on enemmän kuin monien stoalaisten sitaattien kokoelma, se on kokonaiskatsaus noin 2000 vuotta sitten Kreikassa ja Roomassa suosiossa olleeseen filosofiseen suuntaukseen. Stoalaisuuden tavoitteena oli jo muinoin onnen ja mielenrauhan saavuttaminen. Kun elämässä ja maailmassa on niin epävarmaa ja myrskyisää, ja kaikkialla on muutosta, ihmiset etsivät opastusta, miten voisivat löytää tyyneyden. Eksyksissä oltiin siis silloin ja näin myös nyt. Muutama nosto stoalaisten neuvoista:
- keskity siihen, mitä voit hallita
- hyvä elämä syntyy hyveistä, ei ulkoisista tekijöistä
- hyväksy kohtalo sellaisena kuin se tulee.

Istu hiljaa illallisella!
Juhana Torkki johdatteli tervetuliaispuheissaan meidät illan teemaan. Senecan mukaan on syytä syödä yksinkertaisesti, siksi pöydissä oli ohrarieskaa. Hedonisteja varten oli myös ruskistettua voita, joka olikin taivaallista. Epiktetoksen käsikirjasta puolestaan oli löytynyt ohjeet seurustelulle, esimerkiksi pöydässä tuli enimmäkseen istua hiljaa. Puhua tuli ainoastaan, jos se oli välttämätöntä ja silloinkin lyhyesti. Tavanomaisia aiheita kuten gladiaattoritaisteluita tuli välttää, eikä nauraa saanut pitkään tai hillittömästi. Myöskään omista seikkailuista ei kannattaisi puhua, sillä toisten ei ole hauska kuunnella muiden jaarittelua.
Meidän pöydässämme oli taidettu jo rikkoa jokaista stoalaisen arvokkuuden ja itsehillinnän tärkeää sääntöä. Oli kerrottu sukujuurista lähtien ja naurettu railakkaasti. Oli siis selkeä tarve stoalaiselle meditaatiolle!

Esiin astui El Gran Teatro del Mundon kaksi muusikkoa. Toinen istuutui cembalon ääreen, toinen toi muassaan gamban. Musiikkina oli Bachia 1600-luvulta. Otin rieskaa, voitelin voilla ja katselin ikkunasta näkyvää merimaisemaa. Kalliorannan edustalla oli toistakymmentä joutsenta. Tuntui kuin olisin lipunut toiseen aikaan musiikin myötä. Hetki oli todellakin rauhoittava. Toisaalta minun teki mieli jatkaa pöytäkeskusteluamme, joka tuntui mielenkiintoisemmalta kuin pelkät omat ajatukseni. Ei siis kovin stoalaista.
Järkevä onni – stoalainen opas mielenrauhaan
Jos minulta olisi kysytty viikkoa aiemmin, mitä stoalaisuus tarkoittaa, olisin varmasti puhunut perusasioihin keskittyvästä, tunteettomasta suhtautumisesta maailmaan. Antaa tulla vastoinkäymisiä, stoalainen ottaa kaiken kivikasvoisena vastaan!
Onneksi on Juhana Torkki, joka on kirjoittanut kansantajuisen Järkevä onni -tietokirjan. ”Kirjalla on kunnianhimoisempi tavoite: antaa kokonaiskuva stoalaisen ajattelun systeemistä.” Se on kuin laadukas self help -kirja, jonka opit ovat todellakin 2000 vuoden takaisilta filosofeilta. Jos tavoittelet mielenrauhaa, kannattaa ehdottomasti tarttua Järkevä onni -teokseen.
Kirja on jaoteltu kiinnostaviin lukuihin, esimerkiksi Miten saavuttaa täydellinen mielenrauha? Miten käyttää aika viisaasti? ja Mikä on vastuullinen tapa toimia maailmassa? Kirjassa tutustutaan myös onnen etsinnän muotoihin, joita stoalaiset kritisoivat, mutta jotka ovat hyvin yleisiä yhä edelleen. Stoalaisuuden ydinopit käydään läpi Senecan, Epiktetoksen ja Marcus Aureliuksen sitaattien ja niiden nykyaikaisten selitysten avulla. Kerronnan ja tunnettuihin ihmisiin liittyvien tarinoiden lomassa on ajattelutehtäviä, meditaatioita ja harjoituksia.

Voit aina valita asenteesi, tulkintasi ja tekosi
Olen työssäni tottunut piirtämään hallinnan ympyrää ja kertomaan, kuinka voimme valita oman asenteemme, tulkintamme ja tekomme. Monta muutakin tuttua elementtiä stoalaisuudesta löytyy, en vain ole osannut sijoittaa niitä stoalaisen filosofian varjon alle.
Epiktetos kehottaa olemaan provosoitumatta toisten käytöksestä. Viisas suhtautuu kaikkiin ihmisiin omien johdonmukaisten periaatteidensa mukaan. Hänen käytöksensä on tasaista ja oikeudenmukaista. Hän toimii kuten Michelle Obama, joka vaalikampanjoinnin yltyessä loanheitoksi kieteytti stoalaisen asenteen periaatteeseen: When they go low, we go high.”
Juhana Torkki selittää loogisesti stoalaisuuden ydintä. Monesta asiasta on helppo olla yhtä mieltä, meiltä järkeviltä suomalaisiltahan hommat hoituu! Hämmentävää onkin, kuinka ytimessä 2000 vuoden takaiset filosofit ovat olleet.
Alkuruokana ruotoja
Stoalaisuuteen kuuluvat perusasiat, niinpä ruoan tulisi olla lähellä tuotettua, ja hävikkiä tulee välttää. Musiikillis-filosofisen illan menu painottui kalaruokiin, joiden raaka-aineet olivat suomalaisia. Illan teeman mukaisesti lautaselta löytyi jopa friteerattu kalan selkäruoto, joka narskui hampaissa mukavasti. Muutoin täytyy todeta, että ateria ei ollut mitenkään ihan perus, vaan tarjolla oli monenlaista herkkua. Tällä perusteella stoalaisuus ei sittenkään ole niin ankeaa kuin kuvittelin.

