Ulla Rask: Blanka, Itämeren tytär – lukupiiri matkusti 1600-luvulle

Mitä hyvässä historiallisessa lukuromaanissa pitää olla? Mitä fiktio voi opettaa historiasta? Mikä on oikea annos seikkailua ja romantiikkaa historiallisten faktojen rinnalla? Ulla Raskin esikoisfiktio Blanka, Itämeren tytär herätti lukupiirissämme vilkasta keskustelua.

Oli minun vuoroni kutsua lukupiiri luokseni ja tällä kertaa uuteen kotiin, sillä olimme mieheni kanssa muuttaneet helmikuun lopussa ja reilut kaksi kuukautta opetelleet kerrostaloelämää 35 omakotitalovuoden jälkeen.

Tehtäväkseni tuli myös toukokuun lukupiirikirjan valinta. Olin pitkään ajatellut, että minun pitäisi lukea joskus joku historiallinen ns. viihderomaani. Vaikka historiasta olenkin kiinnostunut, genre ei ole ominta aluettani enkä ole kovinkaan moneen historialliseen lukuromaaniin tutustunut. Kun huomasin, että juuri ilmestynyt Blanka, Itämeren tytär -romaani sijoittuu 1600-luvun alkuun, valinta oli selvä.

Valintaa siivitti se, että olin ehtinyt lukea Henrik Meinanderin Helsinki – erään kaupungin historia -teoksen alkuosaa, ja lisäksi olimme muuttaneet lähemmäs Helsingin syntysijoja. Kuvittelinkin että Raskin romaani ainakin osittain liikkuisi myös Vanhankaupunginlahden ympäristössä, siellä mihin Kustaa Vaasa Helsingin perusti vuonna 475 vuotta sitten.

Romaanin tapahtumat vievät kuitenkin Suomenlahden eteläpuolelle Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan, Visbyhyn ja Lyypekkiin, kaikki aikansa merkittäviä hansakaupunkeja. 1600-luvun Ruotsin syrjäisessä Suomi-nimisessä osassa Blanka ei matkannut, vain nopeasti piipahti Ahvenanmaalla ja seilasi Turun saaristossa.

Blankan maailma on kauppiaiden, kaupan ja merenkulun maailmaa. Tästä tarinasta puuttuvat kuninkaat ja hoviväki, aatelisetkin ovat vain säädystään alaspäin naineita tai perheen nuorimpana poikana muihin tehtäviin ajautuneita. Keskittyminen kauppiasluokkaan on toimiva, vaikka joku kuninkaallisia mukaan kaipasikin. Kirjasta välittyy uskottava kuva ajasta ja tavoista, joilla tavara vaihtoi omistajaa ja paikkaa.

Hansaliitto oli hansakaupunkien verkosto, joka hallitsi Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaa myöhäiskeskiajalla. Hansakaupungit ja niiden kauppiaiden killat pitivät kaupankäyntiä rautaisessa otteessaan. Erityisen tuottoisaa kaupankäynti oli lännessä Brüggen ja idässä Novgorodin kanssa. Suomen ja Helsingin jääminen Blankan tarinan ulkopuolelle on ymmärrettävää, sillä Helsinki, eikä mikään muukaan Suomen kaupungeista kuulunut varsinaiseen hansaliittoon. Suomen tärkeimmät kauppa- ja satamakaupungit olivat Turku ja Viipuri.

Blankan tarina

Kirjan nimihenkilö Blanka on tarinan alkaessa 18-vuotias Räävelissä asuva neito, joka ei koskaan aio avioitua. Toisin kuitenkin käy. Pelastaakseen kauppiasisänsä vararikolta hän joutuu yllättäen korvaamaan hääiltana äkillisesti kuolleen sisarensa ja avioitumaan itseään huomattavasti vanhemman, rikkaan lyypekkiläisen kauppiaan Karl Johan Krausen kanssa.

Blankan matka aviomiehen luo Lyypekkiin katkeaa yllättäen, kun merirosvot ryöstävät laivan, vievät sen arvokkaan kauppalastin ja ottavat Blankan ja tämän Margo-nimisen piian panttivangeiksi. Seuraa dramaattisia hetkiä, jolloin naisten henki on vaarassa, mutta myös rakkautta ja hetkellistä onnea.

Blankan ja Margon vaiheiden kautta välittyy kuva väkivaltaisesta maailmasta, jossa nainen on kauppatavara ja koko ajan alttiina miesten väkivallalle. Blanka selviää helpommalla kuin Margo, vaikka hänkin joutuu kärsimään nälkää ja laivaruuman epämiellyttäviä olosuhteita.