Mutta missä ovat suru ja armo?
Järkevä onni – Stoalainen tie mielenrauhaan on kirja, josta riittää paljon ammennettavaa. Minä olen lukenut sen vasta kerran ja voi olla, että minun tulkintani eivät ole täysin oikeaoppisia.
Amor fati, kohtalon rakastaminen, on yksi stoalaisuuden keskeisimmistä opetuksesta. Sen mukaan pitää suhtautua tyynesti kohtaloon, mitä tahansa se tuokaan tullessaan. Oikeastaan kaikkia vastoinkäymisiäkin pitäisi rakastaa. Ymmärrän hyvin, että tapahtunutta vastaan on myöhäistä taistella, mutta eikö menetyksiä saisi surra? Kirjassa esimerkkinä oli kaikista kauhein eli oman lapsen kuolema, huh, ei mennä tässä pidemmälle, mutta kuten huomaat, kirja tarjoaa loistavasti sytykettä omille filosofisille pohdinnoille.
Maailmankaikkeuden prosesseihin kuuluu tietty karkeus. Jumalia eivät kiinnosta pikkuasiat, he valvovat systeemin kokonaisuutta, opettivat stoalaiset. Rapatessa roiskuu.”
Meillä oli illallisella erinomaiset keskustelut, sillä heittäydyimme Juhana Torkin välijuontojen ansiosta pohdiskelemaan eri stoalaisia kysymyksiä. Samaa voi toteuttaa missä seurueessa tahansa, esimerkiksi lukupiirissä. Minäkin ehdin jo ehdottaa Järkevä onni -kirjaa business-kirjapiirimme käsittelyyn.

Kohti harmoniaa oman ajattelun avulla
Nyt on siis mahdollista tutustua stoalaisuuteen suomen kielellä ja suomalaisin esimerkein ryyditettynä. Teksti on läpikotaisin vakuuttavaa, Juhana Torkki tuntee antiikin ajattelijat. Aiemmin hän on suomentanut mm. Senecaa, Plutarkhosia ja Dion Khrysostomia.
Juhana Torkin suuri ansio on kuitenkin siinä, miten hän on koostanut Järkevä onni -kirjan. Sitä lukee kuin vetävintä jännäriä, mutta toisaalta sen voi avata mistä kohdasta vaan ja saada sytykettä ajatteluunsa, etenkin jos pääteesit ovat selvillä.
Suosittelen Järkevä onni -kirjaa erityisesti heille, joita kiinnostaa kehittää itseään ja pohdiskella jokapäiväisiä valintojaan. Musiikillis-filosofinen illallinen oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka inspiroivaa filosofisista asioista keskusteleminen kiinnostuneessa seurassa voikaan olla. Tartu kirjaan ja keskustele kaverin kanssa. Sen voin taata, että se ei ainakaan vie sinua kauemmaksi mielenrauhasta!
Kirjan tiedot
- Juhana Torkki: Järkevä onni – Stoalainen tie mielenrauhaan
- Otava 2025
- 381 sivua / 14 h 36 min
- Äänikirjan lukijat: Tuomas Nevanlinna ja Erja Manto

Stoalaisuudesta tulee mieleeni lähinnä tyyneys, eli aika kapeaksi mielikuvani jää. Ihan vain senkin vuoksi voisi tähän tarttua, mutta ennen kaikkea siksi, koska välillä mielenrauha tuntuu olevan hukassa.
Ja voi miten ilahduttavalta illallisenne stoalaisuuden pohdintojen keskellä kuulostaakaan. Ehkä pitäisi ehdottaa tätä myös meidän lukupiirille, voisi syntyä hyvässä seurassa mainiota keskustelua.
Kiinnostaa! Siitä lienee yli 20 vuotta kun stoalaisuuteen olen perehtynyt, mutta melkein kaikki esittelemäsi ajatukset kyllä resonoivat kovastikin. Olen tainnut harjoittaa stoalaista ajattelua ihan tiedostamattomasti!
Aikoinaan mummon jäämistöä läpikäydessäni vastaan tuli pieni hengellinen kirja, jonka kansisivulle mummo oli kirjoittanut: luin, lue sinäkin! Monet kirjassa esitetyt ajatukset sekä isoäitini marginaaliin kirjoittamat huomautukset olivat hyvin stoalaisia, huomaan. Esimerkiksi juuri surun käsittelystä ja esille tuomisesta hänellä oli paljon ajatuksia – olihan mummo haudannut kolme lastaan ja puolisonsa. En muista ihan sanatarkasti tätä kohtaa, mutta perusidea oli, ettei omilla murheilla kannata rasittaa toisia, se kun ei ketään takaisin tuo. Tämä kohta jäi jostakin syystä nimenomaisesti mieleen.
Eksyin nyt aika kauas aiheesta, mutta sait kiinnostukseni kirjaa kohti heräämään. Ja kuinka erinomaisen hyvin rakennettu ilta teillä on ollutkaan!