Yle Radio 1:n Kulttuuriykkösessä Ulla Rask kertoi, miten halusi Blankassa kuvata naista, joka selviäisi hyvin meidän ajassamme, mutta jonka kohtalo olisi ollut toinen 1600-luvulla. Hän kuvasi Blankaa introvertiksi ajattelijaksi, josta nykyajassa olisi voinut tulla tutkija, ehkä biologi.

Blankan äiti oli aatelinen, mutta ”tipahtanut” luokastaan naituaan kaupppiaan. Hän ei kuitenkaan koskaan unohtanut sitä, että oli ylhäisöä ja halusi muidenkin sen muistavan. Blanka on kirjailijan sanoin ”kasvatettu porvaristytöksi, tavallinen nuori nainen”. Asemastaan keskivaiheilla, ei ylhäisenä eikä alhaisena, hän pystyy katsomaan sekä ylös- että alaspäin. Margo-piikaan verrattuna Blanka on varsin etuoikeutettu, mutta joutuu kokemaan, miten kohtelu muuttuu, kun aseman ulkoiset merkit, vauraudesta kielivät vaatteet vaihtuvat rääsyihin.

Myös kirjailijan näkökulma on ”keskivaiheilla”. Hän kuvaa kaupunkien kauppiasluokkaa, porvaristoa, ja pystyy luomaan elävän ajankuvan heidän arjestaan. Juhlatkaan eivät jää kuvaamatta, kirjassa vietetään paitsi häitä, myös juhannusta ja Martin päivää, tärkeitä juhlia vuodenkulussa.  

”Lajissaan kelpo teos!”

Lukupiirimme kiitti Ulla Raskia sujuvasta kerronnasta ja uskottavasta historiallisesta ajankuvasta. Pidimme kirjaa omassa genressään, kutsutaan sitä sitten historialliseksi viihdekirjallisuudeksi tai romanttiseksi historialliseksi fiktioksi, onnistuneena. Seikkailuromaaniksikin Blankaa voisi kutsua, niin kutkuttavan jännittäviä vaiheita Itämeren purjehdukseen liittyi. ”Lajissaan kelpo teos!” kiteytti Titti.

Moni oli kuunnellut teoksen ja totesi sen toimivan hienosti myös kuultuna. Kriittisimmät pitivät kirjaa sopivana välipalakirjana ja epäilivät, etteivät hetken päästä muista sen tarinaa.

Vaatteita Rask kuvaa tarkemmin kuin aterioiden sisältöä, ei ihme sillä hän on aikaisemmin kirjoittanut Urapukeutujan oppaan. Me jäimme kaipaamaan tarkempaa kuvausta siitä, mitä esimerkiksi Martin päivän illallisille oli Krausen talossa katettu.

Erityisen herkullinen on kohta, joka kuvaa ajan lääketieteen oppeja. Krausen perheen ”omalääkärin”, puoskarin paremminkin, diagnoosi Blankan alakuloisuudesta ja syömättömyydestä oli uterus erraticus, kohdun vaeltaminen Blankan keuhkojen alle. Parannuskeinot olivat yhtä lennokkaat: sulkien polttaminen nenän alla, jotta niistä erittyisi pahaa hajua, ja samalla tuoksuvien yrttien asettelu lähelle häpyä, jotta kohtu asettuisi takaisin omalle paikalleen.

Vertasimme historiallista romantiikkaa nykyhetkeä kuvaaviin kepeisiin feel good -kirjoihin ja totesimme, miten paljon vaativampaa on kirjoittaa historiaan sijoittuvia, vaikkakin ihmissuhteita painottavia tarinoita, ja miten paljon enemmän niistä oppii.

Kiitos 1600-luvun avaamisesta, Ulla Rask!

Lopputulemana viisi meistä (yksi etänä) nosti peukun ylös ja yhtä monella se jäi semiin. Uskoimme lujasti, että Ulla Rask oli jo ensimmäisellä romaanillaan ottanut vahvan roolin romanttisen historiallisen fiktion kirjoittajana.

Kylmä meri -sarja

Blanka, Itämeren tytär aloittaa Kylmä meri -nimisen kirjasarjan, jonka kahdessa seuraavassa osassa jatketaan Blankan tarinaa. Seuraava osa sijoittuu vuoteen 1611 ja kuvaa, mitä kulkutauti aiheuttaa kaupungissa. Sen jälkeen siirrytäänkin 30-vuotisen sodan maailmaan. Lisääkin Kylmä meri -tarinoita on luvassa.

• Ulla Rask: Blanka, Itameren tytär
• Kylmä meri -sarjan 1. teos
• WSOY 2025
• 375 s./ 11 t 10 min
• Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn